Ero sivun ”Aale Tynni” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Versio 20. marraskuuta 2018 kello 00.31 muokkaa Pihamies (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 32 236 muokkausta p →Elämä ja ura: Ei kai se mikään inkeriläisten juttu ollutkaan. ← Vanhempi muutos		Nykyinen versio 29. helmikuuta 2024 kello 21.04 muokkaa kumoa Pratodellaspiaggia (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 16 472 muokkausta Lähdelinkin korjaus
(27 välissä olevaa versiota 18 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: ~~[[Tiedosto:~~{{MitalitaulukkoYlä\|Aale Tynni portrait.jpg\|~~pienoiskuva~~250px\|Aale Tynni.]]}} {{MitaliMaa \| {{Suomi}} }}▼ {{MitaliLaji \| [[Taidelajit olympialaisissa\|Taidelajit]]}}▼ '''Aale Maria Tynni-Haavio''' (o.s. '''Tynni''', vuosina 1940–1960 '''Tynni-Pirinen'''; [[3. lokakuuta]] [[1913]] [[Ylä-Sakoska]], [[Inkerinmaa]], [[Venäjän keisarikunta\|Venäjä]] – [[21. lokakuuta]] [[1997]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi\|suomalainen]] runoilija, kirjallisuus- ja [[kriitikko\|teatterikriitikko]], suomentaja sekä olympiavoittaja [[Kesäolympialaiset 1948\|Lontoon olympialaisista 1948]].▼ {{MitaliKilpailu \| {{Olympiarenkaat}} }}▼ {{Kultaa \| [[Kesäolympialaiset 1948\|Lontoo 1948]] \| [[Taidelajit kesäolympialaisissa 1948\|Lyriikka]]}}<ref name="k" /> }}▼ {{MitalitaulukkoAla}}▼ ▲'''Aale Maria Tynni-Haavio''' (o.s. '''Tynni''', vuosina 1940–1960 '''Tynni-Pirinen'''; [[3. lokakuuta]] [[1913]] [[~~Ylä-Sakoska~~Kolppana]], [[Inkerinmaa]], [[Venäjän keisarikunta\|Venäjä]] – [[21. lokakuuta]] [[1997]] [[Helsinki]])<ref name=kb>{{Kansallisbiografia\|4839\|vapaa=}}</ref> oli suomalainen [[~~Suomi\|suomalainen~~runoilija]] ~~runoilija~~, [[kriitikko\|kirjallisuus- ja ~~[[kriitikko\|~~teatterikriitikko]], [[Suomennoskirjallisuus\|suomentaja]] sekä olympiavoittaja [[Kesäolympialaiset 1948\|Lontoon olympialaisista 1948]]. == Elämä ja ura == Aale Tynnin äiti oli Lilja Maria Piipponen ja isä [[Kolppanan seminaari]]n johtaja [[Kaapre Tynni]]. Hänen ~~vanhempi~~sisariaan ~~sisarensa oli~~olivat kääntäjä [[Martta Tynni]] ja professori [[Katri Rehtijärvi]]. Tynnin perhe asui [[Inkeri]]ssä vuoteen [[1919]], jolloin he muuttivat ~~[[Suomi\|~~Suomeen]].<ref name="k">{{Lehtiviite \| Tekijä = Lea Toivola\| Otsikko = Ei vain pakolaistytöstä akateemikoksi\| Julkaisu = Kanava-lehti\| Ajankohta = 2013\| Numero = 7\| Sivut = 73-75\| Julkaisupaikka = ~~Forssa~~Helsinki\| Julkaisija = Otavamedia\| Issn = 0355-0303}}</ref> Tynni aloitti koulunsa [[Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu\|Helsingin Suomalaisen Tyttölyseon]] valmistavalla luokalla. Koulu mahdollisti hänelle harrastustoiminnan, ja opettajista erityisesti äidinkielen lehtori Hilja Vilkemaa vaikutti Tynnin kirjoitusharrastuksen ja maailmankatsomuksen kehitykseen. Vilkemaa johti myös opintokerhoa, jossa tutustuttiin erityisesti [[yhteiskuntaoppi]]in ja [[feminismi\|naisasia-aatteeseen]]. Tynni valmistui ylioppilaaksi lyseosta vuonna 1932.<ref name=kb/> Tynni opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa pääaineenaan [[Suomen kirjallisuus\|kotimainen kirjallisuus]]. Opintoja täydentääkseen hän aloitti myös [[lausunta]]harrastuksen [[Kaarlo Marjanen\|Kaarlo Marjasen]] johdolla. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1936 laudaturtyöllä ''Sapfon mitta suomalaisessa runoudessa''.