Ero sivun ”Joulu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Saturnalia-juhla: korjattu asiavirhe Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
nuutinpäivä on 13.1. |
||
| (17 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 4:
| alkuperäinen_nimi =
| kuva = Juletræet.jpg
| kuvateksti = Koristeltu [[joulukuusi]] Tanskassa vuonna 2004
| kuvankoko =
| valtio = kansainvälinen
| tyyppi = [[Kristinusko|kristillinen]], kulttuurinen
| merkitys = [[Jeesuksen syntymäkertomukset|Jeesuksen
| noudatetaan =
| vietetään = {{Lista|
* 25. joulukuuta ([[
*
}}
| tiheys = vuosittain
Rivi 19:
| tapahtumia = {{Vaakalista|
* perheiden ja yhteisölliset kokoontumiset
* [[joulukirkko]]
* [[joulukoriste]]et
* [[joululahja]]t
* [[joululaulu]]t
* [[joulupukki]]
* [[jouluruoat]]
}}
| liittyy = {{Vaakalista|
* [[
* [[Jeesuksen syntymäkertomukset|Jeesuksen syntymä]]
* [[kekri]]
* [[loppiainen]]
* [[pikkujoulu]]
* [[
* [[
* [[
}}
| nettisivut =
}}
'''Joulu''' on vuosittainen [[joulukuu]]n lopussa olevan [[Talvipäivänseisaus|talvipäivänseisauksen]] tienoille sijoittuva [[juhla]].<ref name="Aurejärvi188-193"/> [[Kristinusko|Kristityt]] ovat viettäneet joulua [[Jeesuksen syntymäkertomukset|Jeesuksen syntymän]] muistoksi [[25. joulukuuta|joulukuun 25. päivänä]] 300-luvulta alkaen.<ref name="Nurmi"/><ref name="Kotus"/><ref name="finlit"/> Sana ''joulu'' on peräisin [[Pakanuus|pakanallisen]] keskitalven juhlan [[Germaaniset kielet|germaanisesta]] nimestä ''[[yule]]''.<ref name="Häkkinen"/>
Joulussa ovat yhdistyneet kristillinen juhla, muinainen [[Rooman valtakunta|roomalainen]] [[saturnalia]]-juhla, Euroopan pohjoisten kansojen maatalousvuoden päättäjäisjuhla yule sekä [[Joulu Suomessa|Suomessa]] vanhaan vuodenvaihteeseen sijoittuva syysjuhla [[kekri]].<ref name="Vento"/> Jeesuksen syntymän ajankohdasta ei ole tietoa, mutta kristillinen kirkko on sijoittanut joulun talvipäivänseisauksen kohdalle. Kristillinen joulu syrjäytti sekä saturnalian että 25. joulukuuta olleen [[Sol Invictus|voittamattoman auringon]] päivän.<ref name="evl"/>
[[Joulupukki|Joulupukin]] hahmo, [[
Suomalaisten joulunvietto painottuu varsinaisen joulupäivän sijasta [[Jouluaatto|jouluaattoon]], joka on useimmilla työpaikoilla vapaapäivä.<ref name="finlit"/><ref name="mt"/><ref name="almanakka2009/> Suomessa joulupäivä ja toinen joulupäivä eli [[tapaninpäivä]] ovat virallisia vapaapäiviä, samoin joulunajan päättävä [[loppiainen]] 6. tammikuuta.<ref name="Forsman"/>
== Nimen alkuperä ==
[[Suomen kieli|Suomen kielen]] sanat ''joulu'' ja ''juhla'' ovat [[Ruotsin kieli|ruotsalaisia]] tai [[Skandinaaviset kielet|skandinaavisia]] [[Suomen kielen lainasanat|lainasanoja]].<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.</ref> Sana ''joulu'' tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan [[Germaaniset kielet|muinaisgermaanisesta]] yule-nimestä.<ref name="Häkkinen"/> Suomen kielen sana ''joulu'' on [[Rautakausi|rautakautinen]] lainasana [[Muinaisskandinaavi|muinaisskandinaavisista]] kielistä noin 500–650-luvuilta<ref name="Heikkilä"/> ja samaa perua kuin [[Norjan kieli|norjan]], [[Tanskan kieli|tanskan]] ja [[Ruotsin kieli|ruotsin]] kielen ''jul'' ja [[Viron kieli|viron]] ''jõulud''. Muinaispohjoismainen sana joululle oli ''jól'', mikä on käytössä vielä [[Islannin kieli|islannissa]]. Joidenkin kielentutkijoiden mukaan se tarkoitti käännöstä tai uudelleensyntymistä. Alun perin sana ''joulu'' on tarkoittanut keskitalven [[Pakanuus|pakanallista]] juhlaa, ja sen kanssa samaa kantaa on jo aiemmin germaanisista kielistä suomen kieleen tullut sana ''juhla''.<ref name="Piehl"/><ref name="historianet"/>
[[Englannin kieli|Englannin kielessä]] tavallisin joulua tarkoittava sana on ''Christmas'', joka tulee [[Muinaisenglanti|muinaisenglannin]] sanoista ''Cristes Maesse'' eli ”[[Kristus (arvonimi)|Kristuksen]] [[messu]]”. Sanaa käytettiin tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1038.<ref name="cathen"/> Sen harvinaisempana [[synonyymi]]na on kuitenkin yhä käytössä myös sana ''yule'', joka on samaa alkuperää kuin suomen ''joulu''.<ref name="Lempiainen"/> Sillä tarkoitettiin alun perin esikristillistä juhlaa, jonka ajankohta vaihteli [[Kuukalenteri|kuunkierron]] vuoksi joulukuun lopusta tammikuun alkuun. Sana esiintyy vielä joissakin jouluun liittyvissä perinteissä, kuten ''yule log'' (suom. [[jouluhalko]]) tai ''yule goat'' (suom. [[olkipukki]]). [[Saksan kieli|Saksaksi]] joulu on ''Weihnachten'', mikä tarkoittaa pyhiä öitä<ref name="Lempiainen"/>.
