Biafra
Biafran tasavalta (engl. Republic of Biafra) oli lyhytikäinen separatistinen valtio, joka irtautui Nigeriasta. 30. toukokuuta 1967 perustettu valtio lakkasi olemasta 15. tammikuuta 1970, kun ylin armeijakomento virallisesti ilmoitti antautumisesta Nigerian armeijalle.
| Biafran tasavalta Republic of Biafra |
|||
|---|---|---|---|
1967–1970 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | tasavalta | ||
| Presidentti |
Chukwuemeka Odumegwu Ojukwu (8. tammikuuta 1970 asti) Philip Effiong (8.–12. tammikuuta 1970) |
||
| Pääkaupunki | Enugu | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 77 306 km² | ||
| Väkiluku (1967) | 13 500 000 | ||
| – väestötiheys | 174,6 / km² | ||
| Historia | |||
| – julistautui itsenäiseksi | 30. toukokuuta 1967 | ||
| – liittyi uudelleen Nigeriaan | 15. tammikuuta 1970 | ||
| Kielet | englanti, igbo | ||
| Valuutta | Biafran punta | ||
| Tunnuslause | Peace, Unity, Freedom | ||
| Kansallislaulu | ”Land of the Rising Sun” | ||
| Edeltäjä |
 Nigeria |
||
| Seuraaja |
Nigeria |
||
Biafran itsenäisyyden tunnustivat virallisesti vain Gabon,[1] Haiti,[2] Norsunluurannikko,[1] Tansania[1] ja Sambia.[1] Lisäksi se sai tukea Israelilta, Ranskalta, Portugalilta, Rhodesialta, Etelä-Afrikalta ja Vatikaanivaltiolta, jotka eivät kuitenkaan tunnustaneet valtiota virallisesti.[2]
Historia
muokkaaNimen alkuperä
muokkaaNimen Biafra alkuperäinen muoto on Biafar tai Biafara, joka esiintyy useissa eurooppalaisten matkailijoiden kirjoittamissa teoksissa ja piirtämissä kartoissa 1500-luvulta alkaen. Vanhoissa kartoissa Biafran alue on huomattavasti suurempi kuin Biafran valtio. Suurimmillaan Biafra peitti koko Beninin valtakunnan ja Kongon kuningaskunnan väliin jäävän alueen, mutta tavallisesti sen katsottiin peittävän Biafranlahden ranta-alueet eli Itä-Nigerian ja Kamerunin, joskus pelkästään Kamerunin.
Vallankaappausyritys 1966 itsenäisyyden taustatekijänä
muokkaaNigeria on etnisesti hyvin hajanainen valtio, jossa puhutaan satoja kieliä ja maa jakautuu kristittyyn etelään ja islamilaiseen pohjoiseen.[3]
Tammikuussa 1966 etelän igbo-kansaan kuuluneet Nigerian armeijan upseerit yrittivät vallankaappausta, joka oli lyhytikäisyydessään verinen. Kenraali Aguiyi-Ironsin johtamat kaappaajat olivat enimmäkseen Euroopassa koulutettuja, vasemmistolaisia, kristittyjä, kun Nigerian hallinto oli pohjoisten fulani- ja hausa-muslimien käsissä.[3]
Touko- ja syyskuussa 1966 Pohjois-Nigeriassa asuneet igbot joutuivat hausa-muslimien tekemien joukkomurhien kohteeksi.[4][5] Myös kenraali Aguiyi-Ironsi murhattiin.[3] Syys-lokakuussa 1966 ainakin 10 000 igboa murhattiin, tuhannet muut joutuivat pysyvästi vammautuneiksi ja lähes kaksi miljoonaa joutui pakenemaan kotiseudultaan maan rajojen sisäpuolella.[2]
Suurin osa Nigerian igboista asui sen aikaisessa Itä-Nigeriassa, jonka sotilaskuvernöörinä oli igboihin kuuluva everstiluutnantti Chukwuemeka Odumegwu Ojukwu. Hän julisti alueen itsenäiseksi 30. toukokuuta 1967,[2] pääkaupunkinaan Enugu. Ojukwun joukot aloittivat liittovaltion omaisuuden haltuunoton, kuten esimerkiksi alueelle tulleiden postiautojen valtaamisen.[1] Nigeria vastasi aluksi taloussaarrolla ja aloitti myöhemmin sotilastoimet.
Biafran sota
muokkaa- Pääartikkeli: Biafran sota
Vihollisuudet alkoivat 6. heinäkuuta 1967. Seuranneessa Biafran sodassa biafralaiset joukot tekivät hyökkäyksiä Nigerian alueelle heinäkuussa ja elokuussa. Myöhemmin nigerialaiset saivat taas yliotteen ja aloittivat maan hitaan vyöryttämisen.
Biafran hallitus syytti Nigeriaa nälänhädän ja kansanmurhan käyttämisestä sodan aseena. Useat vapaaehtoisorganisaatiot pyrkivät lievittämään siviiliväestön nälänhätää ja lääkepulaa toimittamalla maahan lääkkeitä ja ruokaa, sekä joidenkin väitteiden mukaan aseita, pääosin ilmasillan välityksellä, koska Nigerian laivasto esti merisaarrollaan näiden kuljetukset Biafraan.[2]
»Nälänhätä on legitiimi sodankäynnin muoto, ja aiomme käyttää sitä aseenamme kapinallisia vastaan.»