<ref name=kb/> Tynni alkoi opettaa suomen kieltä Liikeapulaiskoulussa ja Teknillisessä koulussa,{{lähde\|10.4.2023}} mutta jatkoi nuoruusvuosina alkanutta kirjoittamista.▼ Suomessa Tynni aloitti koulunsa [[Helsingin Suomalainen Tyttölyseo\|Helsingin Suomalaisen Tyttölyseon]] valmistavalla luokalla. Koulu mahdollisti hänelle harrastustoiminnan, ja opettajista erityisesti äidinkielen lehtori Hilja Vilkemaa vaikutti Tynnin kirjoitusharrastuksen ja maailmankatsomuksen kehitykseen. Vilkemaa johti myös opintokerhoa, jossa tutustuttiin erityisesti [[yhteiskuntaoppi]]in ja [[feminismi\|naisasia-aatteeseen]]. Tynni valmistui ylioppilaaksi lyseosta vuonna 1932. ▲Tynni opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa pääaineenaan [[Suomen kirjallisuus\|kotimainen kirjallisuus]]. Opintoja täydentääkseen hän aloitti myös [[lausunta]]harrastuksen. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1936 laudaturtyöllä ''Sapfon mitta suomalaisessa runoudessa''. Tynni alkoi opettaa suomen kieltä Liikeapulaiskoulussa ja Teknillisessä koulussa, mutta jatkoi nuoruusvuosina alkanutta kirjoittamista. [[Tiedosto:Aale tynni soiva metsä.jpg\|upright\|pienoiskuva\|''[[Soiva metsä]]'' (1947).]] Tynni oli jo lapsena kirjoittanut runoja, ja varsinkin kouluaikana hän myös luki paljon runoutta. Vaikka hän perehtyi myös ulkomaiseen runouteen, varsinaisia esikuvia nuoruusvuosina olivat kotimaiset lyyrikot. Varhainen malli oli ikätoveri [[Saima Harmaja]], joka kävi samaa koulua. Harmajaan liittyy myös Tynnin muisto ensimmäisestä kirjallisesta saavutuksesta. Koulun yläluokilla molemmat tytöt osallistuivat Toverikuntaliiton kirjoituskilpailuun. Tynnin [[vapaamittainen runo]] ''Paholainen on kuollut'' sai toisen palkinnon, ja voiton vei ~~Saima~~ Harmajan ''Huhtikuu''.{{lähde\|10.4.2023}} Tynni itse arvioi merkittävimmäksi varhaistuotantoonsa vaikuttaneeksi runoilijaksi Harmajan ohella [[Uuno Kailas\|Uuno Kailaan]].{{lähde\|10.4.2023}} Kailaan esimerkin mukaan runouden piti parhaimmillaan olla itsetilitystä, syvyyksiin porautumista sekä eettistä painiskelua. Ajan käsityksen mukaan runoilijan oli purettava kompleksejaan ja ilmennettävä rikkinäisen sydämensä tuntoja. Tynnin esikoiskokoelma ''[[Kynttilänsydän]]'' ilmestyi 1938. Tynni oli tarjonnut sitä [[WSOY]]\|WSOY:lle]] entisen lausunnanopettajansa kannustamana. Teoksen rinnakkaisteos ''Vesilintu'' ilmestyi 1940. Sota oli jo alkanut, ja Tynni työskenteli Vapaan huollon Uudenmaanläänin varastossa, josta jaettiin vaatteita [[Helsingin suurpommitukset\|pommitusten]] uhreille. Samana vuonna hän avioitui filosofian maisteri, historiantutkija [[Kauko Pirinen\|Kauko Pirisen]] (1915–1999) kanssa. Lasten syntymät 1942, 1944, 1946 heijastuivat Tynnin runouteen, ja niinpä hänen seuraavia julkaistuja kokoelmiaan, ''Lähde ja matkamies'' (1943), ''Lehtimaja'' (1946) ja ''[[Soiva metsä]]'' (1947) leimasivat naisen osa ja äitiyden tunnot. Tynni voitti [[Kesäolympialaiset 1948\|Lontoon olympiakisoissa]] 1948 [[Taideolympialaiset\|taidelajien]] lyriikkasarjassa kultaa runollaan ''Hellaan laakeri''.