[[Katolinen kirkko]] käyttää joulusta [[latina]]laista nimitystä ''Dies Natalis Domini'', joka tarkoittaa Herran syntymäpäivää. Siitä ovat peräisin [[Italian kieli|italian]] sana ''Natale'', [[Portugalin kieli|portugalin]] ''Natal'' ja [[Espanjan kieli|espanjan]] ''Navidad''. Myös [[Ranskan kieli|ranskan]] joulua tarkoittava sana ''Noël'' on mahdollisesti samaa alkuperää, joskin sen on myös arveltu johtuvan ”hyvää uutista” tarkoittavasta sanasta ''novel''.<ref name="Lempiainen"/>
== Historia ==
=== Sadonkorjuujuhlat ja keskitalven juhlat ===
[[Tiedosto:Божићна вечера (traditional Christmas dinner; Folklore of Serbia).jpg|pienois|Serbialainen [[Jouluruoat|jouluateria]].]]
Monet kansat ovat viettäneet vuotuista juhlaa talvipäivänseisauksen aikoihin.<ref name="IsoTieto"/> Vanhana aikana vuoden kulkua rytmittivät valon vaihtelu sekä maatalouden kylvö- ja sadonkorjuuajat. Pimein keskitalvi oli tyypillisesti juhlan aikaa. Ennen nykyaikaisia kalentereita vuoden vaihtuminen saatettiin laskea sadon korjaamisesta. Suomessa vanhaan vuodenvaihteeseen sijoittuva syysjuhla oli [[kekri]].<ref name="yle.fi"/><ref name="Sommar"/> Itäisessä Suomessa kekri oli vuoden pääjuhla vielä 1900-luvun alussa. Joulu syrjäytti kekrin viimeistään [[Oppivelvollisuuslaki|yleisen oppivelvollisuuden]] astuttua voimaan 1920-luvulla, koska joulua vietettiin kouluissa mutta kekriä ei.<ref name="Kataja"/>
Muinaisten [[Germaanit|germaanien]] talvijuhla tunnetaan nykyisin sen englanninkielisellä nimityksellä ''yule''. Kristinuskon leviämisen myötä yule ja kristillinen juhla sulautuivat yhteen.<ref name="Varjojen_kirja"/><ref name="Thuleia"/>
Joulun ajankohta on muinaisen [[Roomalainen kalenteri|roomalaisen kalenterin]] talvipäivänseisauksen päivämäärä.<ref name="Aurejärvi188-193"/> Moni suomalainen jouluperinne kuten juhlarauha, lahjojen antaminen ja köyhille jakaminen ovat samoja kuin antiikin Rooman [[saturnalia]]-juhlassa. Kun alun perin keskikesään sijoittunut maanviljelyksen ja ajan jumalan kunniaksi vietetty juhla siirrettiin vuoden loppuun 17.–23. joulukuuta ja yhdistettiin talvipäivänseisauksen juhlaan, yhdeksän päivän mittainen juhlakausi huipentui 25. joulukuuta vietettävään auringonjumalan ([[Sol Invictus]]) uudelleensyntymäjuhlaan.<ref name="Pesonen"/>
=== Jeesuksen syntymäjuhla ===
{{Pääartikkeli|[[Jeesuksen syntymäpäivä]]}}
[[Tiedosto:Bramantino - De aanbidding der herders.jpg|pienois|[[Bramantino]], ''Paimenten kunnioitus'', noin 1500–1510.]]
Nykyisin kolmasosa maailman väestöstä viettää joulua Jeesuksen syntymäjuhlana.<ref name="pew"/> Jeesuksen syntymän viettäminen 25. joulukuuta ei kuitenkaan perustu [[Raamattu|Raamattuun]], vaan Rooman keisari [[Konstantinus Suuri|Konstantinuksen]] aikana 300-luvulla aloitettuun käytäntöön.<ref name="Koistinen"/><ref name="Pesonen"/><ref name="britannica2"/> Raamatussa Jeesuksen syntymästä kerrotaan [[Evankeliumi Matteuksen mukaan|Matteuksen]]<ref>{{raamatunpaikka|Matt. 1:18-25}}</ref> ja [[Evankeliumi Luukkaan mukaan|Luukkaan evankeliumeissa]]<ref>{{raamatunpaikka|Luuk. 2:1-18}}</ref>, mutta kummassakaan ei sanota, mihin aikaan vuodesta se tapahtui.<ref name="britannica"/>
Tiettävästi ensimmäisenä Jeesuksen syntymän ajoitti joulukuun 25. päivään [[Hippolytos Roomalainen]] 200-luvulla. Hän oletti, että [[Marian ilmestys|enkelin ilmestys Marialle]] oli tapahtunut [[Kevätpäiväntasaus|kevätpäiväntasauksena]], joka tuolloin oli 25. maaliskuuta, ja että Jeesus olisi syntynyt yhdeksän kuukautta myöhemmin.<ref name="Mercer"/> Samalla vuosisadalla hänen syntymäjuhlaansa alkoivat sanottuna päivänä viettää muun muassa Pohjois-Afrikan [[Donatolaisuus|donatolaiset]].<ref name="Niiranen"/>
Yksinkertaisin selitys Jeesuksen syntymän ajoitukselle on, että 25. joulukuuta on roomalaisen [[Juliaaninen kalenteri|juliaanisen kalenterin]] talvipäivänseisauksen alkuperäinen ajankohta.<ref name="Ridderstad"/> On myös esitetty, että juhlapäivä olisi sijoitettu kyseiseen ajankohtaan sen vuoksi, että samana päivänä oli ennestään vietetty Voittamattoman auringon eli Sol Invictuksen päivää.<ref name="Aurejärvi188-193"/> Toisen teorian mukaan asia olisi kuitenkin ollut päinvastoin: kristityt olisivat viettäneet sanottuna päivänä Jeesuksen syntymäjuhlaa jo ennen kuin keisari [[Aurelianus]], mahdollisesti vastavetona kristityille, määräsi saman päivän Voittamattoman auringon päiväksi.<ref name="Niiranen"/>
Jeesuksen syntymäjuhla sijoitettiin erilaisiin ajankohtiin eri puolilla valtakuntaa – jotkut viettivät sitä keväällä ja toiset syksyllä.<ref name="Rantala"/> Paavi [[Pyhä Julius I|Julius I:n]] sanotaan vakiinnuttaneen joulukuun 25. päivän Jeesuksen syntymäpäiväksi vuonna 345.<ref name="history.com"/> Varhaisin tunnettu maininta joulun vietosta 25. joulukuuta on vuonna 354 laaditussa roomalaisessa kalenterissa. Jo aikaisemmin kristityt olivat viettäneet 6. tammikuuta ''epifania''-juhlaa eli nykyistä [[Loppiainen|loppiaista]] [[Jeesuksen kaste]]en muistopäivänä, minkä oli uskottu tapahtuneen hänen 30. syntymäpäivänään.<ref>Whitrow 1999, s. 92–93.</ref> Merkittävä kristillinen juhla joulusta tuli 800-luvulla.<ref name="Anthony"/>
[[Uskonpuhdistus|Protestanttisen reformaation]] jälkeen [[Puritanismi|puritaanien]] kaltaiset ryhmät [[Joulun julkinen asema|vastustivat]] joulun viettoa. 1600-luvulla joulun vietto oli ajoittain kiellettyä [[Englanti|Englannissa]] ja [[Boston]]in siirtokunnassa [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]].<ref name="Aurejärvi188-193"/> Britanniassa [[Charles Dickens]]in vuonna 1843 julkaistu ''[[Joulukertomus (Charles Dickens)|Joulukertomus]]'' elvytti ihmisten kiinnostuksen juhlaan.<ref name="Aurejärvi188-193"/> Joululaulujen laulamisesta tuli Britannissa suosittua 1800-luvulla.<ref name="Anthony"/> Yhdysvalloissa joulusta tuli liittovaltion juhlapäivä vuonna 1870. Joulun kaupallistuminen on herättänyt huolta nykyaikaisen joulun synnystä 1800-luvun puolivälissä lähtien. Vuoden 2019 kyselyssä yhdeksän yhdysvaltalaista kymmenestä kertoi viettävänsä joulua, mutta vain 35 prosenttia näki joulun vahvasti uskonnollisena juhlana.<ref name="ng"/>
=== Gregoriaaninen kalenteri ===
[[Tiedosto:Dülmen, St.-Viktor-Kirche, Innenansicht, Krippe -- 2018 -- 0614.jpg|pienois|[[Jouluseimi]] on etenkin Keski-Euroopassa yksi suosituimmista joulukoristeista.]]
