Ero sivun ”Niili” versioiden välillä

| kuva = Evening, Nile River, Uganda.jpg<!--Nil 3 Katarakt.JPG-->

| kuvateksti = Niili Ugandassa<!--Niili Sudanissa kolmannen [[katarakti]]n kohdalla-->

| maat = [[BurundiEgypti]], [[EgyptiSudan]], [[Etelä-Sudan]], [[Etiopia]], [[Eritrea]], [[KeniaUganda]], [[Kongon demokraattinen tasavalta ]], [[RuandaKenia]], [[SudanTansania]], [[TansaniaRuanda]], [[UgandaBurundi]]

| virtausvirtaama =

| valuma-alue = 3&nbsp;349&nbsp;000&nbsp;

'''Niili''' ({{k-ar|النيل|alan-nīl}}) on [[Afrikka|Afrikan mantereen]] mantereen koillisosassa virtaava noin 6&nbsp;650 kilometriä pitkä [[joki]], jota pidetään maailman pisimpänä jokena.

Joen nimi tulee kreikan sanasta ''Neilos'', joka on mahdollisesti peräisin [[Seemiläiset kielet|seemiläisestä]] sanajuuresta ''nahal'', joka tarkoittaa jokilaaksoa.<ref name="eb:0">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Nile-River | nimeke=Nile River | julkaisu=Encyclopædia Britannica | viitattu=11.5.2017 | kieli={{en}}}}</ref> [[MuinaisegyptiEgyptin kieli|Muinaisegyptissä]]ssä Niili tunnettiin nimellä ''Iteru'', joka tarkoittaa jokea.<ref>{{Verkkoviite | julkaisu=Our Egypt | Osoite = http://www.our-egypt.com/en/tour-options/sailing-the-nile/ | Nimeke = Sailing the Nile| Julkaisija = Our Egypt| Viitattu = 8.3.2016 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Niilin tarkkaa pituutta ei ole helppo määritellä, mutta yleinen arvio on 6 &nbsp;650 kilometriä. Niiliä pidetään yleisesti nykyisin maailman pisimpänä jokena. Määrittelyssä on otettu huomioon varsinaisen Niilin pisin alkujoki Valkoinen-Niili alkujokineen.<ref name="melina">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.livescience.com/32600-what-is-the-worlds-longest-river.html | Nimeke =What's the World'sWorld’s Longest River? | Tekijä =Remy Melina | Ajankohta julkaisu=21.5.2010Live | Julkaisija = LiveScience | Viitattu = 2.3.2015 }}</ref><ref name="eb">{{Verkkoviite | Osoite = http://academic.eb.com/EBchecked/topic/415347/Nile-River | Nimeke =Nile River | Tekijä =Magdi M. El-Kammash, Harold Edwin Hurst, Charles Gordon SmithScience | Ajankohta =2521.115.2015 | Julkaisija =Encyclopædia Britannica2010 | Viitattu = 2.3.2015 }}</ref><ref name="williams">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.universetoday.com/74189/what-is-the-longest-river-in-the-world/ | Nimeke =What Is the Longest River In The World? | TekijäJulkaisu =MattUniverse Today | Tekijä=Williams, Matt | Ajankohta =30.1.2015 | Julkaisija =UniverseToday.com | Viitattu = 211.35.2015 2017}}</ref> Joidenkin 2000-luvulla tehtyjen mittausten valossa pisin joki olisi kuitenkin [[Amazon (joki)|Amazon]], joka on myös vesimäärältään yli 40 kertaa Niiliä suurempi.<ref name="HS20070618">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaattiede/artikkeli/Maailman+pisin+joki+onkin+Amazon/1135228114489art-2000004491653.html | Nimeke =Maailman pisin joki onkin Amazon | Tekijä Julkaisu=Helsingin | Selite = | Julkaisu =HS.fiSanomat | Ajankohta =1819.6.2007 | Julkaisija = | Viitattu = 11.5.2017}}</ref> Tämä arvio ei ole kuitenkaan saanut yleistä hyväksyntää.<ref name="melina" />