<ref name="london">{{Kirjaviite \| Nimeke=The Official Report of The Organising Committee for the XIV Olympiad \| Selite= \| Sivu=536 \| Julkaisupaikka=London \| Julkaisija=The Organising Committee for the XIV Olympiad \| Vuosi=1948 \| Tunniste=}}<kb/~~ref~~> Lasten syntymät 1942, 1944, 1946 heijastuivat Tynnin runouteen, ja niinpä hänen seuraavia julkaistuja kokoelmiaan, ''Lähde ja matkamies'' (1943), ''Lehtimaja'' (1946) ja ''[[Soiva metsä]]'' (1947) leimasivat naisen osa ja äitiyden tunnot. Tynni voitti Lontoon olympiakisoissa 1948 [[Olympiakisojen taidekilpailut\|taidelajien]] lyriikkasarjassa kultaa runollaan ''Hellaan laakeri''.<ref name="london">{{Kirjaviite \| Nimeke=The Official Report of The Organising Committee for the XIV Olympiad \| Selite= \| Sivu=536 \| Julkaisupaikka=London \| Julkaisija=The Organising Committee for the XIV Olympiad \| Vuosi=1948 \| Tunniste=}}</ref><ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://library.olympics.com/Default/doc/SYRACUSE/186412/art-competitions-at-the-olympic-games-the-olympic-studies-centre?_lg=en-GB\|nimeke=OLYMPIC GAMES ART COMPETITION MEDALLISTS\|julkaisu=Art competitions at the Olympic Games\|selite=Sivu 18\|ajankohta=2.5.2019\|julkaisija=The Olympic Studies Centre/ Olympic Foundation for Culture and Heritage\|viitattu=20.2.2020\|kieli={{en}}}}</ref> Tynni oli kasvanut demokraattiseen aatemaailmaan, eikä lähtenyt mukaan [[Akateeminen Karjala-Seura\|Akateemisen Karjala-Seuran]] toimintaan. Vasta vuoden 1990 teoksessa ''Inkeri, Inkerini'' hän nosti korostetummin esille taustaansa.<ref name="k" />▼ [[Tiedosto:Aale tynni tarinain lähde.jpg\|upright\|pienoiskuva\|vasen\|''[[Tarinain lähde]]'' (1974).]] Ensimmäisen avioliiton päätyttyä eroon vuonna 1960 Tynni avioitui samana vuonna runoilija, [[akateemikko]] [[Martti Haavio]]n kanssa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = ~~https://web.archive.org/web/20131029203139/~~http://www.inkeri.com/kaarisilta.pdf \| Nimeke = Juhlaesitelmä inkeriläisten kesäjuhlilla \| Selite = Artikkelissa kuvataan avioeroon johtaneet tapahtumat \| Tekijä = Miettinen, Helena \| Ajankohta = 14.-15.7.2007 \| Julkaisu = Esitelmä \| Viitattu = 21.10.2018 \| arkisto = https://web.archive.org/web/20131029203139/http://www.inkeri.com/kaarisilta.pdf \| arkistoitu = 29.10.2013 }}</ref> Avioliitto päättyi Haavion kuolemaan 1973. Tynni onkorosti eri yhteyksissä ~~korostanut~~ Haavion vaikutusta kirjailijantyöhönsä; Haavio toimi Tynnille kannustajana, innoittajana ja kriitikkona. Puolison kuolema leimaakin vuoden 1973 jälkeen ilmestyneitä Tynnin runokokoelmia.<ref name="k" /> Vaikka Tynni piti itseään ennen muuta runoilijana, hän ~~oli~~julkaisi ~~muutakin. Vuodesta~~vuodesta 1938 lähtien ~~hän julkaisi~~ lyriikan ohella myös suomennoksia, [[lastenkirjallisuus\|lastenkirjoja]], lukukirjoja ja [[essee\|esseitä]]~~. Lisäksi kaksi hänen näytelmäänsä on esitetty~~. Etenkin 1950- ja 1960-luvuilla hänen suomennoksensa toivat tarjolle uudempaa runoutta. Tynnin mittaviin suomennoksiin kuuluu muun muassa kattava kokoelma maailmanlyriikkaa ''[[Tuhat laulujen vuotta]]'' (1957), valikoima modernia ranskalaista lyriikkaa ''Tulisen järjen aika'' (1962) sekä pohjoismaista muinaiskirjallisuutta: ''[[Runo-Edda\|Edda]]n sankarirunot'' (1980) ja ''Eddan jumalrunot'' (1982). Tynni toimitti valikoiman ''Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa'' (1976) sekä suomensi [[William Shakespeare]]n ''Sonetit'' (1965). Lisäksi hän julkaisi erillisinä kokoelmina [[William Wordsworth]]in ja [[William Butler Yeats]]in lyriikan suomennoksia. Tynnin mittaviin suomennoksiin kuuluu muun muassa kattava kokoelma maailmanlyriikkaa ''[[Tuhat laulujen vuotta]]'' (1957), valikoima modernia ranskalaista lyriikkaa ''Tulisen järjen aika'' (1962) sekä pohjoismaista muinaiskirjallisuutta: ''[[Runo-Edda\|Edda]]n sankarirunot'' (1980) ja ''Eddan jumalrunot'' (1982). Tynni toimitti valikoiman ''Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa'' (1976) sekä suomensi [[William Shakespeare]]n ''Sonetit'' (1965). Lisäksi hän julkaisi erillisinä kokoelmina [[William Wordsworth]]in ja [[William Butler Yeats]]in lyriikan suomennoksia. Ennen avioitumistaan Tynni ja Haavio tekivät yhteistyötä muun muassa lasten lukukirjojen uudistuksen parissa. Työn tuloksena syntyivät lukukirjasarjat ''Kultainen aapinen'' (1956) sekä ''Kultainen lukukirja'' (yhdessä A. Hinkkasen kanssa 1957). Aikaisempaan valistushenkeen verrattuna ne sisälsivät raikasta satuaineistoa ja ottivat uudella tavalla huomioon lapsen havaintomaailman. Myös Tynnin omat lastenkirjat ''Kissa liukkaalla jäällä'' (1954), ''[[Satuaapinen]]'' (1955) ja ''Heikin salaisuudet'' (1956) sisältävät mukaansatempaavaa huumoria. Tynni ~~tunsi~~oli ~~nuoresta~~jo ~~lähtien~~nuorena ~~kiinnostusta~~kiinnostunut [[teatteri]]~~a kohtaan~~sta, ~~ja sen~~minkä on sanottu näkyvän hänen runoutensa rakenteellisessa näytelmänomaisuudessa ja sisäisessä dramaattisuudessa.{{lähde\|10.4.2023}} [[Suomen Kansallisteatteri]] esitti 1965 Tynnin näytelmän ''Muuttohaukat''. ''Rautamarskin aika'' esitettiin 1991. ▲Tynni oli kasvanut demokraattiseen aatemaailmaan, eikä lähtenyt mukaan [[Akateeminen Karjala-Seura\|Akateemisen Karjala-Seuran]] toimintaan. Vasta vuoden 1990 teoksessa ''Inkeri, Inkerini'' hän nosti korostetummin esille taustaansa.<ref name="k" /> Tynni oli perustamassa [[Suomi–Irlanti-Seura]]a vuonna 1954.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000004297774.html\|nimeke=Ruhollinen menestystarina\|tekijä=Mielonen, Matti\|julkaisu=Sunnuntai\|ajankohta=26.3.2005\|julkaisija=Helsingin Sanomat\|viitattu=17.2.2020}}</ref> ~~Tynni oli myös perustamassa [[Suomi–Irlanti-seuraa]] vuonna 1954.~~ Runoilija [[Matti Pirinen]] (1942–1971) oli Aale Tynnin poika.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2140579-ja-kultaa-voitti-aale-tynni\|nimeke=Ja kultaa voitti Aale Tynni\|tekijä=Hämäläinen, Pirjo\|julkaisu=Artikkelit\|ajankohta=21.2.2010\|julkaisija=Kansan Uutiset\|viitattu=17.2.2020}}</ref> ~~Runoilija [[Matti Pirinen]] (1942–1971) oli Aale Tynnin poika.~~ == Teoksia == Rivi 62 ⟶ 63: === Suomennoksia === * ''[[Tuhat laulujen vuotta]]'', 1957 * {{Kirjaviite \| Nimeke=Eddan jumalrunot \| Selite=Suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Aale Tynni. 2. painos 1998 \| Julkaisupaikka=~~Porvoo~~ Helsinki ~~Juva~~ \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=1982 \| Tunniste=ISBN 951-0-11503-7}} * {{Kirjaviite \| Nimeke=Eddan sankarirunot \| Selite=Suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Aale Tynni. 2. painos 1981 \| Julkaisupaikka=~~Porvoo~~ Helsinki ~~Juva~~ \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=1980 \| Tunniste=ISBN 951-0-10173-7}} * {{Kirjaviite \| Nimeke=Tulisen järjen aika: Kymmenen modernia ranskalaista lyyrikkoa \| Selite=Suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Aale Tynni. 