1500-luvulla paavi [[Gregorius XIII]] määräsi otettavaksi parannetun, [[Gregoriaaninen kalenteri|gregoriaanisen kalenterin]] hyppäämällä lokakuun 15. päivästä 1582 lokakuun 25. päivään.<ref name="Whitrow148"/> Uudistus tuli ensin käyttöön vain [[Katolinen kirkko|katolisessa kirkossa]], mutta myöhemmin se on otettu käyttöön muuallakin.<ref name="Feiring"/> Monissa [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisissa kirkoissa]] juhlapäivien ajankohta määräytyy yhä juliaanisen kalenterin mukaan, vaikka ne toimivatkin maissa, joissa gregoriaaninen kalenteri on muutoin käytössä. Ero on nykyään 13 päivää. Tästä syystä esimerkiksi [[Joulu Venäjällä|Venäjällä]] joulu on 7. tammikuuta, jolloin juliaanisen kalenterin mukaan on 25. joulukuuta. [[Suomen ortodoksinen kirkko]] viettää kuitenkin joulua samaan aikaan kuin [[Läntinen kristikunta|läntiset kirkkokunnat]]. Egyptin [[Aleksandrian koptilais-ortodoksinen kirkko|koptilainen kirkko]] käyttää omaa [[Koptilainen kalenteri|koptilaista kalenteria]] ja viettää joulua sen mukaisesti ''koiak''-kuun 29. päivänä, joka vastaa joulukuun 25. päivää juliaanisen ja nykyisin tammikuun 7. päivää gregoriaanisen kalenterin mukaan.<ref name="coptic"/> [[Ukraina]] siirtyi vuonna 2023 virallisesti viettämään joulua läntiseen tapaan 25. joulukuuta.<ref name="Puukka"/>
=== Pyhäpäivät ===
[[Tiedosto:Sct Mathias xmas illumination 2010-12-14.jpg|pienois|[[Joulukatu]] Tanskassa.]]
Jouluviikko on se viikko, johon joulu ajoittuu.<ref name="jouluviikko"/> Varsinainen ''joulupäivä'' eli ''ensimmäinen joulupäivä'' on 25. joulukuuta. Sitä seuraa 26. joulukuuta [[tapaninpäivä]] (toinen joulupäivä), [[Pyhä Stefanos|pyhän Stefanoksen]] muistopäivä. Nämä molemmat ovat useimmissa Euroopan maissa virallisia [[Pyhäpäivä|pyhäpäiviä]]. Joulupäivää edeltävä [[jouluaatto]], 24. joulukuuta, ei virallisesti ole pyhäpäivä, mutta se ja varsinkin sen ilta on käytännössä muodostunut jouluajan tärkeimmäksi juhlapäiväksi, ja nykyisin myös se on useimmilla työpaikoilla palkallinen vapaapäivä.<ref name="almanakka2009/>
Ennen vuotta 1774 vietettiin Suomessa pyhäpäivinä myös kolmatta joulupäivää eli [[Johannes (apostoli)|apostoli Johanneksen]] päivää 27. joulukuuta sekä neljättä joulupäivää eli [[viattomien lasten päivä]]ä 28. joulukuuta.<ref name="Oja166–167"/> Kuningas [[Kustaa III]] kuitenkin vähensi ne kahteen, koska [[aateli]]sten ja [[Porvaristo|porvarien]] mielestä pitkät pyhät laiskistivat palkollisia liikaa<ref name="Harjumaa"/>. Kolmatta ja neljättä joulupäivää on nimitetty myös ''pikkupyhiksi'' tai ''arkipyhiksi''.<ref name="Vilkuna"/> [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko]] otti apostoli Johanneksen päivän takaisin juhlapyhäksi vuodesta 2000 alkaen. Sitä vietetään, kun se osuu [[sunnuntai]]lle – näin oli ensi kertaa vuonna 2009. Päivän nimi oli aikaisemmin ”[[Johannes (evankelista)|Johannes Evankelistan]] päivä”.<ref name="Johannes"/>
Laajemmassa mielessä jouluajan on yleensä katsottu jatkuvan loppiaiseen saakka. [[Suomalainen kansanperinne|Suomalaisessa kansanperinteessä]] jouluajan on usein katsottu alkavan Tuomaan päivästä 21. joulukuuta ja jatkuvan [[Nuutti|Nuutin]] päivään saakka 13. tammikuuta. Tätä heijastavat monet lorut, kuten ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”.<ref name="IsoTieto"/>
== Joulumusiikki ==
{{Pääartikkeli|[[Joulumusiikki]]|[[Joululaulu]]}}
Joulun aikaan esitetään tai kuunnellaan [[joululaulu]]ja. Vuoden 2024 kyselyssä 42 prosenttia suomalaisista lauloi joululauluja. Miehistä joululauluja lauloi noin kolmannes, naisista puolet. Lauluja laulettiin etenkin lapsiperheissä.<ref name="felm"/> Muuta [[joulumusiikki]]a ovat esimerkiksi monet [[Taidemusiikki|taidemusiikin]] teokset kuten [[Johann Sebastian Bach]]in ''[[Jouluoratorio]]'' ja [[Pjotr Tšaikovski]]n [[baletti]] ''[[Pähkinänsärkijä]]''.<ref name="joulumus"/> Tilastokeskuksen vuoden 2017 kyselyssä 18 prosenttia vastaajista kävi joulukonserteissa.<ref name="tilastot24"/> Jouluaiheinen [[populaarimusiikki]] nousi suosituksi joulumusiikin muodoksi 1930-luvulta alkaen.<ref name="bg"/>
== Joulun perinteitä ==
[[Tiedosto:Santa Claus - Sunkist Ad (1928).jpg|pienois|[[Joulupukki]] mainoksessa vuodelta 1928.]]