Niili on leveimmältä kohdaltaan [[Edfu]]ssa 7,5 kilometriä leveä. Keskimäärin joki on 2,8 kilometriä leveä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.answerslooklex.com/Qe.o/What_Is_The_Width_Of_The_Nile_Rivernile.htm | Nimeke nimeke=What Is The Width Of The Nile River? | Tekijä julkaisu=Maggie TysonLookLex Encyclopaedia | Ajankohta viitattu=11.5.2017 | Julkaisijakieli={{en}} | arkisto=Answershttps://web.archive.org/web/20170513033204/http://looklex.com/e.o/nile.htm | Viitattu arkistoitu= 213.35.20152017 }}</ref> Niilin laakso on leveydeltään enimmillään 25 kilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.unu.edu/unupress/unupbooks/80157e/80157E03.htm | Nimeke =Chapter 2. The river Nile: main water transfer projects in Egypt and impacts on egyptian agriculture | Tekijä =Mahmoud Abu-Zeid, | Ajankohta =Mahmoud | Julkaisija =United Nations University | Viitattu = 2.3.2015 | kieli={{en}} }}</ref> Sudanin [[Manasir]]in autiomaassa hiekka yltää aivan joen partaalle.<ref name="rsl" /> Niilin [[valuma-alue]] on noin 3&nbsp;349&nbsp;000&nbsp;km²neliökilometriä, ja se kattaa kymmenesosan koko Afrikan pinta-alasta.<ref name="eb:0" />

Niili koostuu alkuosaltaan kahdesta päähaarasta, [[Valkoinen-Niili|Valkoisesta-Niilistä]] ja [[Sininen-Niili|Sinisestä-Niilistä]], jotkajoiden yhdistyvät[[yhteenvirtaus]] sijaitsee lähellä [[Sudan]]in pääkaupunkia [[Khartum]]ia. Joet on nimetty niiden veden värin mukaan. Khartumin jälkeen Niiliin laskee vielä [[Atbara|Atbarajoki]]joki.<ref name="nelsap">{{Verkkoviite | OsoiteArkisto = https://web.archive.org/web/20160223233730/http://www.nilebasin.org/nelsap/index.php/aboutus/the-river-nile | NimekeArkistoitu =The Nile River23.2.2016 | TekijäNimeke = |The AjankohtaNile =River. | Julkaisija =NELSAP, Nile Equatorial Lakes Subsidiary Action Program | Viitattu = 3.3.2015 | kieli={{en}}}}</ref>

Valkoisen-Niilin ja sitä kautta koko Niilin etäisin lähde on [[Kagera|Kagerajoen]] sivujoki [[Ruvyironza]] [[Burundi]]ssa. Kagera virtaa [[Victorianjärvi|Victorianjärveen]], mistä Niili aloittaa 5&nbsp;584 kilometrin matkansa Välimereen.<ref name="nelsap" /> Sudanissa Valkoinen-Niili virtaa ennen Khartumiin saapumistaan laajan suoalueen [[Sudd]]in läpi.<ref name="IG23">''Insight Guide: The Nile 2010'', s. 23.</ref>

Sininen-Niili on päähaaroista lyhyempi. Se alkaa [[Tanajärvi|Tanajärvestä]], johon laskevien jokien alkulähteet ovat [[Etiopia]]n ylängöllä jopa 2&nbsp;150 metrin korkeudessa.<ref name="nelsap" /> Sininen-Niili tuo jokeen 80 prosenttia sen vedestä.<ref>''Insight Guide: The Nile 2010'', s. 21.</ref>

Katarakteista käytetään järjestysnumeroita, jotka kasvavat pohjoisesta etelään eli vastavirtaan. Kuuden suurimman kataraktin lisäksi joessa on useita pienempiä matalikkoja, jotka eivät usein ole kovin pitkäikäisiä. Ensimmäinen eli pohjoisin katarakti sijaitsee Egyptissä, muut Sudanissa.<ref name="wisegeek-cataracts">{{Verkkoviite | julkaisu=wiseGEEK |Osoite = http://www.wisegeek.org/what-are-the-cataracts-of-the-nile.htm | Nimeke = What are the Cataracts of the Nile?| Tekijä = | Ajankohta Viitattu=11.5.2017 | Julkaisija kieli=Wisegeek{{en}} | Viitattu = 3.3.2015 }}</ref> Toinen katarakti on jäänyt kokonaan [[Nasserjärvi|Nasserin tekojärven]] alle.<ref name="rsl" />

