Muokataan sivua Luodonjärvi

{{Järvi WD
| nimi = Luodonjärvi
| alkuperäinen nimi = Larsmosjön
| kuva = Gloskärsfjärden in Larsmosjön.jpg
| kuvateksti = Luodonjärven Gloskärsfjärdeniä
| valtio = [[Suomi]]
| maakunta = [[Keski-Pohjanmaan maakunta|Keski-Pohjanmaa]], [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaa]]
| kunta = [[Kokkola]], [[Kruunupyy]], [[Luoto]], [[Pedersöre]], [[Pietarsaari]]
| paikkakunta = -
| vesistö_nimi = [[Varsinaisen&nbsp;Perämeren&nbsp;vesistöalue]]&nbsp;(99)
| valuma-alue_nimi = [[Uudenkaarlepyyn–Larsmon&nbsp;rannikkoalue]]&nbsp;(99.11)
| järveen_virtaavat_joet = [[Kovjoki (joki)|Kovjoki]], [[Purmonjoki]], [[Ähtävänjoki]], [[Kruunupyynjoki]]
| tulouoma_tyyppi = Tulojoet
| laskujoki = [[Fårholmströmmen]], [[Gertrudsströmmen]], [[Bysundet]]
| lasku-uoma_tyyppi = Lasku-uoma
| taajamat = [[Holm (Luoto)|Holm]], [[Pietarsaaren keskustaajama|Pietarsaari]]
| järvinumero = 99.110.1.001
| pituus = 17,9 km <ref name=kp/>
| leveys = 8,7 km <ref name=kp/>
| korkeus = 0,2 m <ref name=kp/>
| pinta-ala = 67,66 km² <ref name="oiva"/>
| rantaviiva = 312,6 km <ref name="oiva"/>
| suurinsyvyys = 10 m <ref name=jw/><ref name=yhteenveto_2019/>
| keskisyvyys = 2,6 m <ref name=jw/><ref name=yhteenveto_2019/>
| tilavuus = 0,168 km³ <ref name=yhteenveto_2019/>
| valuma-alue = 4300 km² <ref name=jw/>
| keskiylivirtaus = 160 m³/s <ref name=yhteenveto_2019/>
| virtaus = 30 m³/s <ref name=yhteenveto_2019/>
| keskialivirtaus = 7 m³/s <ref name=yhteenveto_2019/>
| veden_viipymä = 53 vrk <ref name=yhteenveto_2019/>
| saaria = 
| järven_saaria = 
| lat = 63.7333
| long = 22.8333
| coord_region = FI-12
| mapframe-zoom = 9
| commonscat = 
}}
'''Luodonjärvi''' ({{K-sv|Larsmosjön}}) on merenlahdista pengertämällä muodostettu [[tekojärvi]] [[Kokkola]]n ja [[Pietarsaari|Pietarsaaren]] välissä. Järvessä kohtaavat edellisten lisäksi myös [[Pedersöre]]n, [[Kruunupyy]]n ja [[Luoto|Luodon]] kuntien rajat. Luodonjärvi on sekä [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan]]- että [[Keski-Pohjanmaan maakunta|Keski-Pohjanmaan]] suurin järvi, Suomen kolmanneksi suurin tekojärvi ja Suomen järvien 62. suurin järvi pinta-alansa takia. Lisäksi se valittiin Pohjanmaan maakuntajärveksi vuoden 2011 kilpailussa <ref name=järvenkylä/>.<ref name=kp/><ref name=jw/><ref name=norrsvenska/>

== Maantietoa ==
Luodonjärvi on 17,9&nbsp;kilometriä pitkä, 8,7&nbsp;kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 6&nbsp;766&nbsp;[[hehtaari]]a eli 67,66&nbsp;[[neliökilometri]]ä. Toisessa lähteessä mainitaan pinta-alaksi 73&nbsp;neliökilometriä <ref name=yhteenveto_2019/> ja kolmannessa lähteessä 85&nbsp;neliökilometriä, mutta viimeisessä yleensä yhdessä viereisen tekojärven [[Öjanjärvi|Öjanjärven]] kanssa <ref name=norrsvenska/>. Tekojärven [[Maapato|maapadot]] sijaitsevat Gertrudströmmenissä, Storströmmenissä, Fårströmmenissä ja Varassaaren pohjoisessa salmessa. Maapadot toimivat samalla [[seututie 749|seututien&nbsp;749]] ylityspaikkoina.<ref name=kp/><ref name=jw/>

