Antti Kaikkonen
Antti Samuli Kaikkonen (s. 14. helmikuuta 1974 Turku) on suomalainen Keskustan eduskuntaryhmään kuuluva kansanedustaja, Suomen puolustusministeri vuosina 2019–2023 ja Suomen Keskustan puheenjohtaja 15. kesäkuuta 2024 lähtien.[1] Kansanedustajana hän on toiminut Uudenmaan vaalipiiristä vuodesta 2003.
| Antti Kaikkonen | |
|---|---|
 Antti Kaikkonen vuonna 2019. |
|
| Suomen puolustusministeri | |
| Edeltäjä |
Jussi Niinistö Mikko Savola |
| Seuraaja |
Mikko Savola Antti Häkkänen |
| Suomen Keskustan puheenjohtaja | |
|
15.6.2024–
|
|
| Edeltäjä | Annika Saarikko |
| Kansanedustaja | |
|
19.03.2003–
|
|
| Ryhmä/puolue | Keskustan eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Uusimaa |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. helmikuuta 1974 Turku |
| Asuinpaikka | Sipoo |
| Puoliso | Jannika Ranta ( 2021) |
| Lapset | 2 |
| Tiedot | |
| Puolue | Suomen keskusta |
| Koulutus | valtiotieteiden kandidaatti (2014) |
| Sotilaspalvelus | |
| Palvelusmaa(t) | Suomi |
| Puolustushaara | Suomen maavoimat |
| Palvelusvuodet | 1993–1994 |
| Sotilasarvo |
 kapteeni |
| Joukkoyksikkö | Helsingin ilmatorjuntarykmentti |
| Aiheesta muualla | |
| anttikaikkonen.fi | |
Vuonna 2019 Kaikkonen oli toisena ehdokkaana Juha Sipilää seuraavaksi Suomen Keskustan puheenjohtajaksi, mutta hävisi äänestyksessä Katri Kulmunille.[2]
Elämä
muokkaaKaikkonen on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1993[3] Hän palveli varusmiehenä Helsingin ilmatorjuntarykmentissä Tuusulan Hyrylässä, suoritti reserviupseerikurssin nro. 203 ja kotiutui vänrikkinä vuonna 1994.[4][5][6]
Kaikkonen suoritti valtiotieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 2014[7].
Kaikkosesta tuli Suomen ensimmäinen miesministeri, joka jäi isyyslomalle 5.1.–28.2.2023.[8]
Poliittinen toiminta
muokkaaVuosina 1994–1996 Kaikkonen oli Nuoren keskustan liiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja. Entisen europarlamentaarikko Paavo Väyrysen avustajana Kaikkonen toimi 1996–1997.[9] Nuoren Keskustan Liiton puheenjohtajana Kaikkonen oli 1997–2001[3].
Kansanedustajana Kaikkonen on toiminut vuodesta 2003 Uudenmaan vaalipiiristä. Hän sai vuoden 2003 eduskuntavaaleissa 4 236 ääntä ja Keskustan vaalilistalla vertausluvun 20 213, jolla hän tuli Keskustapuolueen kolmanneksi kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä. Eduskuntavaaleissa 2007 hän keräsi 4 263 ääntä, mikä riitti eduskuntapaikkaan. Eduskuntavaaleissa 2011 hän sai 3 929 ääntä.
