Tunnollisuus
Tunnollisuus on yksi viiden suuren persoonallisuuspiirteen teorian persoonallisuuspiirteistä yhdessä ekstroversion, neuroottisuuden, avoimuuden uusille kokemuksille ja sovinnollisuuden kanssa. MBTI:ssä se korreloi vahvasti kirjaimen J kanssa.
Tunnollisuus implikoi aikaansaannosten tavoittelua, huolellisuutta ja velvoitteiden vakavasti ottamista. Tunnollisten ihmisten aivoissa pihtipoimun etualue (anterior cingulate cortex, ACC) on keskimääräistä paremmin kehittynyt.
Tunnolliset ovat tavallista harkitsevampia, kurinalaisempia ja järjestelmällisempiä. Heillä on myös keskimääräistä parempi organisointikyky, minkä vuoksi heille ei tuota vaikeuksia esimerkiksi ylläpitää kodin järjestystä.[1]
Tunnolliset ihmiset elävät selvästi muita pidempään, ja heillä on muita pienempi riski sairastua diabeteksen tai sydän- ja verisuonitautien kaltaisiin kroonisiin sairauksiin[1]. Tunnolliset ovat myös keskimääräistä onnellisempia ja saavat tavallista korkeampaa palkkaa, mutta he ovat onnettomampia työttömiksi joutuessaan.[2]
Henkilöille, joilla on alhainen tunnollisuus, on ominaista, että tehtävien aloittaminen on vaikeaa myös silloin kun ihminen on halukas tarttumaan toimeen.
Tunnollisuuden paikka yhtenä viidestä persoonallisuuden piirteestä on todistettu leksikaalisin tutkimuksin. Niissä on havaittu tunnollisuuden lisäksi neljä muuta persoonallisuuden piirrettä, jotka eivät korreloi keskenään, kun taas muut persoonallisuuden erilaisia piirteitä kuvaavat adjektiivit korreloivat jonkin persoonallisuuspiirteen kanssa. Esimerkiksi leksikaalisissa tutkimuksissa on havaittu selvä korrelaatio sellaisten kuvausten kuten hard-working, reliable ja persevering välillä. Myös lauseet kuten "henkilö unohtaa usein palauttaa esineet takaisin paikoilleen" korreloivat leksikologisten tutkimusten sanojen kanssa.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Psykologia | Persoonallisuus vaikuttaa terveydentilaan ja jopa siihen, kuinka vanhaksi ihminen elää – Erityisesti tunnollisuus ratkaisee, sanoo psykologian professori Helsingin Sanomat. 16.10.2020. Viitattu 16.10.2020.
- ↑ Hirsh, J.B., DeYoung, C.G., Xu, X., & Peterson, J.B. (2010). Compassionate liberals and polite conservatives. Personality and Social Psychology Bulletin, 655–664.