Kataraktit on täytynyt ylittää vastavirtaan vetämällä venettä jokea ylös. Vaikeimpien kataraktien ylittäminen on onnistunut silloinkin vain kesäisten tulvien aikana. Viides ja kuudes katarakti voidaan ylittää ympäri vuoden.<ref name="rsl">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.utdallas.edu/geosciences/remsens/Nile/cataracts.html | Nimeke = The Cataract Nile and the Great Bend | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =The University of Texas at Dallas, Remote Sensing Lab | Viitattu = 3.3.2015 | kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20161209035025/http://www.utdallas.edu/geosciences/remsens/Nile/cataracts.html | arkistoitu=9.12.2016 }}</ref>

[[Kuva:Nile River and delta from orbit.jpg|thumb|Niilin alajuoksu ja suisto.]]

[[FileKuva:Nile River at the border of Egypt and Sudan.jpg|thumb|Niili Egyptin ja Sudanin rajalla.]]

Niili laskee [[Välimeri|Välimereen]] Egyptissä 250 kilometriä leveänä monihaaraisena jokisuistona. Siihen kuuluu monta sivujokea, joista kaksi suurinta ovat [[DamiettaDamiettan (joki)sivuhaara|DamiettaDamiettan]] ja [[RosettaRosettan (joki)suuhaara|RosettaRosettan sivuhaarat]]. SuistossaSuiston alueella asuu 34 miljoonaa ihmistä.<ref name="IG24">''Insight Guide: The Nile 2010'', s. 24.</ref>

Assuanin padon rakentamisen jälkeen Niilin suistoon ei enää tule lietettä entiseen tapaan, minkä seurauksena [[eroosio]] ja maan vajoaminen ovat voimistuneet suiston alueella. Jos lisäksi merenpinta nousee [[Ilmaston lämpeneminen|ilmastonmuutoksen]] seurauksena, meri saattaa vallata suiston ja estää maanviljelyn.<ref>{{Verkkoviite | julkaisu=Science | Osoite = http://www.sciencemag.org/content/327/5972/1444 | Nimeke =The Nile Delta'sDelta’s Sinking Future | Tekijä = | Ajankohta =19.3.2010 | Julkaisija = Science | Viitattu = 3.3.2015| kieli={{en}} }}</ref> Suiston odotetaan katoavan kokonaan vuoteen 2500 mennessä.<ref>Insight Guide:name="IG24" The Nile 2010, s. 24.</ref>

Niilin uskotaan olleen olemassa jossain muodossa 25 miljoonan vuoden ajan. Nykyisen käsityksen mukaan Niili oli miljoonia vuosia sitten huomattavasti nykyistä pidempi ja alkoi [[Tanganjikajärvi|Tanganjikajärvestä]], mutta Virungan tulivuorenpurkaukset [[Ruanda]]ssa ovat muuttaneet sen virtauksia. Vuosien 8000–1000 eaa. välillä Niilillä oli kolmaskin suuri sivujoki, Keltainen -Niili. Se alkoi [[Tšad]]ista ja yhtyi Niiliin Khartumin ja Assanin välillä. Tästä joesta on säilynyt sen uoma, [[Wadi Howar]].<ref name="williams" />

Niilinlaakson eläimistöön kuuluvat yhä jo muinaisen Egyptin piirtokirjoituksesta ja jumalistosta tutut [[pillerinpyörittäjä]], [[käärmekotka]], [[arohiirihaukka]], [[harjalintu]], [[pikkukorppikotka]] ja [[egyptinkobra]]. Kokonaan tai suurelta osalta jokea kadonneita ovat [[niilinkrokotiili]], [[Afrikannorsut|afrikannorsu]], [[leijona]], [[vihermarakatti]] ja [[Paviaanit|paviaani]]. Vedessä elää esimerkiksi [[Kelttikalat|kelttikaloja]], [[KissakalaMerikissa|kissakaloja]] ja [[niilintilapia]]a. [[Iibikset|Iibistä]] ei enää tavata Egyptissä, mutta se elää yhä Saharan eteläpuolella. [[Kultasakaali|Sakaalia]] tavataan aavikon reunoilla.<ref>''Insight Guide: The Nile 2010'', s. 178–179.</ref> Suddin suoalueella Sudanissa tavataan yli 400 muuttolintulajia.<ref>Insight Guide:name="IG23" The Nile 2010, s. 23.</ref>