Vaalirahakohu
muokkaaSyksyllä 2009 Kaikkonen sai osansa vaalirahakohusta. Tuolloin kävi ilmi, että Nuorisosäätiö, jonka hallituksen puheenjohtaja Kaikkonen oli ollut vuodesta 2003, oli jakanut vaalitukirahaa Kaikkoselle kunta-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa. Lisäksi se oli rahoittanut muun muassa Matti Vanhasen presidentinvaalikampanjaa. Kaikkonen jätti puheenjohtajan paikkansa vaalirahakohun vuoksi ja jäi tämän jälkeen Nuorisosäätiön hallituksen jäseneksi.[10][11][12]
Syyttäjä vaati Kaikkoselle vankeutta 16. tammikuuta 2012 alkaneessa Nuorisosäätiön lahjuksia käsittelevässä oikeudenkäynnissä.[13] Tammikuussa 2013 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Kaikkosen viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen luottamusaseman väärinkäytöstä.[14] Kaikkonen ei valittanut tuomiostaan, vaikka piti saamaansa tuomiota liian kovana.[15]
Eduskuntaryhmän puheenjohtajana 2016–2019
muokkaaVuoden 2015 eduskuntavaaleissa Kaikkonen sai 10617 ääntä. Kaikkonen toimi eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtajana 2004–2013. Vuonna 2015 hänet valittiin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi, ja vuonna 2016 keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. [16][17]
Puolustusministerinä 2019–2023
muokkaa.jpg)
Eduskuntavaaleissa 2019 Kaikkonen keräsi 10 757 ääntä.[18] 6. kesäkuuta 2019 hän aloitti Rinteen hallituksen puolustusministerinä.
Joulukuussa 2021 valtioneuvosto teki päätöksen 64 Lockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjän hankkimisesta Suomen ilmavoimille. Puolustusministeri Kaikkosen mukaan F-35 kokonaisjärjestelmä oli "tarpeisiin nähden paras sotilaallisen suorituskyvyn vertailuissa."[19]
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto alkoi edistää Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. Kaikkosen mukaan tämä alkoi "heti hyökkäyksen jälkeen". 9. maaliskuuta 2022 puolustusministeri Kaikkonen vieraili Yhdysvalloissa ja tapasi puolustusministeri Lloyd Austinin Pentagonissa.[20][21]
_(cropped).jpg)
Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-jäsenhakemuksen pääsihteeri Jens Stoltenbergille 18. toukokuuta, minkä jälkeen alkoivat jäsenmaiden ratifiointiprosessit. Joulukuussa 2022 puolustusministeri Kaikkonen vieraili Turkissa edistämässä Turkin ratifiointia ja tapasi puolustusministeri Hulusi Akarin Ankarassa. Suomesta tuli Naton jäsenmaa virallisesti 4. huhtikuuta 2023 ja puolustusministeri Kaikkonen oli paikalla Brysselissä liittymisseremoniassa tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja ulkoministeri Pekka Haaviston kanssa.[22][21]
Kaikkosta pidettiin mahdollisena ehdokkaana vuoden 2024 presidentinvaaleihin, mutta hän kieltäytyi toukokuussa 2023 ehdokkuudesta vedoten lapsiperhearkeen ja työkiireisiin. Hän toivoi keskustan ehdokkaaksi Olli Rehniä, joka myöhemmin myös valittiin ehdokkaaksi.[23]
Kaikkosen ja Jari Korkin teos Kohti liittokuntaa (Otava) julkaistiin lokakuussa 2023 ja se kertoo Kaikkosen puolustusministerikaudesta sekä Nato-jäsenyysprosessissa.[24]
Ministerikauden jälkeen
muokkaaEduskuntavaaleissa 2023 Kaikkonen valittiin kuudennelle kaudelleen Uudenmaan vaalipiiristä 12 687 äänellä.[25] Hän toimii eduskunnassa ulkoasiainvaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenenä sekä tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä. Lisäksi hän on puolustuskonserni Patria Oy:n neuvottelukunnan puheenjohtaja.[26]