Yleisiä [[joulukoriste]]ita ovat esimerkiksi Suomessa kuusenoksat, [[joulukuusi]], joulukranssit, [[omena]]t, [[kynttilä]]t, joulun pöytäliinat, [[Joulukukka|joulukukat]], ulkosoihdut ja [[Jäälyhty|jäälyhdyt]]. Nykyisin joulun väri on [[punainen]]. Myös [[vihreä]], [[kulta]], [[valkoinen]] ja [[hopea]] yhdistetään jouluun.<ref name="Thuleia"/> Perinteisiä suomalaisia ja ruotsalaisia joulukoristeita ovat [[himmeli]] ja [[olkipukki]].<ref name="himmeli"/><ref name="olkipukki"/> Oljesta tehdyt koristeet tulevat kekristä, sadonkorjuun juhlasta.<ref name="Aurejärvi188-193"/>
[[Joululahja]]t tulivat joulun viettoon 1800-luvulla, kun porvaristo nousi ja vaurastui.<ref name="yle.fi"/> Joululahjojen antamista alettiin harrastaa Suomessa 1800-luvun alussa varakkaissa perheissä.<ref name="Aurejärvi188-193"/>
1800-luvulla syntyi valkopartainen [[Joulupukki]].<ref name="ng"/> Muun muassa [[Alankomaat|Alankomaissa]] lapsille jaettiin lahjoja [[Pyhä Nikolaus|Pyhän Nikolauksen]] päivänä 6. joulukuuta. Alankomaalaiset siirtolaiset toivat perinteen [[Joulu Yhdysvalloissa|Yhdysvaltoihin]], jossa kansantarinoiden pohjalta muodostui Joulupukki ({{k-en|Santa Claus}}). Amerikkalaiset kirjailijat ja kuvittajat tekivät tunnetuksi satuhahmon, joka tuo lahjoja [[poro]]jen vetämällä lentävällä [[Reki|reellä]].<ref name="ng"/> Joulupukin nuttu vakiintui punaiseksi 1900-luvun alkupuolella mainoskuvien myötä.<ref name="Aurejärvi188-193"/> Suomalainen Joulupukki asuu [[Joulumuori]]n ja [[joulutonttu]]jen kanssa [[Korvatunturi]]lla.<ref name="finlit4"/> Suomeen tontut tulivat 1800-luvulla Tanskasta ja Ruotsista. Aiemmin suomalaiseen kansanuskoon kuului [[haltija]]tonttuja.<ref name="finlit5"/>
[[Joulukuusi]]perinne alkoi mahdollisesti 1500-luvun [[Joulu Saksassa|Saksassa]]. Joulukuusi tuli Pohjoismaihin 1700-luvulla. Suomessa joulukuuset alkoivat yleistyä 1800-luvulla.<ref name="finlit2"/> Ensimmäinen painettu [[joulukortti]] ilmestyi vuonna 1843.<ref name="Aurejärvi188-193"/> Ensimmäinen painettu lasten [[joulukalenteri]] julkaistiin Saksassa 1900-luvun alussa. Suomeen joulukalenterit tulivat [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen.<ref name="Aurejärvi188-193"/>
[[Lucian päivä]]ä vietetään 13. joulukuuta ennen kaikkea [[Ruotsin kieli|ruotsinkielisessä]] kulttuurissa. Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun. Suomen Lucia-kulkueeseen Helsingissä liittyy hyväntekeväisyyskeräys.<ref name="lucia.fi"/><ref name="hel.fi"/><ref name="Raivio"/>
Krampuksenyö [[Alpit|Alppien]] alueella kuuluu esikristillisiin jouluperinteisiin. Päivää vietetään etenkin [[Baijeri]]ssa ja [[Itävalta|Itävallassa]] Nikolauksen päivän aattona 5. joulukuuta. Tuolloin vuohimaisten Krampus-hahmojen kulkueet pelottelevat huonosti käyttäytyneitä lapsia.<ref name="Freyborg"/>
== Juhlinta Suomessa ==
{{Pääartikkeli|[[Joulu Suomessa]]}}
[[Tiedosto:Julbocken 1912.jpg|pienois|Ruotsalaisen kuvittajan [[John Bauer]]in ''Joulupukki''-teoksessa vuodelta 1912 [[Joulutonttu|tonttu]] ratsastaa lahjasäkkeineen joulupukin selässä.]]
[[Tiedosto:Tamperechristmas.jpg|pienois|[[Tampere]]en [[Vanha kirkko (Tampere)|Vanha kirkko]] jouluasussa.]]