Järven pohjois- ja länsiosissa on laajoja [[Selkä (vesistö)|järvenselkiä]], kun muualla on paljon saaria. Hästön ja Fagernäsin välissä on 2,5&nbsp;kilometriä leveä kapeikko, jonka pohjoispuolella aukeaa laaja Hästöfjärden. Se jatkuu Luodon pohjoispuolelle Kalvholmsfjärdeninä. Hästöfjärdeniin laskee idästä tuleva [[Kruunupyynjoki]], jonka kautta on [[Kanava|kanavayhteys]] Bysundetiin ja Öjanjärvelle. Fagernäsin ja Kalvholmenin välistä on veneväylä Gloskärfjärdeniin, jota ympäröi eri suunnilla järven saaristo. Saariston eteläosassa Pirilön ja Hummelholmenin välissä pitkä Storfjärdenin lahti, jonne laskevat [[Kovjoki (joki)|Kovjoki]], [[Purmonjoki]] ja [[Ähtävänjoki]]. Hummelholmenin itäpuolella on Bofjärden, jonka pohjukassa on Lepplaxin kylä. Hästölandetin eteläpuolelle jää Långrevelin suojaan Hällörsfjärden, joka on kokonaan [[luonnonsuojelualue]]tta.<ref name=kp/>

Luodonjärven [[Vesiväylä|veneväylät]] ovat syväykseltään metrin syvyisiä. Järveltä on suorat veneväylät merelle kahden [[Sulku|sulun]] kautta. Molemmissa suluissa on niin sanottu ”giljotiiniportti”. Gertrudin sulku on noin 9&nbsp;metriä pitkä ja 3&nbsp;metriä leveä. Sulun korkeus on 2,3&nbsp;metriä. Hästgruntetin sulku on 10&nbsp;metriä pitkä, 5 metriä leveä ja sen alikulkukorkeus on 2,5&nbsp;metriä.<ref name=hurskainen/> Merelle pääsee myös Öjanjärven kautta. Järvelle johtaa Luodonjärveltä kanava veneväylä, joka hyödyntää Kruunupyynjokea ja 400 metriä pitkää kanavaa.<ref name=jw/>

== Luontoarvoja ==
Luodonjärven vesi on erittäin [[Humuspitoisuus|humuspitoista]] ja [[Happamuus (limnologia)|hapanta]]. Sitä uhkaa [[happamoituminen]] ja myös [[rehevöityminen]]. Järven tila on kuitenkin vielä tyydyttävä, vaikka siinä esiintyy toisinaan [[Leväkukinta|leväkukintoja]].<ref name=jw/>

Luodonjärvellä ja viereisellä Öjanjärvellä kalasti vuonna 2019 yli 500&nbsp;henkilöä ja 14 ammatti tai sivuammattikalastajaa. Kalasaalista on kyselyn perusteella kertynyt yli 55 tonnia. Luodonjärvessä tavataan [[lahna]]a, [[hauki|haukea]], [[ahven]]ia, [[kuha]]a, [[särki|särkeä]], [[säynävä]]ä, [[muikku]]a, [[salakka]]a, [[taimen]]ta, [[siika]]a, [[kirjolohi|kirjolohta]], [[kiiski|kiiskeä]] ja [[made]]tta. Kala liikkuu järvestä siihen laskeviin jokiin sekä kahden [[sulku|sulun]] ja kolmen [[kalatie]]n kautta järven ja meren välillä.<ref name=jw/><ref name=norrsvenska/><ref name=yhteenveto_2019/>