3. painos (1. painos 1962). Sisältö: Apollinaire, Perse, Eluard, Breton, Cocteau, Aragon, Michaux, Desnos, Queneau, Prévert \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=2005 \| Tunniste=ISBN 951-0-30963-X}} Rivi 71 ⟶ 72: == Palkintoja ja kunniamainintoja == ~~{{MitalitaulukkoYlä\|}}~~ ▲{{MitaliMaa \| {{Suomi}} }} ▲{{MitaliLaji \| Taidelajit}} ▲{{MitaliKilpailu\|{{Olympiarenkaat}}}} ▲{{Kultaa \| [[Kesäolympialaiset 1948\|Lontoo 1948]] \| [[Taidelajit kesäolympialaisissa 1948\|Lyriikka]]<ref name="k" /> }} ▲{{MitalitaulukkoAla}} * [[Valtion kirjallisuuspalkinto]] 1943, 1947 * [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n palkinto 1945, 1954 * Linnankoski-palkinto 1947 * [[Kesäolympialaiset 1948\|Olympiakultaa Lontoo]] 1948<ref name="k" /> * [[Aleksis Kiven palkinto]] 1955 * [[Topelius-palkinto]] 1957 * [[Pro Finlandia]] -mitali 1959 * Filosofian [[kunniatohtori]] FT h.c. Helsingin yliopisto 1977 * Taiteen [[akateemikko]] 1982 * [[Suomen Kulttuurirahasto]]n tunnustuspalkinto 1982 == Lähteet == {{Viitteet\|sarakkeet}} == Kirjallisuutta == * {{Kirjaviite \| Tekijä=Seppälä, Mikko-Olavi & Seppälä, Riitta \| Nimeke=Aale Tynni: Hymyily, kyynel, laulu \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=2013 \| ~~Tunniste~~Isbn =~~ISBN~~ 978-951-0-38306-3}} * {{Kirjaviite \| Nimeke=The Official Report of The Organising Committee for the XIV Olympiad \| Selite= \| Sivu=536 \| Julkaisupaikka=London \| Julkaisija=The Organising Committee for the XIV Olympiad \| Vuosi=1948 \| Tunniste= \| www =http://library.la84.org/6oic/OfficialReports/1948/OR1948.pdf \| www-teksti = PDF}} == Aiheesta muualla == * {{Verkkoviite \| Osoite = http://janolehti.fi/no1/aale-tynni-p-mustapaa.htm \| Nimeke = Aale Tynni & P. Mustapää \| Julkaisu = Jano - Runouslehti kaikille \| Viitattu = 21.10.2018 \| arkisto = https://web.archive.org/web/20170904150257/http://janolehti.fi/no1/aale-tynni-p-mustapaa.htm \| arkistoitu = 4.9.2017}}▼ * {{Kansallisbiografia\|4839\|vapaa=}} ▲* {{Verkkoviite \| Osoite = http://janolehti.fi/no1/aale-tynni-p-mustapaa.htm \| Nimeke = Aale Tynni & P. Mustapää \| Julkaisu = Jano - Runouslehti kaikille \| Viitattu = 21.10.2018}} * {{Verkkoviite \| Osoite = https://www.hs.fi/muistot/art-2000002627863.html \| Nimeke = Muistot - Aale Tynni \| Ajankohta = 21.10.1997 \| Julkaisu = Helsingin Sanomat \| Viitattu = 21.10.2018}} * {{Verkkoviite \| Osoite = https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/60-vuotta-viimeisista-kulttuuriolympialaisista-aale-tynni-runoili-kultaa/?shared=3485-e1ac68da-1 \| Nimeke = 60 vuotta viimeisistä kulttuuriolympialaisista: Aale Tynni runoili kultaa \| Tekijä = Jantunen, Jyrki \| Ajankohta = 19.8.2008 \| Julkaisu = Suomen kuvalehti \| Viitattu = 21.10.2018}} Rivi 108 ⟶ 101: {{auktoriteettitunnisteet}} {{AAKKOSTUS:Tynni, Aale}} [[Luokka:Suomalaiset lasten- ja nuortenkirjailijat]]▼ [[Luokka:Suomalaiset runoilijat]] ▲[[Luokka:Suomalaiset lasten- ja nuortenkirjailijat]] [[Luokka:Suomentajat]] [[Luokka:Suomalaiset olympiavoittajat]] [[Luokka:Inkeriläiset henkilöt]] [[Luokka:Akateemikot (Suomi)]] [[Luokka:Pro Finlandia -palkitut]] [[Luokka:Suomalaiset ~~kriitikot~~kirjallisuuskriitikot]] [[Luokka:Suomalaiset teatterikriitikot]] [[Luokka:Aleksis Kiven palkinnon saajat]] [[Luokka:Vuonna 1913 syntyneet]]