Niilin rantojen kasvillisuus vaihtelee paljon pohjoisesta etelään. Egyptissä kasvavat esimerkiksi [[Tamariskit|tamariski]] ja [[akaasiat]], joista suurin on [[niilinakaasia]], sekä viljelyskasveista esimerkiksi [[Välimerentaateli|taatelipalmu]], [[banaani]] ja 1800-luvulla tuotu [[sokeriruoko]]. Assuanin padon eteläpuolella luonto muuttuu erilaiseksi. Sudanin rajalta Suddin soihin joen ympäristö on aavikkoa ja [[savanni]]a. Rannoilla kasvaa palmuja, ja etelämmäksi kohti Ugandaa mentäessä kasvillisuus muuttuu rehevämmäksi. Victorianjärven lähellä jokea ympäröivät viljelykset. Etiopiaan päin mentäessä kasvillisuus vaihtuu puoliaavikon pensaikosta metsiksi ja metsäisiksi ruohikkomaiksi. Ylängöillä lähellä joen alkulähdettä on pensaikkoa ja havumetsää.<ref>''Insight Guide: The Nile 2010'', s. 125.</ref> [[Papyruskaisla]], josta valmistettiin [[papyrus]]ta, oli aikoinaan yleinen etenkin suistossa, mutta se on nyt kadonnut suurimmasta osasta Egyptiä. <ref>''Insight Guide: The Nile 2010'', s. 179.</ref>

Niilin laakson varhaiset ihmisasukkaat olivat [[Metsästäjä-keräilijät|metsästäjä-keräilijöitä]], ensin Pohjois-Afrikasta ja Itä-Sudanista, myöhemmin myös [[Siinai]]lta ja [[Punainen meriPunainenmeri|Punaisen merenPunaisenmeren]] seudulta. Maanviljely aloitettiin Niilin laakson pohjoisosissa noin 5000 eaa. Kun viljaa viljeltiin ja säilöttiin, kulttuuri kehittyi ja alettiin siirtyä alkeellisista yhteiskunnista kohti korkeakulttuuria. Joen varrelle syntyneet Ylä- ja Ala-Egyptin valtakunnat yhdistyivät noin 3100 eaa., jolloin [[Muinainen Egypti|muinaisen Egyptin]] historia alkoi.<ref>''Insight Guide: The Nile 2010'', s. 29–31.</ref>

Niilin jokavuotinen tulva ja sen laajalle alueelle levittämä hedelmällinen liete tekivät jokilaaksosta erinomaista maanviljelyseutua ja mahdollistivat Egyptin korkeakulttuurin synnyn. Niili oli egyptiläisille myös tärkeä liikenneväylä, kun virta vei laivat alavirtaan ja tuuli ylävirtaan. [[Egyptin pyramidit|Pyramideissa]] käytetyt kivet voitiin kuljettaa laivoilla jokea pitkin louhoksilta rakennuspaikalle.<ref>''Insight Guide: The Nile 2010'', s. 19.</ref>

Antiikin ajan kreikkalaiset ja roomalaiset eivät onnistuneet pääsemään Etelä-Sudanin soiden läpi selvittämään Niilin lähteitä.<ref name="williams" /> Brittiläinen löytöretkeilijä [[John Hanning Speke]] lähti [[Royal Geographical Society]]n toimeksiannosta etsimään Niilin lähdettä vuonna 1856. Hän löysi eurooppalaisille siihen asti tuntemattoman Victorianjärven elokuussa 1858 ja esitti Britanniaan palattuaan sen olevan Niilin lähde. Todistaakseen asian sekä sen, että joki ei saa alkuaan [[Tanganjikajärvi|Tanganjikajärvestä]], Speke palasi Afrikkaan ja 28. heinäkuuta 1862 saavutti Victorianjärven Niiliä pitkin.<ref>{{Verkkoviite | julkaisu=History Today | Osoite = http://www.historytoday.com/richard-cavendish/nile%E2%80%99s-source-discovered | Nimeke =The Nile’s Source Discovered | Tekijä=Cavendish, =Richard Cavendish | Ajankohta =8.8.2008 | Julkaisija Viitattu=History Today 11.5.2017| Viitattu kieli= 3.3.2015{{en}} }}</ref> Lopulta [[Henry Morton Stanley]] varmisti Speken havainnon lopullisesti tutkimusretkellään vuosina 1874–1877.<ref name="williams" />

