Antti Litja
Antti Vilho Olavi Litja (21. helmikuuta 1938 Antrea – 13. heinäkuuta 2022 Helsinki[1][2]) oli suomalainen Jussi-palkittu näyttelijä.[3]
| Antti Litja | |
|---|---|
 Antti Litja huhtikuussa 2011. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. helmikuuta 1938 Antrea |
| Kuollut | 13. heinäkuuta 2022 (84 vuotta) Helsinki |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1959–2014 |
| Merkittävät roolit |
Kaarlo Vatanen (Jäniksen vuosi) Mielensäpahoittaja (Mielensäpahoittaja) |
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Litja näytteli Tampereen Työväen Teatterissa (1963–1975), Suomen Kansallisteatterissa (1975–1985, 2012–2014[4][5]), Helsingin Kaupunginteatterissa (1985–1987 ja 1995–2011) ja Tampereen Teatterissa.
Nuoruus ja opiskelu
muokkaaLitja syntyi Antreassa 21. helmikuuta 1938. Hänen äitinsä nimi oli Helvi, isänsä Eino. Perhe, johon kuului Antin lisäksi kaksostytöt, lähti Antrean Kuukaupista evakkoon Kanta-Hämeeseen vuonna 1944. Sodan jälkeen syntyi vielä kaksi sisarta.[6]
Litja kävi kansakoulua Janakkalan Tervakoskella viisi vuotta. Hänen keskikoulutodistuksensa keskiarvo oli 7,27, johon hän ei ollut tyytyväinen. 16-vuotiaana hän muutti Helsinkiin. Hän ihaili kovasti James Deania ja otti tästä mallia muun muassa hiustyylissä. Litja yritti tehdä uraa autonasentajana, sähkömiehenä ja pölynimuritehtaalla työskennellen. Nuorena hän oli mukana Helsingin kaupungin ylläpitämässä Nuorisoteatteri Klitsussa. Teatterin pääsykokeissa hän imitoi James Deania.
Litja halusi laivastoon mutta päätyi varusmiespalvelukseen Kontiolahdelle alkuvuonna 1958. Armeijan jälkeen työtön Litja haki Teatterikouluun,[7] jossa hän opiskeli 1960–1963.[8]
Näyttelijänä
muokkaaLitja näytteli lukuisissa televisiosarjoissa, elokuvissa sekä teattereissa. Litjan tunnetuimpia elokuvarooleja ovat muun muassa Kaarlo Vatanen elokuvassa Jäniksen vuosi sekä Aimo Niemi elokuvissa Mies, joka ei osannut sanoa ei ja Loma. Kaikki kolme edellä mainittua elokuvaa ohjasi Risto Jarva, jonka luottonäyttelijä Litja oli. Litjan ensimmäinen äänirooli animaatiossa oli vuoden 2009 elokuvassa Up – kohti korkeuksia, jonka suomenkielisessä versiossa hän esitti pääroolin.
Litjan viimeiseksi elokuvaksi jäi Mielensäpahoittaja, joka sai ensi-iltansa syyskuussa 2014. Hän kertoi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa 30. maaliskuuta 2016 näyttelijänuransa olevan ohi.[9]
Litja sai vuonna 2015 sekä Betoni-Jussin elämäntyöstään että parhaan miespääosan Jussin.[10]
Yksityiselämä
muokkaaAntti Litja on kertonut sairastaneensa vaikeaa alkoholismia nuoruudestaan asti. Iltalehden haastattelussa 2018 Litja kertoi laittaneensa korkin kiinni lähes 30 vuotta sitten.[11] Hänellä on kolme poikaa kolmen eri naisen kanssa.[12] Vuonna 2014 Litja sai aivoinfarktin, jonka seurauksena hän joutui lopettamaan näyttelijän uransa. Hän vietti vanhuudenpäiviään Näyttelijöiden Vanhuudenkotisäätiön ylläpitämässä Thalian Torpassa Helsingissä.[5] Litja kuoli äkilliseen sairauteen heinäkuussa 2022.[13] Litja on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle Tampereelle.[14]
Filmografia
muokkaaElokuvia
muokkaa| Vuosi | Elokuva | Rooli |
|---|---|---|
| 1959 | Vatsa sisään, rinta ulos! | alokas |
| 1960 | Autotytöt | Enska |
| 1961 | Voi veljet, mikä päivä! | Fritsu Rantamo |
| 1962 | Tähdet kertovat, komisario Palmu | hallitusneuvos Jakkaralan poika |
| Vaarallista vapautta | Pekka | |
| 1969 | Taksikuski | Eino |
| 1974 | Sujut | sotamies Kannaksella |
| 1975 | Mies, joka ei osannut sanoa ei | pastori Aimo Niemi |