Vesistön vedenlaadun vaihteluun vaikuttavat monet seikat. Etelä-Pohjanmaan liiton mukaan [[turvetuotanto]] vaikuttaa pikemmin alueen [[fosfaatti]]kuormaan, eikä kyseessä ole suurimman riskin kohde.<ref name=epliitto/> Alueen kalaston heikkenemiseen vaikuttavat FT Janne Toivosen väitöskirjan mukaan raskasmetallit sekä [[alumiinisulfaatti]], jota muodostuu [[Pohjanmaa]]n vanhan merenpohjan happamilla viljelysmailla, kun [[ojitus]]ta ja [[kalkitus]]ta ei toteuteta optimaalisesti.<ref name=väitös/> Ympäristöongelmaksi on noussut muun muassa [[Pietarsaaren voimalaitos|Alholmens Kraftin biovoimalaitokselta]] tuotavan [[raskasmetalli|raskasmetalleja]] sisältävän [[lentotuhka]]n mahdollinen käyttö Luodonjärven läheisellä [[Pietarsaaren golfkenttä|golfkentällä]].<ref name=yle1/> [[Åbo Akademi]]n [[geologia]]n professori Olav Eklundin mukaan Luodonjärveen kulkeutuu vuosittain kymmenkertainen määrä raskasmetalleja kuin [[Talvivaaran kaivos]] on päästänyt yhteensäkään.<ref name=yle2/>

== Vesistösuhteita ==
Luodonjärvi sijaitsee [[Varsinaisen Perämeren vesistöalue]]en ([[vesistöaluetunnus]]&nbsp;99) [[Uudenkaarlepyyn–Larsmon rannikkoalue]]ella&nbsp;(99.11). Siihen laskee [[Kruunupyynjoki]], joka on [[Kruunupyynjoen vesistö]]n&nbsp;(48) [[laskujoki]], [[Ähtävänjoki]], joka on [[Ähtävänjoen vesistö]]n&nbsp;(47) laskujoki, [[Purmonjoki]], joka on [[Purmonjoen vesistö]]n&nbsp;(46) laskujoki, ja [[Kovjoki (joki)|Kovjoki]], joka on [[Kovjoen vesistö]]n&nbsp;(45) laskujoki. Järveen laskevien jokien ja  Luodonjärven ja Öjanjärven yhteinen valuma-alue on 3&nbsp;973&nbsp;neliökilometriä <ref name=yhteenveto_2019/>. Toiset lähteet ilmoittavat pinta-alaksi 4&nbsp;300&nbsp;neliökilometriä.<ref name=jw/><ref name=norrsvenska/><ref name=kp/>

== Historiaa ==
Luodonjärvi perustettiin vuonna 1962 [[raakavesi|raakaveden]] saannin turvaamiseksi. Se muodostettiin patoamalla maapadoilla useita merenlahtia yhdeksi makeanvedenaltaaksi, jonka vedenpintaa pidetään 10–20 senttimetriä merenpinnan normaalitasoa korkeammalla. Sen vettä ovat käyttäneet [[UPM-Kymmene]] ja Pietarsaaren kaupunki. Lisäksi vettä on käytetty jonkin verran viljelysten kasteluun. Vuonna 1968 rakennettiin viereiseen merenlahteen Öjanjärven makeanvedenallas ja niiden välille rakennettiin kanavayhteys.<ref name=norrsvenska/>

== Lähteet ==
{{Viitteet|viitteet=
* <ref name=kp>{{Karttapaikka|Luodonjärvi, Luoto|7074052|294463|moodi=maasto|mittakaava=8|viitattu=24.12.2022}}</ref>

* <ref name=jw>{{Järviwiki|Luodonjärvo|99.110.1.001|24.12.2022}}</ref>

* <ref name=yhteenveto_2019>{{Kirjaviite | Tekijä = Mykrä, Marjut & Jutila, Heli | Nimeke = Luodon-Öjanjärven vuoden 2019 tarkkailutulokset | Vuosi = 2019 | Luku = | Sivu = | Selite = nro 14 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry | Issn = 2669-8978 | Isbn = 78-952-7363-31-7 | www = https://www.ymparisto.fi/download/LuodonOjanjarven_yhteistarkkailun_vuosiyhteenveto_2019pdf/%7BB8598921-287A-4596-86B6-DFD9905CDABE%7D/163124 | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 25.12.2022 }}</ref>

* <ref name="oiva">{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp | Nimeke = OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristöhallinto | Viitattu = 15.9.2010 | Kieli = }}</ref>

