Ero sivun ”Kartonki” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[arvioimaton versio]

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Versio 26. marraskuuta 2006 kello 17.39 muokkaa 85.156.241.92 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Nykyinen versio 23. toukokuuta 2023 kello 11.23 muokkaa kumoa Kotivalo (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 137 306 muokkausta kotelo > rasia
(47 välissä olevaa versiota 30 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: [[Tiedosto:Cardboard All Flutes.jpg\|pienoiskuva\|Eri sävyisiä ja paksuisia kartonkeja pinossa.]] '''Kartonki''' on periaatteessa sama tuote kuin [[paperi]] – vain käyttötarkoitus ja [[neliömassa]] erottavat sen normaalista [[paperi]]sta. Paperien neliömassat vaihtelevat välillä 6 - 150 g/m² kun taas kartongin nelömassat ovat välillä 125 - 600 g/m². Kartonki on usein myös monikerroksista toisin kuin paperi. Kerroksissa voidaan käyttää erilaisia raaka-ainetyyppejä haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Tyypillisesti tavoitteena on valmistaa kartonkia, jolla on hyvä jäykkyys. Lisäksi kartongilta edellytetään yleensä riittävän hyvää painettavuutta.▼ '''Kartonki''' on paksua [[paperi]]a.<ref name = suova>{{Kirjaviite \| Tekijä = Maija Suova (toim.) \| Nimeke = Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos \| Vuosi = 1958 \| Sivu = 417 \| Julkaisija = WSOY }}</ref><ref name="Nimetön-rE37-1">Karhu 2007, s. 21.</ref> ▲~~'''Kartonki''' on periaatteessa sama tuote kuin [[paperi]] – vain käyttötarkoitus ja~~Paperien [[neliömassa]] ~~erottavat sen normaalista [[paperi]]sta. Paperien neliömassat~~t vaihtelevat välillä ~~6 - 150~~6–300 g/m², kun taas kartongin ~~nelömassat~~neliömassat ovat välillä ~~125 - 600~~125–600 g/m². Kartonki on usein myös monikerroksista, toisin kuin paperi. Kerroksissa voidaan käyttää erilaisia raaka-ainetyyppejä haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Kartonki valmistetaan [[kartonkikone]]ella. Tyypillisesti tavoitteena on valmistaa kartonkia, jolla on hyvä jäykkyys. Lisäksi kartongilta edellytetään yleensä riittävän hyvää painettavuutta.<ref name="Nimetön-rE37-1"/> Kartongit jaotellaan seuraavasti:▼ Kartongit (taivekartonki FBB, valkopintainen uusiokuitukartonki WLC, valkaistu sellukartonki SBS, valkaisematon sellukartonki SUS, nestepakkauskartonki LPB) Ulkopakkauskartongit ▼ Erikoiskartongit (hylsykartonki, tapettipohjapaperi, sekä muut erikoiskartongit) ▲Kartongit jaotellaan seuraavasti:<ref>Karhu 2007, s. 5–6, 21–32.</ref> Ulkopakkauskartongit eli aaltopahvit valmistetaan kahdesta osasta: pinnan lainerista ja pintojen väliin tulevasta aallotetusta osasta. Laineri voi olla valkaistua, valkaisematonta tai uusiokuitua.▼ Sisäpakkauskartongit ja graafiset kartongit taivekartonki (''folding boxboard'', FBB) valkopintainen uusiokuitukartonki (''white lined chipboard'', WLC) valkaistu sellukartonki (''solid bleached sulphate'', SBS) valkaisematon sellukartonki (''solid unbleached sulphate'', SUS) ** [[nestepakkauskartonki]] (''liquid packaging board'', LPB) ▲* Ulkopakkauskartongit eli [[aaltopahvi]]t * Erikoiskartongit [[hylsykartonki]] [[tapetti]]pohjapaperi [[kipsilevy]]kartonki [[kirjansidonta]]kartonki ** muut erikoiskartongit ''Taivekartonkia'' (200–400 g/m²) käytetään erilaisten [[rasia]]maisten, teräväkulmaisten pakkausten valmistukseen. Se on käytetyn kuidun osalta kolmikerroksinen. Keskikerros on mekaanista sellua, pintakerrokset valkaistua sellua. Yläpinta on yleensä kaksoissavipäällystetty ja kiillotettu, ja joskus myös alapinta on ohuelti savipäällystetty tai pigmentoitu. Taivekartongin sileä pinta sopii hyvin [[laakapaino\|offset-]] tai [[syväpaino]]käyttöön. Taivekartonkia voidaan päällystää [[muovi]]lla tai [[laminointi (paperinjalostus)\|laminoida]] [[alumiini]]lla.<ref name="Nimetön-rE37-2">Seppälä ym. 2000, s. 57.</ref> ''Sellukartonki'' on valkoisesta sellusta valmistettua yksi- tai monikerroksista kartonkia, jossa voi olla savipäällystys painatusjäljen parantamiseksi. Sellukartongin tärkein käyttökohde on laminointi [[nestepakkauskartonki\|nestepakkauskartongiksi]].