(Nigerian hallituksen asiamies Allison Ayida heinäkuussa 1968[6])
30. kesäkuuta 1969 Nigeria esti myös Punaisen Ristin avustustoimitukset Biafraan.[2] Nigerian hallitus myös syytti Biafran hallitusta palkkasoturien palkkaamisesta laajentamaan ja pitkittämään sotaa. Biafran asevoimissa palvelikin palkkasotureita monelta eri taholta, esimerkkeinä saksalainen Rolf Steiner, brittiläinen Taffy Williams ja ranskalainen Bob Denard.[7]
Ruotsalainen lentäjä kreivi Carl Gustav von Rosen organisoi aluksi avustuslentoja Biafraan muualta Afrikasta ja jopa Lissabonista Portugalista käsin.[8][9] Kun nigerialaiset MiG-hävittäjät ampuivat avustuskoneen alas ja elintarvikkeet uhkasivat pilaantua väliasemalle, von Rosen hankki viisi rakettiputkin varustettua ruotsalaista MFl-9B Militrainer -pienkonetta, joilla hän tuhosi matalahyökkäyksin nigerialaisia ilmavoimien koneita maahan niin paljon, että avustuskoneet pääsivät läpi.[10] Tätä tehtävää varten hän sai korkeimman sotilasarvonsa, everstin. Tämä erikoinen operaatio oli kuitenkin vain hetkellinen helpotus, ja tilanne paheni pahenemistaan.
Vuoteen 1970 mennessä Biafran väestö kärsi nälänhätää ja sota oli tuhonnut maan perusteellisesti. Taloudellisen ja sotilaallisen romahduksen seuratessa Ojukwu pakeni maasta, ensin Norsunluurannikolle[2] ja sitten Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Biafran armeija antautui 15. tammikuuta 1970 ja maa liitettiin takaisin Nigeriaan. Sodassa epäillään kuolleen noin miljoona ihmistä, pääasiassa nälkään ja tauteihin. Sota ja etenkin järkyttävien nälänhätäkuvien leviäminen maailmalle vahingoittivat Nigerian julkisuuskuvaa maailmalla vakavasti.
Kansallishymni
muokkaaBiafran kansallishymnin ”Land of the Rising Sunin” sävelenä käytettiin Jean Sibeliuksen Finlandia-hymniä.[1]
Biafran perintö
muokkaaVuonna 1999 perustettu MASSOB (lyhenne englanninkielisestä nimestä Movement for the Actualisation of the Sovereign State of Biafra) ajaa Biafran uudelleenitsenäistymistä.[11] Liike on saanut pontta entisen Biafran alueen väestön kokemasta sorrosta. Se on saavuttanut huomattavaa suosiota erityisesti igbojen keskuudessa. Alun alkaen liikkeen toiminta perustui väkivallattomuuden periaatteelle, mutta Nigerian poliisivoimien voimankäyttö liikkeen hajottamisessa on synnyttänyt liikkeen piirissä kannatusta myös suoralle toiminnalle.
MASSOB aloitti vuonna 2011 Biafran puntien käyttöön laskemisen sekä omien rekisterikilpiensä myöntämisen. Biafran punta on saavuttanut suosiota igbojen keskuudessa Nigerian nairan ostovoiman heikkenemisen johdosta, sillä se on nairaa valuuttana noin 270 kertaa vahvempi.[12][13]
Lähteet
muokkaa- von Rosen, Heli: Carl Gustaf von Rosen: An Airborne Knight-errant. BoD, 2017. ISBN 978-9175693484 (englanniksi)
- Venter, Al J.: Biafra's War 1967-1970: A Tribal Conflict in Nigeria That Left a Million Dead. Helion and Company, 2016. ISBN 978-1910294697 (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e f McFadden, Robert D.: Odumegwu Ojukwu, Breakaway Biafra Leader, Dies at 78 The New York Times. 27.11.2011. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Hurst, Ryan: Republic of Biafra (1967-1970) BlackPast. 21.6.2009. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Biafra, Boko Haram, and the Fiction that is Nigeria SOFREP. 30.11.0001. Viitattu 8.12.2020. (englanniksi)
- ↑ John F. McCauley: ”8 - Ethnicity and Religion in Nigeria’s Biafran War”, The Logic of Ethnic and Religious Conflict in Africa, Part II, s. 154–170. Cambridge University Press, 2017. doi:10.1017/9781316796252.010 Teoksen verkkoversio.
- ↑ History com Editors: Civil war breaks out in Nigeria HISTORY. Viitattu 8.12.2020. (englanniksi)
- ↑ von Rosen H. 2017, s. 158
- ↑ Venter 2015, s. 213–216
- ↑ von Rosen H. 2017, s. 157
- ↑ Biafra-Krieg Der Graf und die Raketen-Babys Spiegel. Viitattu 3.3.2015. (saksaksi)
- ↑ von Rosen H. 2017, s. 164–165
- ↑ Nigeria: Whether the Movement for the Actualisation of the Sovereign State of Biafra (MASSOB) issues certain documents to its members; if so, the type of documents issued (2005 - July 2007) Refworld - UNHCR. Viitattu 3.3.2015.
- ↑ Yusuf, Omotayo: MASSOB threatens to issue Biafra currency in exchange of Nigerian naira Legit.ng. 20.2.2017. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
- ↑ BIAFRA: Currency Challenge ; Biafra Pounds Vs Nigerian Naira The Biafra Telegraph. 14.9.2016. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Biafra Wikimedia Commonsissa
- http://www.biafraland.com/Biafra_New_anthem_Vocal.mp3 Biafran uusi kansallishymni]