Ero sivun ”Freija” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Versio 21. maaliskuuta 2017 kello 10.08 muokkaa Pyscowicz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 27 046 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Nykyinen versio 12. marraskuuta 2024 kello 15.57 muokkaa kumoa Ipr1Bot (keskustelu \| muokkaukset) botit 203 305 muokkausta p Korvataan ISBN-tunniste
(14 välissä olevaa versiota 8 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: {{Lupaava}} {{Tämä artikkeli\|käsittelee skandinaavisen mytologian jumalatarta. ~~Samannimistä~~Muita ~~satelliittia~~merkityksiä ~~käsittelee artikkeli~~täsmennyssivulla [[Freja (~~satelliitti~~täsmennyssivu)\|Freja]].}} [[Tiedosto:John Bauer-Freja.jpg\|thumb\|~~333px\|~~[[John Bauer]], ''Freja'', 1905.]] '''Freija''' (tai '''Freyja''', '''Freya''', '''Freia''', '''Freja''', '''Fröja'''<ref>{{Kirjaviite \| Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 14. osa, Pienhakusanat ja hekemisto: A–J \| Julkaisupaikka=Espoo \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=1981 \| Tunniste = \| Isbn =~~ISBN~~ 951-0-07253-2}}</ref>, [[muinaisnorja]]n ”[[rouva]]”) on [[~~Skandinaavinen_mytologia~~Skandinaavinen mytologia\|~~skandinaavissa~~skandinaavisessa mytologiassa]] [[Vaanit\|vaanien]] sukuun kuuluva [[jumalatar]]~~, jolla on lisänimi '''Vanadis''', koska on niistä tärkein~~. Hän on [[Kauneus\|kauneuden]], [[Rakkaus\|rakkauden]] ja [[Hedelmällisyys\|hedelmällisyyden]] jumalatar, ja samalla myös kaikkein kaunein jumalista. Useat paikannimet todistavat Freijan laajalle levinneestä palvonnasta, varsinkin [[Ruotsi]]ssa ja [[Norja]]ssa.<ref>{{Kirjaviite \| Nimeke=Mytologian sanakirja \| Selite=Toimittaja: Juha Honkala. Taskufacta \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=2000 \| Tunniste = \| Isbn =~~ISBN~~ 951-0-24578-X}}</ref> Freija on hyvin paljon [[Kreikkalainen mytologia\|kreikkalaisen]] jumalattaren [[Afrodite]]n kaltainen. Freijan uskottiin antavan tyydytystä rakkauselämään, kuten myös kasvattavan sadot viljaviksi. ==Perhe ja koti== ~~Freijan isä on [[Njord]] ja veli [[Freyr]].~~ [[Tiedosto:Freya-CF von Salza.jpg\|thumb\|upright\|[[Carl Frederick von Salza]], ''Freija'', 1893.]]▼ Freijan isä on [[Njord]], ja hänellä on kaksosveli [[Freyr]]. Freijan äiti on ilmeisesti Njordin jättiläisvaimo [[Skadi]]. Freija on [[Ódr]]in vaimo, ja heillä on kaksi tytärtä, Hnoss ja Gersimi. Ódrin uskotaan olleen alun perin sama jumala kuin [[Odin]]. Ódr lähtee usein pitkille matkoille, ja kotiinjätetty Freija lähtee sitten etsimään miestään ja vuodattaa kultaisia kyyneleitä.<ref name=ahe>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.ancient.eu/Freyja/ \| Nimeke = Freyja \| Tekijä = Emma Groeneveld \| Ajankohta = 19.2.2018 \| Julkaisu = Ancient History Encyclopedia \| Viitattu = 23.2.2018 }}</ref> Freija asuu [[Fólkvangr]]issa. Hän matkustaa kissojen vetämillä vaunuilla ympäri myyttistä maailmankaikkeutta. Hän on pukeutunut viittaan tai leninkiin, joka on tehty haukan sulista. Yhdessä tarinassa Freija ratsastaa Hildisvíní-nimisellä karjulla. Freijaan yhdistetään myös hevonen.<ref name=ahe /> ~~== Freija rakkauden jumalattarena ==~~ ▲[[Tiedosto:Freya-CF von Salza.jpg\|thumb\|Carl Frederick von Salza, ''Freija'', 1893.]] Freijaa pidettiin kaikkein halutuimpana jumalattarena. Kun hän tahtoi saada kuuluisan [[Brisingamen]]in kaulakorun neljältä [[kääpiö]]ltä ([[Dvalin]], Alfrik, Berling ja Grer), jokainen heistä pyysi saada viettää yhden yön naisen kanssa, mihin Freija viimein suostui.