Ero sivun ”Someron murre” versioiden välillä

[[imageTiedosto:Somero. sijainti.suomi.2008 Suomi.svg|right|thumb|150px|[[Somero]]n ja [[Somerniemi|Somerniemen]] sijainti [[Häme]]en ja [[Varsinais-Suomen historiallinen maakunta|Varsinais-Suomen]] rajalla.]]

[[imageTiedosto:Lounaismurteet.png|right|thumb|150px|[[Lounaiset välimurteet|Lounaisten välimurteiden]] (punainen viivoitus) puhuma-alueet Suomessa ulottuvat kapeana vyöhykkeenä [[Vihti|Vihdistä]] [[Merikarvia]]lle. Punaisella on merkitty varsinaisten [[Lounaismurteet|lounaismurteiden]] puhuma-alue.]]

'''Someron murre''' on [[Lounais-Häme|lounaishämäläisten]] [[Somero]]n ja [[Somerniemi|Somerniemen]] pitäjien [[murre|kansankieli]], jossa on sekä [[lounaismurteet|lounaismurteiden]] että [[hämäläismurteet|hämäläismurteiden]] piirteitä.<ref name="V373">Virtaranta 1973: 373.</ref>

[[Suomen murteet|Suomen murteiden]] joukossa Someron murre sijoittuu omaksi ryhmäkseen [[Vihti|Vihdistä]] [[Merikarvia]]lle ulottuvalla kapealla vyöyhykkeellä varsinaisten lounaismurteiden ja hämäläismurteiden puhuma-alueiden välillä puhuttavien [[Lounaiset välimurteet|lounaisten välimurteiden]] joukossa.<ref name="kotus">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.kotus.fi/index.phtml?s=368 | Nimeke =Suomen murrealueet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu =24.7.2010 | Kieli = | arkisto =https://web.archive.org/web/20141009024905/http://www.kotus.fi/index.phtml?s=368 | arkistoitu =9.10.2014 }}</ref> Hämäläismurteista se eroaa lukuisten lounaismurteisuuksiensa takia ja lounaismurteista, sekä myös lounaisiin välimurteisiin kuuluvista Turun seudun ylämaan murteista, suuremman hämäläisvaikutuksen takia.<ref name="V373" /> Muita lounaisten välimurteiden alaryhmiä ovat Vihdistä [[Lohja]]lle puhuttavat Länsi-Uudenmaan murteet, [[Auranmaa]]lla puhuttavat Turun seudun ylämaan murteet, [[Ala-Satakunta|Ala-Satakunnan]] murteet ja [[Pori]]n seudun murteet.<ref name="kotus" />

* Sananalkuista ''[[f]]'':ää tavataan, mutta ei yksinomaisesti: ''faari'', ''fallesmanni'', ''pesofati''. Joissakin sanoissa tämä voi korvautua ''h'':lla tai ''v'':llä, esimerkiksi: ''vouri'', ''hunteerata'', ''Horssa'' ~ ''Vorssa'' ([[Forssa]]). Sananalkuinen ''f'' voi myös tunkeutua sanoihin, jossa sitä ei ole alunperinalun perin ollut: ''faarelma'' ([[vadelma]]).

* Alun perin ''oi''-loppuisissa sanoissa ''-kk-'' on yleensä vaihtelun ulkopuolella: ''kukko'' : ''kukkon'', ''pappa'' : ''pappan'', ''Kökkönnummi'', ''[[Laukkonlammi]]'', ''Huikkonmäki''.

*[[Demonstratiivipronomini|Demonstratiivipronomineista]] esiintyvät monikkomuodot ''nät, not, net'': ''kyl nek kaikki hävvii'', ''ku nes siäl lauleskelivat''. Pronominaaleja ovat: ''simmonen, tämmönen, tommonen, kummonen, mimmonen'' ja vastaavia [[adverbi|advrebejäadverbejä]]: ''simmottoon, tämmöttöön, tommottoon, kummottoon, mimmottoon''.<ref name="V386">Virtaranta 1973: 386.</ref>

* [[Adjektiivi]]n [[komparatiivi]] on enimmäkseen ''a-'', ''ä''-loppuinen: ''isompa, ohempa, parempa, pikkasempa, suurempa, vanhempa''. ''a-, ä''-loppuisissa kolmitavuisissa sanoisssasanoissa tunnuksen edellinen vokaali on ''e'': ''järkevempä, mukavempa, sukkelempa''. Myös tyyppiä ''lyhhein'', ''parrein'' esiintyy muutamista adjektiiveista.<ref name="V386" />

