Җ
Җ җ | ||||||
| Kyrillinen kirjaimisto | ||||||
| Nykyaikaiset kirjaimet | ||||||
| А | Ӓ | Ӑ | Ӕ | Б | В | Г |
| Ѓ | Ґ | Ғ | Ҕ | Д | Ђ | Е |
| Ё | Ӗ | Є | Ә | Ӛ | Ж | Ӝ |
| Җ | З | Ҙ | Ӟ | Ӡ | Ԅ | Ѕ |
| Ԇ | И | Ӥ | Ӣ | І | Ї | Ӏ |
| Й | Ҋ | Ј | К | Қ | Ҝ | Ҟ |
| Ҡ | Ӄ | Л | Љ | Ԉ | М | Ӎ |
| Н | Њ | Ҥ | Ң | Ԋ | О | Ӧ |
| Ө | П | Р | С | Ԍ | Т | Ԏ |
| Ћ | Ќ | У | Ў | Ӱ | Ӳ | Ӯ |
| Ү | Ұ | Ф | Х | Һ | Ц | Ч |
| Џ | Ш | Щ | Ъ | Ы | Ӹ | Ь |
| Э | Ю | Я | ||||
| Muinaiset kirjaimet | ||||||
| Ҁ | Ѹ | Ѡ | Ѿ | Ѻ | Ѣ | Ꙗ |
| Ѥ | Ꙓ | Ѧ | Ѫ | Ѩ | Ѭ | Ѯ |
| Ѱ | Ѳ | Ѵ | Ѷ | |||
Җ on kyrillinen kirjain. Se sisältyy dungaanin, kalmukin ja tataarin aakkosiin. Se kuului myös turkmeenin kyrillisiin aakkosiin vuosina 1938–1991, kunnes kirjaimisto vaihdettiin latinalaiseen. Kirjaimen pohjana on kyrillinen ж, johon on lisätty alapidennys.
Ääntäminen
muokkaaҖ ääntyy dungaanissa soinnittomana palatoalveolaarisena affrikaattana /tɕ/ tai soinnittomana retroflektisenä affrikaattana /tʂ/, kalmukissa soinnillisena postalveolaarisena affrikaattana /dʒ/, tataarissa soinnillisena palatoalveolaarisena frikatiivina /ʑ/. Turkmeenissa kirjaimella merkittiin soinnillista postalveolaarista affrikaattaa /dʒ/. Nykyisessä latinalaisiin kirjaimiin pohjautuvassa aakkostossa äänteen merkkinä on ž.
Koodit
muokkaaAlla olevassa taulukossa on lueteltu ison ja pienen kirjaimen koodiarvot heksalukuina eri merkistöissä.
| Җ | җ | |
|---|---|---|
| Unicode | 0496 | 0497 |
| ISO 8859-5 | ||
| KOI8 | ||
| Windows-1251 | ||
| MS-DOS-koodisivu 866 | ||
| HTML | Җ | җ |