Niilin vedet ja etenkin entisaikaan myös joen kuljettama liete tekevät viljelyn mahdolliseksi sen rannoilla alueella, joka olisi muuten liian kuivaa. Joillain alueilla sataa tarpeeksi paljon, mutta liian epäsäännöllisesti viljelyä ajatellen.<ref name="eb:0" />

[[Kuva:AssuaoPanoramic view of Aswan 2, Egypt.jpg|thumb|Niili Assuanin kohdallaAssuanissa.]]

Niilissä on useita patoja. Vuodesta 1843 alkaen suiston lähelle on rakennettu ohjauspatoja, joilla yläjuoksun kastelukanaviin saadaan nousemaan vettä. [[Assuan]]iin Etelä-Egyptiin ensimmäinen pato rakennettiin vuosina 1899–1903. Vuosina 1959–1970 rakennettiin suuri [[Assuanin pato]] kuusi kilometriä aiemman padon yläjuoksulle. Pato on 3,83 kilometrin pituinen. Se mahdollistaa Niilin vuotuisten tulvien säätelyn ja tuottaa samalla sähköenergiaa. Padon taakse on muodostunut 500&nbsp;kilometriä pitkä [[Nasserjärvi|Nasserin tekojärvi]].<ref name="eb">{{Verkkoviite | julkaisu=Britannica Academic | Osoite = http://academic.eb.com/EBchecked/topic/415347/Nile-River | Nimeke=Nile River | Tekijä=Magdi M. El-Kammash, Harold Edwin Hurst, Charles Gordon Smith | Ajankohta=25.11.2015 | Julkaisija=Encyclopædia Britannica | Viitattu=2.3.2015| kieli={{en}}}}</ref>

Myös Etiopian puolelle on rakenteilla suurpato kastelukanavineen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.salini-impregilo.com/en/projects/in-progress/dams-hydroelectric-plants-hydraulic-works/grand-ethiopian-renaissance-dam-project.html | Nimeke = Grand Ethiopian Renaissance Dam Project | | Selite = Voimalaitoksen esittely pääurakoitsijan sivulla | Ajankohta = 10.3.2014 |Julkaisija Julkaisija= Salini Impregilo S.p.A. | Viitattu = 16.3.2016 | kieli={{en}} }}</ref> Viimeistään vuonna 2019 valmistuva pato tuottaa Etiopialle energiaa jopa 6&nbsp;400 megawatin teholla. Sudanille pato tuo halpaa sähköä ja säätelee Niilin tulvia. Egyptiläiset sen sijaan pelkäävät padon aiheuttavan maahansa tuhoisan vesipulan, etenkin jos sen patojärvi täyttyy vain muutamassa vuodessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10173973 | Nimeke = Kuolema Niilillä: Loppuuko Egyptistä vesi? Vakava vesipula uhkaa maailman pisimmän joen varren asukkaita | Tekijä = | Ajankohta = 30.4.2018 | Julkaisu = Yle uutiset | Viitattu = 30.4.2018 }}</ref>

[[Kairo]]n kohdalla joesta on johdettu useita kastelukanavia ja kanaaleja. Ne vievät joesta vettä pelloille ja palauttavat siihen jätettä, kemikaaleja ja viemärivettä.<ref>Insight Guide:name="IG24" The Nile 2010, s. 24.</ref>

Assuanin padon rakentamisella tavoiteltiin hyötyjä, mutta se on aiheuttanut myös haittoja. Vaikka se on lopettanut vaaralliset tulvat, samalla se on pysäyttänyt hedelmällisen lietteen tulon joen alajuoksulle. Sen seurauksena alajuoksun viljelyksillä joudutaan käyttämään keinolannoitteita. Lietteen tulon loppuminen on vaikuttanut pahimmin joen suistoon, jota eroosio nyt kuluttaa nopealla vauhdilla.<ref>Insight Guide:name="IG23" The Nile 2010, s. 23.</ref>

* {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Insight Guide: The Nile | Vuosi = 2010 | Sivu = |Selite=| Julkaisupaikka = | Julkaisija = APA Publications | Tunniste = |Kieli={{en}}}}