* [[Infinitiivi]]n lopussa on pitkän vokaalin jäljessä usein mutta ei aina ''t''. Vaikka tämä piirre tunnetaan laajemminkin lounaismurteiden yläryhmässä ja Turun ylämaan murteissa, sitä voidaan pitää Someron murteen parhaimpiin tuntomerkkeihin kuuluvana: ''aijaat, antaat, en ossak kirjottaat, kylväät, näyttäät, istuut, märäntyyt, jäähtyyt, puhhuut''. Myös supistumaverbien[[supistumaverbi|supistuma­verbien]] ensimmäisessä infinitiivissä esiintyy sama tyyppi: ''pruukataam avvaat, kuuttoot, puu alkaa pehmiit''.<ref name="V387">Virtaranta 1973: 387.</ref>

Someron murteesta on ilmestynyt vuonna 1973 [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n julkaisemassa ''Kotiseudun murrekirjoja'' -sarjassa sen ensimmäisenä niteenä Akateemikko Pertti Virtarannan kokoama ''Someron murrekirja'', joka sisältää [[Suomen kielen nauhoitearkistoonnauhoitearkisto]]on ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansanrunousarkistoon koottuja somerolaisten ja somerniemeläisten murteenpuhejien nauhoitettuja puhenäytteitä kirjalliseen muotoon [[litterointi|litteroituna]]<ref>Virtaranta 1973: 5-8.</ref> sekä Pertti Virtarannan kirjoittaman Someron murteen esittelyn<ref>Virtaranta 1973: 373-389.</ref>. Kertojista on teoksessa myös lyhyet elämäkertatiedot ja kuvia ja kirjan lopussa on sanahakemisto. Sittemmin vastaavia murrekirjoja on tehty Suomen eri paikkakunnilta useita (esimerkiksi ''[[Tyrvään murrekirja]]'' 1976).

Murrekirjan ohella Someron murretta sisältyy etenkin somerolaisen kotiseututyön keskeisen vaikuttajan, myös murrekirjahankkeessa yhtenä aloitteentekijänä<ref>Virtaranta 1973: 8.</ref> olleen filosofian tohtori ja kotiseutuneuvos [[Tapio Horila]]n (1910-20061910–2006) 1970-luvulla järjestämien keruukilpailujen sekä aiempien 1880-19501880–1950-luvun keruiden tuloksena syntyneeseen kokoelmaan ''Someron sananparsia'' (1977), joka ilmestyi Suomalaisen kirjallisuuden Seuran sarjassa ''Kansanelämän kuvauksia''.<ref>Horila 1977.</ref> Samoin Someron murretta sisältyy Tapio Horilan kokoamiin, niin ikään keruukilpailun tuloksena syntyneisiin kaskukokoelmiin ''Ilo irti. Kaskuja Somerolta 1.'' (1979)<ref>Horila 1979.</ref> ja '' Velmuiluja. Kaskuja somerolta 2.'' (1980)<ref>Horila 1980.</ref>. Kirjoituksia Someron murteesta ja kansankulttuurista sisältyy myös Horilan vuonna 1990 ilmestyneeseen kirjoituskokoelmaan ''Lehtori ja hänen syrjähyppynsä''.<ref>Horila 1990.</ref>

* {{Kirjaviite | Tekijä =Horila, Tapio | Nimeke =Sananparsia Somerolta | Vuosi =1977 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka Helsinki | Julkaisija =SKS | Tunniste =ISBN | Isbn = 951-717-123-4 | Kieli = }}

*{{Kirjaviite | Tekijä =Horila, Tapio | Nimeke = Ilo irti. Kaskuja Somerolta 1.| Vuosi =1979 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Karkkila | Julkaisija =Kustannus-Mäkelä | Tunniste =ISBN | Isbn = 951-9063-09-9 | Kieli = }}

*{{Kirjaviite | Tekijä = Horila, Tapio | Nimeke =Velmuiluja. Kaskuja somerolta 2. | Vuosi =1980 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Karkkila | Julkaisija =Kustannus-Mäkelä | Tunniste =ISBN | Isbn = 951-9063-14-5 | Kieli = }}

*{{Kirjaviite | Tekijä = Horila, Tapio | Nimeke =Lehtori ja hänen syrjähyppynsä. Kirjoituksia kansanperinteestä ja kotiseututyöstä, äidinkielestä, ihmisistä | Vuosi =1990 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Somero | Julkaisija =Somero-seura | Tunniste = ISBN| Isbn = 952-90-2450-9 | Kieli = }}

* {{Kirjaviite | Tekijä =Virtaranta, Pertti | Nimeke = Someron murrekirja | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = Vammala | Julkaisija = SKS | Vuosi =1973 | Tunniste = ISBN| Isbn = 951-717-008-4 | Kieli = }}