Suomalaisen joulun ulkoisiin ihanteisiin liittyvät omatekoiset joulukoristeet, runsaat jouluruuat ja [[joulusauna]].<ref name="Aurejärvi188-193"/> 80 prosenttia suomalaisista [[Suomalainen sauna|saunoo]] jouluaattona.<ref name="finlit6"/> Vuoden 2019 tutkimuksessa 70 prosenttia suomalaisista ajatteli, että parasta joulussa oli yhdessäolo ja jouluruoka. Toiseksi parhaana asiana pidettiin [[joululoma]]a ja kolmannella sijalla olivat joulusauna sekä [[Kauneimmat joululaulut]], jotka saivat noin neljänkymmen prosentin kannatuksen.<ref name="iro"/> Suomalaisten joulunvietto painottuu jouluaattoon.<ref name="mt"/>
Suomessa jouluun on liitetty paljon piirteitä [[kekri]]stä, joka on nykyisin vakiintunut marraskuun alkuun. Esimerkiksi vainajien muistaminen, saunominen ja ylenpalttinen syöminen kuuluivat kekrin perinteisiin.<ref name="Kataja"/> Pohjoismainen joulupukkiperinne on [[Nuuttipukki|nuutti-]] ja kekripukkiperinteiden jatkumoa. Kyseessä oli ihminen, joka pukeutui [[hedelmällisyys]]riitin hahmoksi, [[Pukki|pukiksi]].<ref name="Kataja"/> Hän laittoi pukin [[Sarvi|sarvet]] päähän muuttuakseen [[Šamanismi|šamanistisen perinteen]] mukaan pukin kaltaiseksi. Asuun kuuluivat myös [[Tuohi|tuohesta]] tehty [[naamari]] ja nurin käännetty [[Turkki (vaate)|lammasnahkaturkki]].<ref name="Karjalainen"/> [[Linnut|Pikkulintujen]] ruokkiminen jouluna liittyy alun perin [[talonpoikaiskulttuuri]]n viljelytaikuuteen.<ref name="Aurejärvi188-193"/><ref name="Lempiäinen">Lempiäinen 2008, s. 96.</ref>
Joulukuun aikana monet yhteisöt ja yritykset järjestävät aikuisille [[pikkujoulu]]ja, joissa on ruuan ja juomien lisäksi vapaamuotoista ohjelmaa.<ref name="Kedonperä"/> Koulut pitävät yleensä syyslukukauden päätteeksi [[kuusijuhla]]n tai joulujuhlan.<ref name="Nyyssönen"/>
Kristillistä sanomaa arvostavissa perheissä voidaan lukea ennen ateriaa [[jouluevankeliumi]]. Tapa yleistyi 1800-luvun lopulla [[Herätysliike|herätysliikkeiden]] vaikutuksesta.<ref name="
Tapa syödä runsaasti [[Suomalainen jouluateria|jouluaterialla]] periytyy muinaissuomalaisilta ja liittyy maatalousvuoden kiertoon.<ref name="Lempiäinen"/> Suomalaiseen joulupöytään yleensä kuuluvia ruokia ovat muun muassa erilaiset laatikot, yleensä [[Porkkanalaatikko|porkkana-]], [[Lanttulaatikko|lanttu-]] ja [[Perunalaatikko|perunalaatikot]] sekä erilaiset kalaruoat. Jouluaattona syödään yleensä [[puuro]]a. Jouluna syödään myös [[joulutorttu]]ja ja [[piparkakku]]ja.<ref name="Aurejärvi188-193"/><ref name="kul"/>
Vuoden 2021 kyselyssä suomalaisten suosikki [[Jouluelokuva|jouluelokuvista]] oli animaatio ''[[Lumiukko (elokuva)|Lumiukko]]''.<ref name="Sonos"/>
Joulun ja uudenvuoden aikana sattuu palovahinkoja kaksi kertaa tavallista enemmän, suurin osa ruoanlaiton tai kynttilöiden vuoksi.<ref name="tilastot24"/>
[[Suomalainen työ]] -järjestön vuonna 2023 teettämässä kyselyssä joka kolmas suomalainen kertoi muuttaneensa joulunviettotapojaan vastuullisempaan suuntaan muun muassa suosimalla aineettomia lahjoja sekä joulupöydän kasvisruokaa ja kotimaisia ruokia.<ref name="tilastot24"/> Luontoa säästääkseen jotkut jättävät joulukuusen hankkimatta.<ref name="Hallivuori"/><ref name="Vehkasalo"/>
Useat hyväntekeväisyysjärjestöt avustavat vähävaraisia [[Rahankeräys|keräyksillä]] joulun aikaan.<ref name="tilastot24"/> 2010-luvulla 42 prosenttia suomalaisista osallistui jouluna hyväntekeväisyyteen.<ref name="Hemanus"/>
Juhlakausi loppuu [[Loppiainen|loppiaisena]] 6. tammikuuta, joka on vapaapäivä. Joulukoristeet laitetaan pois yleensä loppiaisena, mutta jotkut pitävät koristeita nuutinpäivään 13. tammikuuta asti.<ref name="Sovijärvi"/>
== Katso myös ==
* [[Joulu eri maissa]]
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Pentti | Nimeke=Pyhät ajat |
*
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet
<ref name="Aalto">{{Kirjaviite | Tekijä=Aalto, Satu (toim.) | Nimeke=Suuri perinnekirja. Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt | Sivu=19 | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1999 | Isbn=951-23-3963-3}}</ref>
<ref name="almanakka2009>{{Kirjaviite | Nimeke=Almanakka vuodeksi 2010 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän | Sivu=4 (luettelo Suomalaisen kalenterin juhlapäivät) ja 28 (joulukuun aukeama, 24.12. merkitty arkipäiväksi) | Julkaisija=Ajasto, Helsingin yliopisto | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISSN|1239-1654}} }}</ref>
<ref name="Anthony">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.theguardian.com/lifeandstyle/2022/dec/03/christmas-past-present-how-secular-britain-found-new-ways-to-celebrate-the-season | Tekijä=Anthony, Andrew | Nimeke=Christmas past, Christmas present: how secular Britain found new ways to celebrate the season | Julkaisu=The Guardian | Ajankohta=3.12.2022 | Viitattu=15.12.2024 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="Aurejärvi188-193">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188–193.</ref>
