Ero sivun ”Freija” versioiden välillä

'''Freija''' (tai '''Freyja''', '''Freya''', '''Freia''', '''Freja''', '''Fröja'''<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 14. osa, Pienhakusanat ja hekemisto: A–J | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1981 | Tunniste = | Isbn =ISBN 951-0-07253-2}}</ref>, [[muinaisnorja]]n ”[[rouva]]”) on [[Skandinaavinen mytologia|skandinaavisessa mytologiassa]] [[Vaanit|vaanien]] sukuun kuuluva [[jumalatar]]. Hän on [[Kauneus|kauneuden]], [[Rakkaus|rakkauden]] ja [[Hedelmällisyys|hedelmällisyyden]] jumalatar, ja samalla myös kaikkein kaunein jumalista. Useat paikannimet todistavat Freijan laajalle levinneestä palvonnasta, varsinkin [[Ruotsi]]ssa ja [[Norja]]ssa.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Mytologian sanakirja | Selite=Toimittaja: Juha Honkala. Taskufacta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste = | Isbn =ISBN 951-0-24578-X}}</ref>

Freija on kaunis ja monitaitoinen. Hänet yhdistetään rakkauteen, himoon, vaurauteen ja taikuuteen. Hän esiintyy useassa myytissä rakastajana tai himon kohteena. Myytit korostavat Freijan roolia kaikessa seksuaalisuuteen liittyvässä, synnytystä lukuun ottamatta. Freija esitetään usein vastustamattoman himon kohteena, etenkin jättiläisten silmissä. Esimerkiksi jättiläinen Thrym haluaa varastamansa vasaran palkaksi ainoastaan Freijan omakseen. Freija nähdäänkin monen asian ”palkkiona”, ja muut jumalat pyrkivät välttämään hänestä luopumista. Toisissa myyteissä kuitenkin korostetaan Freijan vapaata ja huomattavaa seksuaalisuutta, ja esimerkiksi [[Loki (jumala)|Loki]] toruu Freijaa väittämällä kaikkien jumalten ja haltioiden maanneen tämän kanssa. Yhdessä runossa Freijaa kutsutaan sankari [[Óttar]]in rakastajattareksi.<ref name=ahe /> Kun Freija tahtoi saada kuuluisan [[Brisingamen]]in kaulakorun neljältä [[kääpiö]]ltä, jokainen heistä pyysi saada viettää yhden yön naisen kanssa, mihin Freija viimein suostui.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Cotterell, Arthur | Nimeke=Maailman myytit ja tarut | Sivu=199 | Selite=(The illustrated encyclopedia of myths & legends, 1989.) Suomentaneet Eija Kämäräinen ja Tarja Virtanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1991 (6. painos 2005) | Tunniste = | Isbn =ISBN 951-0-17102-6}}</ref>

Viikonpäivän nimitys [[Perjantai|''perjantai'']] tulee [[Germaaniset kielet|germaanisissa kielissä]], kuten [[Englannin kieli|englannissa]], [[Hollannin kieli|hollannissa]], [[Saksan kieli|saksassa]] ja [[Ruotsin kieli|ruotsissa]] – ja näistä lainautuneena myös [[Suomen kieli|suomessa]], tuleeja virossa (''reede'')<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://arhiiv.eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=reede&F=M&C06=et|nimeke=ETY Eesti etümoloogiasõnaraamat|julkaisu=arhiiv.eki.ee|viitattu=2024-11-08}}</ref> – Freijan tai Friggin nimestä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Pentti | Nimeke=Pyhät ajat | Selite=6. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2008 | Tunniste = | Isbn =ISBN 978-951-607-651-8}}</ref>

* {{Kirjaviite | Nimeke=Eddan jumalrunot | Selite=Suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Aale Tynni | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1982 (2. painos 1998) | Tunniste = | Isbn =ISBN 951-0-11503-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sumari, Anne (toim.) | Nimeke=Óðinnin ratsu: Skandinaaviset jumaltarut | Selite=Edda (mukaelma). Toimittanut ja suomentanut Anni Sumari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2007 | Tunniste = | Isbn =ISBN 978-952-471-935-3}}