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Cotterell, Arthur \| Nimeke=Maailman myytit ja tarut \| Sivu=199 \| Selite=(The illustrated encyclopedia of myths & legends, 1989.) Suomentaneet Eija Kämäräinen ja Tarja Virtanen \| Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=1991 (6. painos 2005) \| Tunniste=ISBN 951-0-17102-6}}</ref> Myöhemmin [[Odin]] määräsi [[Loki (jumala)\|Loki]]n varastamaan kaulakorun ja pyysi sitten samaa hintaa kuin kääpiöt korun palautuksesta. Freija rakasti koruja niin paljon, että hän antoi tyttärelleen nimeksi [[Hnoss]], mikä tarkoittaa [[Jalokivi\|jalokiveä]]. Brisingamen-korun lisäksi hän omisti haukansulista tehdyn kaavun, joka antoi hänelle voiman muuttua [[Haukka\|haukaksi]] tai miksi tahansa [[Lintu\|linnuksi]]. ==Ominaisuudet ja roolit== Ensimmäiset tarinat eivät erottele Freijaa ja [[Frigg]]iä, mutta myöhemmin näiden kahden jumalattaren välille on tullut selvä ero. Jossain teksteissä he kuitenkin esiintyvät yhdessä. Eräät lähteet paljastavat Freijan olleen [[Odin]]in vaimo, luultavasti koska Frigg ja Freija olivat sama henkilö. Loki myös väittää, että Freijalla olisi ollut suhde veljensä kanssa. Freija on kaunis ja monitaitoinen. Hänet yhdistetään rakkauteen, himoon, vaurauteen ja taikuuteen. Hän esiintyy useassa myytissä rakastajana tai himon kohteena. Myytit korostavat Freijan roolia kaikessa seksuaalisuuteen liittyvässä, synnytystä lukuun ottamatta. Freija esitetään usein vastustamattoman himon kohteena, etenkin jättiläisten silmissä. Esimerkiksi jättiläinen Thrym haluaa varastamansa vasaran palkaksi ainoastaan Freijan omakseen. Freija nähdäänkin monen asian ”palkkiona”, ja muut jumalat pyrkivät välttämään hänestä luopumista. Toisissa myyteissä kuitenkin korostetaan Freijan vapaata ja huomattavaa seksuaalisuutta, ja esimerkiksi [[Loki (jumala)\|Loki]] toruu Freijaa väittämällä kaikkien jumalten ja haltioiden maanneen tämän kanssa. Yhdessä runossa Freijaa kutsutaan sankari [[Óttar]]in rakastajattareksi.<ref name=ahe /> Kun Freija tahtoi saada kuuluisan [[Brisingamen]]in kaulakorun neljältä [[kääpiö]]ltä, jokainen heistä pyysi saada viettää yhden yön naisen kanssa, mihin Freija viimein suostui.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Cotterell, Arthur \| Nimeke=Maailman myytit ja tarut \| Sivu=199 \| Selite=(The illustrated encyclopedia of myths & legends, 1989.) Suomentaneet Eija Kämäräinen ja Tarja Virtanen \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=1991 (6. painos 2005) \| Tunniste = \| Isbn = 951-0-17102-6}}</ref> Freijan tärkein rooli on hedelmällisyyden jumalatar. Hänen toinen nimensä on Horn, joka tarkoittaa mahdollisesti pellavaa tai pellavakangasta, jonka tekeminen oli naisen työtä. Pellavakankaan kautta Freijasta tuli myös rakkauden ja häiden suojelija. Toinen Freijan rinnakkaisnimistä, Gefn, ’antaja’, viittaa runsauden jumalattaren rooliin. Myös moni tarina viittaa hänen aarteeseensa, ja Freijan kyynelten sanotaan olevan kultaisia.