<ref name="bg">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.soundstripe.com/blogs/a-brief-history-of-background-christmas-music | Tekijä=Watson, Zach | Nimeke=A Brief history of Background Christmas Music | Julkaisu=Soundstripe | Ajankohta=19.12.2019 | Viitattu=16.12.2024 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.britannica.com/topic/Christmas | Tekijä=Hillerbrand, Hans J. | Nimeke=Christmas | Julkaisu=Encyclopaedia Britannica | Viitattu=14.12.2024 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="britannica2">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.britannica.com/story/why-is-christmas-in-december | Nimeke=Why Is Christmas in December? | Julkaisu=Encyclopaedia Britannica | Viitattu=14.12.2024 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="cathen">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.newadvent.org/cathen/03724b.htm | Tekijä=Martindale, C. C. | Nimeke=Christmas | Julkaisu=Catholic Encyclopedia | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Robert Appleton Company | Ajankohta=1908 | Viitattu=25.6.2016 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="coptic">{{Verkkoviite | Arkisto=https://web.archive.org/web/20060928041231/https://copticheritage.org/parameters/copticheritage/calendar/The_Coptic_Calendar.pdf | Arkistoitu=28.9.2006 | Nimeke=The Coptic Calendar | Sivu=9 | Julkaisija=Copticheritage.org | Viitattu=16.4.2010 | Kieli={{en}} | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
<ref name="Ellit">{{Verkkoviite | Osoite=http://plaza.fi/ellit/juhlat/joulu/joulunvietto/rakas-tuttu-ja-tunnelmallinen-suomalainen-joulu-jouluperinteet | Nimeke=Rakas, tuttu ja tunnelmallinen suomalainen joulu – jouluperinteet | Ajankohta=14.11.2007 | Julkaisu=Plaza | Selite=Internet Archive | Viitattu=6.12.2009 | Arkisto=https://web.archive.org/web/20070323051753/http://plaza.fi/ellit/juhlat/joulu/joulunvietto/rakas-tuttu-ja-tunnelmallinen-suomalainen-joulu-jouluperinteet | Arkistoitu=23.3.2007 }}</ref>
<ref name="evl">{{Verkkoviite | Osoite=https://evl.fi/sanasto/joulu/ | Nimeke=Joulu | Julkaisu=Aamenesta öylättiin – kirkon sanasto | Julkaisija=Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Viitattu=15.12.2024}}</ref>
<ref name="Feiring">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ajasto.fi/ajastaika/2004-1/Kalentereita%20kuun,%20auringon%20ja%20ihmismielen%20mukaan | Tekijä=Feiring, Sami | Nimeke=Kalentereita kuun, auringon ja ihmismielen mukaan | Julkaisu=Ajastaika | Ajankohta=2004 | Selite=archive.is | Viitattu=16.4.2010 | Arkisto=https://archive.today/20040818173222/http://www.ajasto.fi/ajastaika/2004-1/Kalentereita%20kuun,%20auringon%20ja%20ihmismielen%20mukaan | Arkistoitu=18.8.2004}}</ref>
<ref name="felm">{{Verkkoviite | Osoite=https://felm.suomenlahetysseura.fi/nama-ovat-suomalaisten-suosituimmat-jouluperinteet-helsinkilaisissa-kaksi-merkittavaa-eroa-muuhun-suomeen/ | Nimeke=Nämä ovat suomalaisten suosituimmat jouluperinteet | Julkaisija=Suomen lähetysseura | Viitattu=13.12.2024}}</ref>
<ref name="finlit">{{Verkkoviite | Osoite=https://tietava.finlit.fi/juhlakalenteri/joulu/mita-miksi-milloin/ | Nimeke=Mikä joulu? Milloin? | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu=14.12.2024}}</ref>
<ref name="finlit2">{{Verkkoviite | Osoite=https://tietava.finlit.fi/juhlakalenteri/joulu/kuusi/ | Nimeke=Oi kuusipuu | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu=14.12.2024}}</ref>
<ref name="finlit4">{{Verkkoviite | Osoite=https://tietava.finlit.fi/juhlakalenteri/joulu/joulupukki/ | Nimeke=Joulupukki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu=14.12.2024}}</ref>
<ref name="finlit5">{{Verkkoviite | Osoite=https://tietava.finlit.fi/juhlakalenteri/joulu/tonttu/ | Nimeke=Joulutonttu | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu=14.12.2024}}</ref>
<ref name="finlit6">{{Verkkoviite | Osoite=https://tietava.finlit.fi/juhlakalenteri/joulu/joulusauna/ | Nimeke=Joulusauna | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu=14.12.2024}}</ref>
<ref name="Forsman">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.munoulu.fi/kulttuuri/nykyajan-joulussa-yhdistyv%C3%A4t-eri-kansanperinteet-ja-kulttuurivaikutteet/ | Tekijä=Forsman, Carita Marion | Nimeke=Nykyajan joulussa yhdistyvät eri kansanperinteet ja kulttuurivaikutteet | Julkaisu=munoulu.fi | Ajankohta=20.12.2021 | Viitattu=16.12.2024}}</ref>
<ref name="Freyborg">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/maailma/art-2000010903476.html | Tekijä=Freyborg, Hanna | Nimeke=Neljä pakanallista jouluperinnettä, jotka elävät yhä Euroopassa | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=16.12.2024 | Viitattu=16.12.2024}}</ref>
<ref name="Hallivuori">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.vihrealanka.fi/teemat/viherra-joulusi/ | Tekijä=Hallivuori, Laura | Nimeke=Viherrä joulusi | Ajankohta=27.11.2008 | Julkaisija=Vihreä lanka | Viitattu=14.12.2024}}</ref>
<ref name="Harjumaa">{{Lehtiviite | Tekijä=Harjumaa, Marika | Otsikko=Mikä ihmeen joulurauha? | Julkaisu=Ilta-Sanomat Plus | Vuosi=2009 | Numero=23.12.2009 | Sivu=7}}</ref>
<ref name="Heikkilä">{{Lehtiviite | Tekijä=Heikkilä, Mikko | Otsikko=Ukkovarpaat pääsiäisen päivään päin? – pro et contra | Julkaisu=Muinaistutkija | Ajankohta=1/2020 | Julkaisija=Suomen arkeologinen seura}}</ref>
<ref name="hel.fi">{{Verkkoviite | Osoite=https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/tapahtumia-vuoden-ympari/lucian-paivan-juhlintaa-helsingissa | Nimeke=Lucian päivän juhlintaa Helsingissä | Julkaisija=Helsingin kaupunki | Viitattu=16.12.2024}}</ref>
<ref name="Hemanus">{{Verkkoviite | Osoite=https://tietava.finlit.fi/juhlakalenteri/joulu/lahjat/ | Tekijä=Hemanus, Kirsi | Nimeke=Vietä väljempi joulu! Yhä useampi suomalainen poikkeaa jouluperinteistä | Julkaisu=Yhteishyvä | Viitattu=15.12.2024}}</ref>
<ref name="himmeli">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/a/3-5690882 | Nimeke=Koristeellinen joulu on vielä nuori | Ajankohta=22.12.2010, päivitetty 25.4.2012 | Julkaisu=Yle uutiset | Viitattu=25.10.2023}}</ref>
<ref name="historianet">{{Verkkoviite | Osoite=https://historianet.fi/sivilisaatiot/viikingit/viikingit-viettivat-joulua-alkoholin-merkeissa | Tekijä=Kjær, Esben Mønster | Nimeke=Viikingit viettivät joulua alkoholin merkeissä | Julkaisu=historianet.fi | Julkaisija=Bonnier Publications Oy | Ajankohta=23.11.2015 | Viitattu=20.12.2016}}</ref>