Elokuussa 2023 Kaikkonen perheineen muutti Tuusulasta Sipooseen, minne perhe rakennutti omakotitalon.[27] Samalla hän luopui tehtävästään Tuusulan kunnanvaltuutettuna.[28]
Kaikkosen ja Jari Korkin kirjoittama muistelmateos, Kohti liittokuntaa (Otava), Kaikkosen puolustusministerivuosista julkaistiin lokakuussa 2023.[29]
Kun Annika Saarikko ilmoitti helmikuussa 2024 luopuvansa keskustan puheenjohtajuudesta kesän puoluekokouksessa, pidettiin Kaikkosta mahdollisena puheenjohtajaehdokkaana.[30][31] Hän kertoi "pohtivansa asiaa kaikessa rauhassa" ja tekevänsä päätöksen kevään 2024 aikana.[32] Huhtikuussa 2024 Kaikkonen ilmoitti asettuvansa ehdolle puheenjohtajaksi.[33] Hänen mukaansa keskusta ei ole vasemmistolainen puolue, vaikka monenlaiset painotukset puolueeseen mahtuvatkin.[34]
Vaalimenestys
muokkaa| Eduskuntavaalit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Vaalipiiri | Äänet | Tulos | |
| 2003 | Uudenmaan vaalipiiri | 4 236 | valittiin | [35] |
| 2007 | Uudenmaan vaalipiiri | 4 263 | valittiin | [36] |
| 2011 | Uudenmaan vaalipiiri | 3 929 | valittiin | [37] |
| 2015 | Uudenmaan vaalipiiri | 10 617 | valittiin | [38] |
| 2019 | Uudenmaan vaalipiiri | 10 757 | valittiin | [39] |
| 2023 | Uudenmaan vaalipiiri | 12 687 | valittiin | [25] |
| Kuntavaalit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Kunta | Äänet | Tulos | |
| 1996 | Tuusula | ? | valittiin | |
| 2000 | Tuusula | ? | valittiin | |
| 2004 | Tuusula | 380 | valittiin | [40] |
| 2008 | Tuusula | 671 | valittiin | [41] |
| 2012 | Tuusula | 579 | valittiin | [42] |
| 2017 | Tuusula | 756 | valittiin | [43] |
| 2021 | Tuusula | 592 | valittiin | [44] |
Teokset
muokkaa- Kaikkonen, Antti & Korkki, Jari: Kohti liittokuntaa : Antti Kaikkonen ja Suomen puolustuksen uusi asento. Helsinki: Otava, 2023. ISBN 978-951-1-45988-0
Yksityiselämä
muokkaaKaikkonen avioitui vuonna 2000 lääketieteen lisensiaatti Johanna Isomäen kanssa[3], mutta liitto päättyi eroon.
Kaikkonen kihlautui Hämeen vaalipiirin sosiaalidemokraattisen ensimmäisen kauden kansanedustaja Satu Taiveahon kanssa kesäkuussa 2006. He menivät naimisiin Hämeenlinnan vanhassa kirkossa heinäkuussa 2008.[45] He ovat julkisuudessa kertoneet olevansa kyvyttömiä saamaan yhteistä lasta. Siksi he yrittivätkin adoptoida lapsen Etelä-Afrikasta, mutta kolme vuotta kestänyt hanke kaatui Kaikkosen rikosepäilyihin.[46] He toimivat kahden lapsen sijaisvanhempina.[47] Syyskuussa 2018 aviopari ilmoitti eroavansa.[48]
Kaikkonen osallistui vuonna 2008 Tanssii tähtien kanssa -tv-ohjelman kolmannelle tuotantokaudelle ja sai tanssiansioistaan lempinimen "Kanki-Kaikkonen". Hän sijoittui kilpailussa neljänneksi. [49]
Kaikkonen kihlautui helmikuussa 2020 ja avioitui elokuussa 2021 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kauppapolitiikan asiantuntijan, valtiotieteen maisteri Jannika Rannan kanssa.[50][51] Pariskunnan ensimmäinen, poikalapsi syntyi kesällä 2020[52] ja hänelle veli kesällä 2022. Elokuussa 2023 Kaikkonen muutti Tuusulasta Sipooseen. [53]
Kaikkonen on reservin sotilasarvoltaan kapteeni.[54] Kaikkonen on varusmiehenä palvellut Helsingin ilmatorjuntarykmentissä Tuusulan Hyrylässä.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ Antti Kaikkonen on keskustan uusi puheenjohtaja Yle Uutiset. 15.6.2024. Viitattu 15.6.2024.