<ref name="Nimetön-rE37-2"/> ▲Ulkopakkauskartongit eli ~~aaltopahvit~~[[aaltopahvi]]t valmistetaan kahdesta osasta: pinnan ''lainerista'' ja pintojen väliin tulevasta aallotetusta osasta, ''flutingista'' eli aallotuskartongista. Laineri voi olla valkaistua, valkaisematonta tai uusiokuitua.<ref name="Nimetön-rE37-3">Seppälä ym. 2000, s. 56–57.</ref> == Kartongin ominaisuudet == Valmiin kartonkipakkauksen on oltava riittävän kestävä jotta se kestää täytön, kuljetuksen ja käsittelyn rikkoutumatta. Tästä syystä kartongin on oltava riittävän jäykkää. Painettavaksi tarkoitetulta kartongilta edellytetään yleensä myös mahdollisimman korkeaa vaaleutta ja sisäistä lujuutta. Tärkeitä ominaisuuksia ovat myös kartongin pinnan sileys, [[kiilto]] ja absorptio-ominaisuudet.<ref name="Nimetön-rE37-3"/>▼ == Kartongin ~~käyttökohteet~~käyttö pakkauksissa ==▼ Kartonkia käytetään pääasiassa ~~pakkaustarkoituksiin~~[[pakkaus]]tarkoituksiin. Lisäksi kartongista voidaan valmistaa [[Kortti\|kortteja]], kirjan kansia tai laminaatteja. Kartonkia voidaan jatkojalostaa, jolloin sen ominaisuuksia parannetaan esimerkiksi [[Lakka (pintakäsittelyaine)\|lakkaamalla]], [[Laminointi (paperinjalostus)\|laminoimalla]] tai ~~päälystämällä~~päällystämällä. Näin saavutetaan esimerkiksi paremmat tiiveysominaisuudet tai parempi lämmön kesto. Tavallisin ~~jatkojalostus tapa~~jatkojalostustapa on kuitenkin kartongin painaminen. Painamisen jälkeen kartonki muotoillaan pakkaukseksi [[Nuuttaus\|nuuttauksen]], [[Stanssaus\|stanssauksen]] ja ~~liimauksen~~[[liima]]uksen avulla.<ref name="Nimetön-rE37-3"/>▼ == Kartongin käyttö rakentamisessa == Rakentamisessa kartonkeja käytetään muun muassa rakennusaikaisiin suojauksiin sekä [[ilmansulku]]na. Tyypillisesti rakennuskartonki on yksikerroksinen. Lisäksi käytetään kaksikerroksisia, joko [[bitumi]]raidoilla tai [[PVC]]-ruiskutuksella yhteen [[Laminointi (paperinjalostus)\|laminoituja]] kartonkeja. Bitumilaminoiduissa kartongeissa voi olla lujuutta parantamassa [[lasikuitu]]verkko. Bitumikartonkien eli ”tervapaperien” käyttö käytännössä loppui vuosituhannen vaihteessa johtuen bitumin soveltumattomuudesta kierrätettäväksi.<ref>Seppälä ym. 2000, s. 62.</ref> ▲Valmiin kartonkipakkauksen on oltava riittävän kestävä jotta se kestää täytön, kuljetuksen ja käsittelyn rikkoutumatta. Tästä syystä kartongin on oltava riittävän jäykkää. Painettavaksi tarkoitetulta kartongilta edellytetään yleensä myös mahdollisimman korkeaa vaaleutta ja sisäistä lujuutta. Tärkeitä ominaisuuksia ovat myös kartongin pinnan sileys, kiilto ja absorptio-ominaisuudet. == Lähteet == ▲== Kartongin käyttökohteet == * {{Kirjaviite \| Tekijä = Karhu, Heikki \| Nimeke = Painopaperi- ja kartonkilajit Suomessa \| Vuosi = 2007 \| Luku = \| Sivu = \| Selite = Opinnäytetyö \| Julkaisupaikka = Tampere \| Julkaisija = Tampereen ammattikorkeakoulu, Paperitekniikan koulutusohjelma \| Tunniste = \| www = https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9446/Karhu.Heikki.pdf?sequence=2 \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = pdf \| Viitattu = 30.11.2014 \| Kieli = }} * {{Kirjaviite \| Tekijä = Seppälä, Markku J. (toim.); Grönstrand, Joel; Karhuketo, Hannu; Törn, Tage \| Nimeke = Kemiallinen metsäteollisuus III: Paperin ja kartongin jalostus \| Vuosi = 2000 \| Sivu = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Opetushallitus \| ISBN = 952-13-0606-8 \| Viitattu = 29.11.2014 }} === Viitteet === ▲Kartonkia käytetään pääasiassa pakkaustarkoituksiin. Lisäksi kartongista voidaan valmistaa kortteja, kirjan kansia tai laminaatteja. Kartonkia voidaan jatkojalostaa, jolloin sen ominaisuuksia parannetaan esimerkiksi lakkaamalla, laminoimalla tai päälystämällä. Näin saavutetaan esimerkiksi paremmat tiiveysominaisuudet tai parempi lämmön kesto. Tavallisin jatkojalostus tapa on kuitenkin kartongin painaminen. Painamisen jälkeen kartonki muotoillaan pakkaukseksi nuuttauksen, stanssauksen ja liimauksen avulla. {{Viitteet}} [[Luokka:~~Paperi~~Kartonkilaadut]] [[Luokka:Rakennusmateriaalit]] [[Luokka:Rakennuseristeet]] [[Luokka:Tekninen piirtäminen]] [[en:Paperboard]] [[es:Cartón]]