<ref name="history.com">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.history.com/topics/christmas/history-of-christmas/videos/why-december-25th | Nimeke=Why December 25th | Selite=Video | Julkaisu=History.com | Viitattu=24.12.2017 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="Häkkinen">{{Kirjaviite | Tekijä=Häkkinen, Kaisa | Nimeke=Nykysuomen etymologinen sanakirja | Sivu=285 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Isbn=951-0-27108-X}}</ref>
<ref name="iro">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.posti.fi/fi/yrityksille/asiakastuki/tiedotteet/20191203_tutkimus_joulu | Nimeke=Tutkimus: suomalaisten mielestä parasta joulussa on yhdessäolo | Ajankohta=3.12.2019 | Viitattu=15.12.2014}}</ref>
<ref name="IsoTieto">Artikkeli joulu teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Iso tietosanakirja. 5, Ihminen–Kansallisfilosofia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1933}}</ref>
<ref name="Johannes">{{Lehtiviite | Otsikko=Apostoli Johannes saa jälleen oman päivän | Sivut=2 | Julkaisija=Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Ajankohta=2008 | Julkaisu=Teemme kalenterin | www=http://almanakka.helsinki.fi/teemmekal/TeemmeKalenterin2009.pdf | Tiedostomuoto=PDF }} {{Wayback|1=http://almanakka.helsinki.fi/teemmekal/TeemmeKalenterin2009.pdf |päiväys=20081031052445 }}</ref>
<ref name="joulukirkko">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/29/joulukirkko-vuonna-1953 | Tekijä=Rytsä, Paavo | Nimeke=Joulukirkko vuonna 1953 | Ajankohta=29.11.2006 | Julkaisija=Ylen Elävä arkisto | Viitattu=10.3.2017}}</ref>
<ref name="joulumus">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.joulu.info/joululaulut/muu-joulumusiikki | Nimeke=Muu joulumusiikki | Julkaisu=Joulu.info | Viitattu=16.12.202}}</ref>
<ref name="jouluviikko">{{Kielitoimiston sanakirja|jouluviikko}}</ref>
<ref name="Karjalainen">{{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Isbn=951-0-22920-2}}</ref>
<ref name="Kataja">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12165704 | Tekijä=Kataja, Marika | Nimeke=Kekristä alkoi kissaviikko | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=31.10.2021 | Viiitattu=26.12.2021}}</ref>
<ref name="Kedonperä">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/a/3-5462495 | Tekijä=Kedonperä, Netta | Nimeke=Pikkujoulun lyhyt historia | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=31.10.2021 | Viiitattu=16.12.2024}}</ref>
<ref name="Koistinen">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.patmos.fi/blogit/joulun-oikea-ajankohta/ | Tekijä=Koistinen, Jouko | Nimeke=Joulun oikea ajankohta? | Julkaisu=Patmos.fi | Ajankohta=18.12.2022 | Viiitattu=26.12.2023}}</ref>
<ref name="Kotus">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Isbn=952-5446-11-5}}</ref>
<ref name="kul">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.kuluttajaliitto.fi/2018/12/11/kuluttajaliiton-vinkit-ekologiseen-jouluun/ | Tekijä=Rantala, Jussi | Nimeke=Kuluttajaliiton vinkit ekologiseen jouluun | Ajankohta=11.12.2018 | Viitattu=14.12.2024}}</ref>
<ref name="Lempiainen">Lempiäinen 2008.</ref>
<ref name="lucia.fi">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.lucia.fi/FI/Sivu/47/lucia-%E2%80%93-legenda,-pyhimys-ja-elava-perinne | Nimeke=Lucia – legenda, pyhimys ja elävä perinne | Julkaisu=Lucia.fi | Julkaisija=Folkhälsan | Viitattu=16.12.2024}}</ref>
<ref name="Mercer">{{Kirjaviite | Mills, Watson E. & McKnigth, Edgar V. & Bullard, Roger A. | Nimeke=Mercer Dictionary of the Bible | Sivu=142 | Julkaisupaikka=Macon, Georgia | Julkaisija=Mercer University Press | Vuosi=2001 | Isbn=0-86554-373-9 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="mt">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/4fbca570-5246-51be-9d8f-1da8d4375975 | Tekijä=Mäkipere, Tuovi | Nimeke=Näiden syiden vuoksi Suomessa juhlitaan joulua jo aattona | Julkaisu=Maaseudun Tulevaisuus | Ajankohta=24.12.2021 | Viitattu=16.12.2024}}</ref>
<ref name="ng">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.nationalgeographic.com/history/article/how-christmas-has-evolved-over-centuries | Tekijä=Blakemore, Erin | Nimeke=How Christmas has evolved over centuries | Julkaisu=National Geographic | Ajankohta=10.12.2021 | Viitattu=15.12.2024 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="Niiranen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.areiopagi.fi/2013/12/onko-joulu-sittenkin-alunperin-kristillinen-juhla/ | Tekijä=Niiranen, Miikka | Nimeke=Onko joulu sittenkin alun perin kristillinen juhla? | Julkaisu=Areiopagi | Ajankohta=19.12.2013 | Viitattu=16.12.2014}}</ref>
<ref name="Nurmi">{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Painos=3. tarkistettu ja päivitetty | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Isbn=951-20-6541-X}}</ref>
<ref name="Nyyssönen">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/a/3-10551098 | Tekijä=Nyyssönen, Tarja & Bonnor, Maria | Nimeke=Vanhemmat ovat oppineet vaatimaan uskonnottomia joulujuhlia | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=19.12.2018 | Viitattu=16.12.2024}}</ref>
<ref name="Oja166–167">{{Kirjaviite | Tekijä=Oja, Heikki | Nimeke=Aikakirja | Sivu=166–167 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1999 | Isbn=951-1-16334-5}}</ref>
<ref name="olkipukki">{{Verkkoviite | Arkisto=https://web.archive.org/web/20041217165310/https://www.pori.fi/smu/olkipukki.html | Arkistoitu=17.12.2004 | Nimeke=Joulun esine – olkipukki | Julkaisu=pori.fi | Ajankohta=Joulukuu 2004 | Julkaisija=Satakunnan museo | Viitattu=6.12.2009}}</ref>