- ↑ Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Katri Kulmuni Ilta-Sanomat. 7.9.2019. Viitattu 7.9.2019.
- ↑ a b c Kuka kukin on 2005, s. 331. Otava. ISBN 951-1-19577-8
- ↑ a b Kinnunen, Pekka: Keskustan johtoon pyrkivä Antti Kaikkonen julistautuu tolkun vihreäksi: Keskikentän mies vierastaa poliittisia äärisuuntia Yle Uutiset. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ Petri Turunen: Puolustusministeriksi valittu Antti Kaikkonen paljastaa varusmiesaikansa Cooper-tuloksen – ”Olin aika hyvä” Ilta-Sanomat. 5.6.2019. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Uusi puolustusministeri tarttuu tehtävään luottavaisin mielin - Ruotuväki ruotuvaki.fi. 7.6.2019. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Ajankohtainen Kaikkonen anttikaikkonen.fi. Arkistoitu 21.8.2016. Viitattu 31.12.2015.
- ↑ Kaikkonen ensimmäisenä miesministerinä isyysvapaalle – Saarikko esittää sijaiseksi Lintilää www.iltalehti.fi. Viitattu 14.12.2022.
- ↑ Antti Kaikkonen 154 tuusulankeskusta.fi. Arkistoitu 3.8.2019. Viitattu 3.8.2019.
- ↑ Kaikkonen junaili itselleenkin tukea Nuorisosäätiöstä Uusi Suomi. 19.9.2009. Viitattu 22.9.2009.
- ↑ Antti Kaikkonen jättää Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajuuden Ilta-Sanomat. 22.9.2009. Arkistoitu 23.9.2009. Viitattu 22.9.2009.
- ↑ Kansanedustaja Antti Kaikkonen jättää Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajuuden Helsingin Sanomat. 22.9.2009. Viitattu 24.11.2009.
- ↑ Syyttäjä vaatii Antti Kaikkoselle vankeutta Nuorisosäätiöjutussa Helsingin Sanomat. 16.1.2012. Arkistoitu 19.1.2012. Viitattu 16.1.2012.
- ↑ Suvi Vihavainen: Antti Kaikkonen sai ehdollisen vankeustuomion Hs.fi. 30.1.2013. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 31.1.2013. Viitattu 30.1.2013.
- ↑ Kaikkonen ei valita tuomiostaan
- ↑ Eduskunta Antti Kaikkonen eduskunta.fi. Viitattu 31.12.2015.
- ↑ "Fiilikset meni" - Kaikkonen päätti erota 24.4.2013. Kauppalehti. Arkistoitu 26.4.2013. Viitattu 25.4.2013.
- ↑ Uudenmaan vaalipiiri, Vaalit, Yle.fi
- ↑ Suvi Hautanen: Puolustusministeri Kaikkonen: F-35 oli sotilaallisen suorituskyvyn vertailussa paras Ilta-Sanomat. 10.12.2021. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Parhaita timanttijuttuja | HS kertoo, mitä kulissien takana tapahtui 81 päivän aikana, kun Suomi päätti liittyä Natoon Helsingin Sanomat. 15.5.2022. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ a b Katariina Lankinen: Antti Kaikkonen paljastaa: Nato-prosessi käynnistyi heti hyökkäysaamuna – Muistelee turkkilaisen ministerin piinapenkkiä ja Marinin merkittävää mokaa Suomenmaa.fi. 11.10.2023. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Suomen Nato-jäsenyyden liittymisseremonia Brysselissä 4.4.2023 Presidentti. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Yllätysuutinen: Antti Kaikkonen muuttaa perheensä kanssa – paljastaa myös päätöksensä tulevista presidentinvaaleista Ilta-Sanomat. 11.5.2023. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Kohti liittokuntaa Otava. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ a b Uudenmaan vaalipiiri, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Kaikkonen eduskunnan sivuilla eduskunta.fi. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Antti Kaikkonen muutti perheineen: ”Talo on saatu harjakorkeuteen” Ilta-Sanomat. 9.8.2023. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Riikka Laine: Antti Kaikkosesta tuli jo sipoolainen – uusi koti noussut harjakorkeuteen Sipoon Sanomat. 11.8.2023. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Antti Kaikkonen paljastaa kirjassa: Kruununprinsessa Victoria keksi pojalle nimen www.iltalehti.fi. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Olli Waris, Suvi Hautanen: Annika Saarikon ilmoitus tuli monelle yllätyksenä – keskustan puheenjohtajapeli käynnistyi heti Ilta-Sanomat. 15.2.2024. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Kurvinen, Kaikkonen ja Kalli harkitsevat keskustan puheenjohtajuutta ‒ Saarikko toivoo kisaa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Antti Kurvinen harkitsee vakavasti keskustan puheenjohtajakisaa, Antti Kaikkonen tekee päätöksen kevään aikana Yle Uutiset. 15.2.2024. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Antti Kaikkonen lähtee keskustan puheenjohtajakisaan Yle Uutiset. 18.4.2024. Viitattu 20.4.2024.