<ref name=ahe /> ~~== Freija sodan jumalattarena ==~~ Taistelun jumalattarena Freija ratsastaa Hildisvín-nimisellä [[Villisika\|villisialla]]. Eräs runo kertoo miten Freija muutti [[Ottar]]in villisiaksi suojellakseen tätä. Villisian merkitys skandinaavisessa mytologiassa liittyy hedelmällisyyteen ja suojeluun. Toiset lähteet kuvaavat Freijan ajavan [[Sotavaunut\|sotavaunuissa]], joita veti kaksi leijonankokoista [[kissa]]a. Taistelussa kuolleiden soturien sieluista puolet ovat Odinin ja puolet Freijan. Jumalattaren yhteydestä [[kuolema]]an kerrotaan ohimennen [[Egilin saaga]]ssa, kun miehen tytär Thorgerda uhkaa tehdä [[itsemurha]]n veljensä kuoleman vuoksi sanoen ”En aio syödä ennen kuin illastan Freijan kanssa.” Freija myös valitsee puolet taistelukentällä kaatuneista sotureista Odinin [[Valhalla]]an. Valitessaan vainajia Odinille Freija toimii kuoleman, ehkä myös taistelun jumalattarena.<ref name=ahe /> ~~== Freija noitana ==~~ [[Ynglinga-saaga]]ssa [[Snorri Sturluson]] kertoi Freijan olleen lahjakas harjoittaja eräänlaisessa [[Taikuus (yliluonnollinen)\|taikuudessa]]. On spekuloitu, että jumalatar olisi ollut profeetta [[Gullveig]]. Freija opetti myös [[Šamanismi\|šamanistista]] taikuutta [[Aasat\|aasoille]].<ref name=ahe /> ==Uskonnossa== Freija oli hedelmällisyyden jumalattarena luultavasti keskeisessä osassa skandinaavisessa uskonnossa. Mahdollisesta Freijan kultista ei ole säilynyt kuvausta muinaisnorjalaisissa lähteissä, mutta Ruotsissa ja Norjassa on paljon paikannimiä, jotka viittaavat Freijan palvontaan tai kulttiin.<ref name=ahe /> == Perjantai == Viikonpäivän nimitys [[Perjantai\|''perjantai'']] tulee [[Germaaniset kielet\|germaanisissa kielissä]], kuten [[Englannin kieli\|englannissa]], [[Hollannin kieli\|hollannissa]], [[Saksan kieli\|saksassa]] ja [[Ruotsin kieli\|ruotsissa]] – ja näistä lainautuneena myös [[Suomen kieli\|suomessa]], ~~tulee~~ja virossa (''reede'')<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://arhiiv.eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=reede&F=M&C06=et\|nimeke=ETY Eesti etümoloogiasõnaraamat\|julkaisu=arhiiv.eki.ee\|viitattu=2024-11-08}}</ref> – Freijan tai Friggin nimestä.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Lempiäinen, Pentti \| Nimeke=Pyhät ajat \| Selite=6. uudistettu painos \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Kirjapaja \| Vuosi=2008 \| Tunniste = \| Isbn =~~ISBN~~ 978-951-607-651-8}}</ref> == ~~Taiteessa~~Galleria == ~~<center>~~ <gallery> Tiedosto:Freya and Heimdall by Blommer.jpg\|[[Nils Blommér]] (1816–1853), ''Heimdallr palauttaa Brísingamen-kaulakorun Freijalle'', 1846. Tiedosto:Freya by C. E. Doepler.jpg\|[[Carl Emil Doepler]], ''Freija'', 1882. Tiedosto:Freya by Penrose.jpg\|[[J. Doyle Penrose]] (1862–1932), ''Freija''. Tiedosto:Ring5.jpg\|[[Arthur Rackham]] (1867–1939), 1910. </gallery> ~~</center>~~ == Lähteet == Rivi 34 ⟶ 37: == Kirjallisuutta == * {{Kirjaviite \| Nimeke=Eddan jumalrunot \| Selite=Suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Aale Tynni \| Julkaisupaikka=~~Porvoo~~ Helsinki ~~Juva~~ \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=1982 (2. painos 1998) \| Tunniste = \| Isbn =~~ISBN~~ 951-0-11503-7}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Sumari, Anne (toim.) \| Nimeke=Óðinnin ratsu: Skandinaaviset jumaltarut \| Selite=Edda (mukaelma). Toimittanut ja suomentanut Anni Sumari \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Like \| Vuosi=2007 \| Tunniste = \| Isbn =~~ISBN~~ 978-952-471-935-3}} == Aiheesta muualla == {{Commonscat-rivi\|Freya}} [[Luokka:~~Skandinaavien~~29 ~~jumalattaret~~Muut uskonnot, mytologiat]] [[Luokka:Sodan jumalattaret]]▼ [[Luokka:Hedelmällisyyden jumalattaret]] [[Luokka:Rakkauden ja intohimon jumalattaret]] [[Luokka:Skandinaavien jumalattaret]] ▲[[Luokka:Sodan jumalattaret]] [[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]