<ref name="Pesonen">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000008463163.html | Tekijä=Pesonen, Hannu | Nimeke=Hyvää saturnaliaa! Monet joulutapamme periytyvät antiikin Roomasta, jossa vietettiin riehakasta juhlaa – pitopöydässä tirisi possupaisti ja lopuksi jaettiin lahjoja | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=23.12.2021 | Viitattu=23.12.2021}}</ref>
<ref name="pew">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.pewresearch.org/religion/2011/12/19/global-christianity-exec/ | Nimeke=Global Christianity – A Report on the Size and Distribution of the World’s Christian Population | Ajankohta=19.12.2011 | Julkaisija=Pew Research Center | Viitattu=1.12.2022 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="Piehl">{{Verkkoviite | Arkisto=https://web.archive.org/web/20180104013756/https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/hyvaa_virkakielta/hyvaa_virkakielta_-palstan_arkisto_(2002_2014)/jollei_toivoteta_joulua_mita_toivotetaan | Arkistoitu=4.1.2018 | Tekijä=Piehl, Aino | Nimeke=Jollei toivoteta joulua, mitä toivotetaan? | Selite=Kirjoitus julkaistu ''Virallisen lehden'' Hyvää virkakieltä -palstalla 21.12.2012 | Julkaisija=Kotimaisten kielten keskus | Viitattu=25.6.2016}}</ref>
<ref name="Puukka">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/a/74-20066555 | Tekijä=Puukka, Päivi | Nimeke=Ukrainalaiset viettävät tänä vuonna joulua samaan aikaan muun Euroopan kanssa | Ajankohta=23.12.2023 | julkaisu=Yle uutiset | Viitattu=24.12.2023}}</ref>
<ref name="Raivio">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.duodecimlehti.fi/duo95362 | Tekijä=Raivio, Kari | Nimeke=Lucia – valon valtiatar | Julkaisu=Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim | Ajankohta=23/2005 | Viitattu=16.12.2024}}</ref>
<ref name="Rantala">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.tuni.fi/alustalehti/2012/12/18/saturnalia-natalis-invicti-seka-joulun-alkupera/ | Tekijä=Rantala, Jussi | Nimeke=Saturnalia, natalis invicti sekä joulun alkuperä | Julkaisu=Alusta! | Ajankohta=18.12.2012 | Julkaisija=Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta | Viitattu=14.12.2024}}</ref>
<ref name="Ridderstad">Ridderstad, M.: Taivas määrää juhlapäivän paikan. ''Tähdet ja avaruus'' 4/2013, s. 38–43.</ref>
<ref name="Sommar">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/23/joulun-pimea-menneisyys | Tekijä=Sommar, Heidi | Nimeke=Joulun pimeä menneisyys | Julkaisu=Yle.fi | Ajankohta=23.12.2016, päivitetty 7.2.2020 | Viitattu=14.12.2024}}</ref>
<ref name="Sonos">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.sttinfo.fi/tiedote/69928175/tuore-tutkimus-selvittaa-suomalaisten-joulutottumuksia-tassa-on-rakastetuimpien-jouluelokuvien-top-3 | Nimeke=Tuore tutkimus selvittää suomalaisten joulutottumuksia | Julkaisija=STT | Ajankohta=21.12.2021 | Viitattu=15.12.2024}}</ref>
<ref name="Sovijärvi">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/23/joulun-pimea-menneisyys | Tekijä=Sovijärvi, Sini | Nimeke=Supisuomalainen joulu on tehty odotuksesta, tarinoista ja tietysti lahjoista | Julkaisu=Yle.fi | Ajankohta=15.12.2014, päivitetty 4.5.2016 | Viitattu=16.12.2024}}</ref>
<ref name="Thuleia">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.thuleia.com/yule.html | Nimeke=Yule (talvipäivänseisaus) | Julkaisija=Thuleian tupa | Viitattu=24.12.2010}}</ref>
<ref name="tilastot24">{{Verkkoviite | Osoite=https://stat.fi/tup/poimintoja-tilastovuodesta/joulu-tilastojen-valossa.html | Nimeke=Joulu tilastojen valossa 2024 | Julkaisija=Tilastokeskus | Viitattu=14.12.2024}}</ref>
<ref name="Varjojen_kirja">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.varjojenkirja.com/sapatit/8-kohde.html | Nimeke=Yule – Sapatit | Julkaisu=Varjojen kirja | Viitattu=24.12.2010 | Arkisto=https://web.archive.org/web/20110717184942/http://www.varjojenkirja.com/sapatit/8-kohde.html | Arkistoitu=17.7.2011}}</ref>
<ref name="Vehkasalo">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1198772 | Tekijä=Vehkasalo, Jussi | Nimeke=Joulukuusiperinne pilaa ilmastoa | Julkaisu=Helsingin uutiset | Ajankohta=17.12.2019 | Viitattu=15.12.2024}}</ref>
<ref name="Vento">Vento, Urpo: Joulu, vuoden suurin juhla. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Vento, Urpo (toim.) | Nimeke=Juhlakirja. Suomalaiset merkkipäivät | Sivu=196 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1979 | Isbn=951-717-178-1}}</ref>
<ref name="Whitrow148">Whitrow 1999, s. 148–159.</ref>
<ref name="Vilkuna">{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto. Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Sivu=345−350 | Painos=24. | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 (1. laitos 1950) | Isbn=951-1-12544-3}}</ref>
<ref name="yle.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/19/nykyaan-joulun-juhlinta-tiivistyy-muutamaan-paivaan-toisin-oli-ennen | Tekijä=Heikkinen, Seppo & Löyttyniemi, Raili | Nimeke=Nykyään joulun juhlinta tiivistyy muutamaan päivään – toisin oli ennen | Julkaisu=Yle.fi | Ajankohta=19.12.2012 | Viiitattu=26.12.2023}}</ref>
}}
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=
* {{Kirjaviite | Tekijä=
* {{Kirjaviite | Tekijä=
* {{Kirjaviite | Tekijä=
* {{Kirjaviite | Tekijä=
* {{Kirjaviite | Tekijä=
* {{Kirjaviite | Tekijä=
== Aiheesta muualla ==
{{Wikisitaatit-rivi}}
{{Commonscat-rivi|Christmas}}
* [https://haku.yle.fi/?q=joulu&category=El%C3%A4v%C3%A4%20arkisto Joulu] Ylen Elävässä arkistossa.
{{Joulu}}
Rivi 179 ⟶ 312:
{{Kirkkovuosi (ortodoksinen)}}
{{Suomalainen muinaisusko}}
[[Luokka:Joulu|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
| |||