- ↑ Antti Kaikkoselta myrskyvaroitus Petteri Orpon hallitukselle: ”Haluan nyt tehdä tämän selväksi” Ilta-Sanomat. 1.6.2024. Viitattu 2.6.2024.
- ↑ Suomen Keskusta Vaalitilastot v. 1992-2004. Tilastokeskus. Viitattu 3.8.2019.
- ↑ Suomen Keskusta Oikeusministeriö - Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 3.8.2019.
- ↑ Suomen Keskusta Oikeusministeriön Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 3.8.2019.
- ↑ Suomen Keskusta Oikeusministeriö - Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 3.8.2019.
- ↑ Suomen Keskusta Oikeusministeriö - Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 3.8.2019.
- ↑ Valitut ehdokkaat Tuusula tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Valitut ehdokkaat Tuusula tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Tuusula, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Tuusula, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Tuusula, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Kaikkonen ja Taiveaho saivat toisensa 12.7.2008. MTV3. Viitattu 12.7.2008.
- ↑ Satu Taiveaho: "Meille on tarjottu jopa sijaissynnytystä" 2.2.2012. Me Naiset. Viitattu 31.12.2015.
- ↑ Antti Kaikkoselle ja Satu Taiveaholle perheonnea: "Perheeseemme muutti kolmivuotias tyttö" 31.12.2015. Iltalehti. Viitattu 31.12.2015.
- ↑ Antti Kaikkonen kiittää Satu Taiveahoa kaikesta iltalehti.fi. Viitattu 22.9.2018.
- ↑ Wilma Ruohisto: Tanssii tähtien kanssa teki Antti Kaikkosesta koko kansan tunteman Kanki-Kaikkosen – törmää edelleen lempinimeensä Ilta-Sanomat. 29.9.2019. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Tällainen on Antti Kaikkosen, 45, Jannika-rakas: Kiinaa puhuva nuori uratykki iltalehti.fi. Viitattu 6.2.2020.
- ↑ Puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Jannika Ranta menivät naimisiin mtvuutiset.fi. 22.8.2021. Viitattu 26.8.2021.
- ↑ Manninen, Tea: Antti Kaikkonen sai ensimmäisen biologisen lapsensa: "Uusi elämä on syntynyt" mtvuutiset.fi. 22.7.2020. Viitattu 13.2.2022.
- ↑ Riikka Laine: Antti Kaikkonen muutti Tuusulasta Sipooseen – yli 25 vuotta jatkunut putki katkeaa Keski-Uusimaa. 10.8.2023. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Kansanedustajat Kaikkonen ja Mustajärvi ylenivät kapteeneiksi Kaleva. 6.12.2016. Viitattu 6.12.2016.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Antti Kaikkonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Puolustusministeri Antti Kaikkonen (Arkistoitu – Internet Archive). Puolustusministeriö.
- Tuusulan kunta – Valtuusto.