* <ref name=norrsvenska>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.norrasvenska.fi/index-filer/Page1105.htm | Nimeke = Larsmo-Öjasjön Åarna | Tekijä =  | Julkaisu = norrasvenska.fi | Ajankohta =  | Julkaisupaikka =  | Julkaisija =  | Viitattu = 15.9.2010 | Kieli = {{sv}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20160713105929/http://www.norrasvenska.fi//index-filer/Page1105.htm | arkistoitu = 13.7.2016 }}</ref>

* <ref name=hurskainen>Hurskainen, Tarmo: [http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/larsmof.html Suomen kanavat: Larsmo], ''arnholm.nu'', 2005–06, viitattu 26.12.2022</ref>

* <ref name=järvenkylä>{{Lehtiviite | Tekijä = Järvenkylä, Tiina | Otsikko = Maakuntajärvet on valittu| Julkaisu = Luonnonsuojelija| Ajankohta = kesäkuu 2012| Vuosikerta = 2012| Numero = 3| Sivut = 14| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen luonnonsuojeluliitto| Selite= | Tunniste= | www =https://docplayer.fi/3196873-Kesan-suloiset-lemmikit.html | www-teksti = docplayer | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 26.12.2022 }}</ref>

* <ref name=yle1>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kansalaisliike_kammoaa_lentotuhkan_kayttoa_golfkentalla/6411711 | Nimeke = Kansalaisliike kammoaa lentotuhkan käyttöä golfkentällä| Tekijä = Ritva Karhula| Ajankohta = 11.12.2012| Julkaisija = Yle Keski-Pohjanmaa| Viitattu = 1.10.2014 }}</ref>

* <ref name=yle2>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/29/lapin-timantit | Nimeke = Lapin timantit| Tekijä = Elin von Wright| Ajankohta = 29.9.2014| Julkaisija = Yle/MOT| Viitattu = 1.10.2014 }}</ref>

* <ref name=väitös>{{Verkkoviite | Osoite = http://envisioning.rssing.com/browser.php?indx=1325801&item=3237 | Nimeke = Väitöstutkimus: Rannikon raskasmetallipäästöt kuriin ojitussyvyydellä| Tekijä = Ritva Karhula, Kreeta-Maria Kivioja| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = YLE Uutiset/Luonto/Keski-Pohjanmaa| Ajankohta = 10.4.2014| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 19.11.2014 | Kieli = }}</ref>

* <ref name=epliitto>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.epliitto.fi/upload/files/Turvetuotannon_vesistovaikutukset_osa_1.pdf| Nimeke = Turvetuotannon vesistövaikutukset osa 1| Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf| Selite = s.147| Julkaisu = | Ajankohta = 5/2014| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Etelä-Pohjanmaan liitto| Viitattu = 19.11.2014| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20141129054343/http://www.epliitto.fi/upload/files/Turvetuotannon_vesistovaikutukset_osa_1.pdf| arkistoitu = 29.11.2014}}</ref>
}}

== Aiheesta muualla ==
* Palko, Jukka & Räsänen, matti & Alasaarela, Erkki: [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135599/Vesi-+ja+ymp%E4rist%F6hallinnon+julkaisuja+11.pdf?sequence=1 Luodon-Öjanjärven valuma-alueen maaperän ja vesistön happamuuskartoitus] {{Wayback|1=https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135599/Vesi-+ja+ymp%E4rist%F6hallinnon+julkaisuja+11.pdf?sequence=1 |päiväys=20221225134601 }}
* Sutela, Tapio & Vuori, Kari-Matti & Louhi, Pauliina & Hovila, Karoliina: [https://www.researchgate.net/publication/330728641_Happamien_sulfaattimaiden_aiheuttamat_vesistovaikutukset_ja_kalakuolemat_Suomessa Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat vesistövaikutukset ja kalakuolemat Suomessa]

{{Luoto}}

[[Luokka:Suomen tekojärvet]]
[[Luokka:Pohjanmaan järvet]]
[[Luokka:Kokkolan järvet]]
[[Luokka:Pietarsaaren luonto]]
[[Luokka:Pedersören kunta]]
[[Luokka:Kruunupyy]]
[[Luokka:Luoto]]
[[Luokka:Öja]]
[[Luokka:Suomen maakuntajärvet]]
[[Luokka:Vesihuolto Suomessa]]