| 1976 | Loma | pankkivirkailija Aimo Niemi |
| 1977 | Jäniksen vuosi | Kaarlo Vatanen |
| 1978 | Vartioitu kylä 1944 | kersantti Tolvanen |
| 1979 | Gabriel, tule takaisin | Gabriel Lindström |
| Ihmemies | rationalisoija Olli Ruusunen | |
| 1980 | Aurinkotuuli | Paul, lääkäri |
| 1981 | Kiljusen herrasväki | ylipormestari |
| 1983 | Huhtikuu on kuukausista julmin | Olli, kirjailija |
| 1983 | Iso vaalee | Koivula |
| 1984 | Päivää, herra Kivi | ylilääkäri Manninen |
| Rakkauselokuva | arkkitehti Kalevi Karlsson | |
| Klaani – tarina Sammakoitten suvusta | Benjamin Sammakko | |
| 1986 | Lumikuningatar | rosvoveli |
| 1987 | Jäähyväiset presidentille | ylietsivä Lauri Hanhivaara |
| Lain ulkopuolella | Antti Olavi Kaironen | |
| Macbeth | Dunkku | |
| 1988 | Ihmiselon ihanuus ja kurjuus | Jalmari Roimala |
| Jumalia ei uhmata | ylikonstaapeli Hanhivaara | |
| Isku vasten kasvoja | ylikonstaapeli Hanhivaara | |
| 1989 | Cha Cha Cha | juoppo |
| 1991 | Muuttolinnun aika | Ossi Eerola |
| 1992 | Mestari | liikemies Ruokanen |
| 1994 | Kaikki pelissä | elokuvaohjaaja Antti Blomberg |
| Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat | Makkonen | |
| 1997 | Lahja | Kuitunen |
| 2000 | Hurmaava joukkoitsemurha | Jarl Hautala |
| 2001 | Ken tulta pyytää | Taisto Viljanen |
| 2002 | Haaveiden kehä | Teppo Hanhijoki |
| 2004 | Gourmet Club | Castrén |
| 2005 | Valo | tuomari Tuurman |
| 2007 | Elonkorjuu | nimismies |
| 2008 | Putoavia enkeleitä | kustantaja |
| 2009 | Väärät juuret | isoisä |
| 2010 | Prinsessa | ylilääkäri Soininen |
| 2011 | Hella W | Raivio |
| Isän kuolema | isä | |
| Tarkastaja | yöportsari | |
| 2013 | Neljäs tie | |
| 2014 | Mielensäpahoittaja | Mielensäpahoittaja |
Televisiosarjoja
muokkaa| Vuosi | Sarja | Rooli |
|---|---|---|
| 1968–1969 | 30-luvun mies | Erkki Rauhala |
| 1972–1975 | Rintamäkeläiset | Pekka Uitto |
| 1988 | Isku suoneen | Hanhivaara |
| 1989 | Saastamoisen poika | useita rooleja |
| 1990 | Lentsu | Aleksi Rinteelä |
| 1991 | Pakanamaan kartta | poliisi |
| 1992 | Päin perhettä | Pekka Syrjäntaka |
| 1995 | Jäähyväiset ilman suudelmia | Hanhivaara |
| 1998 | Presidentin mies | presidentti |
| 1999 | Team Ahma | autokauppias Harry Järvi |
| 1999–2001 | Kaverille ei jätetä | useita rooleja |
| 2001 | Ou nou! | Yrjö Härmälä |
| 2006 | Presidentit | presidentti C. G. E. Mannerheim |
| 2007 | Jako kahteen | isoisä |
| 2007–2010 | Sydänjää | Pentti Santamaa |
| 2011 | Moska | Nieminen |
| Apinatasavalta | Seppo (äänirooli) |
Dubbaukset
muokkaa- Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
Lähteet
muokkaa- ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 31.7.2022, s. B 29
- ↑ Moring, Kirsikka: Antti Litja oli suomalaisuuden arkkityyppi, joka näytteli enemmän sielullaan kuin kehollaan: ”Hiljaista lämpöä säteilevä ihminen” Helsingin Sanomat. 14.7.2022 (päivitetty 15.7.2022). Viitattu 25.7.2022.
- ↑ Kuka kukin on 2003, s. 558–559. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X
- ↑ Antti Litja palaa Kansallisteatteriin 27 vuoden tauon jälkeen Cult24. 12.1.2012. Arkistoitu 25.1.2021. Viitattu 8.4.2012.
- ↑ a b HS: Aivoinfarktin saaneen Antti Litjan ura ohi – puhekyky ei palaa ennalleen MTV Viihde. Arkistoitu 2.4.2016. Viitattu 30.3.2016.
- ↑ kristiina Dragon: Antti Litja: "Miten mä olenkin näin ihastunut!" ET-lehti. 2014. Viitattu 8.1.2023.
- ↑ Antti Litja – Kvartetin 70-vuotias kuopus Suomen Kuvalehti. 12.3.2008. Viitattu 9.4.2012.
- ↑ Uusitalo, Kari: Mitä Missä Milloin 1979, s. 352. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2
- ↑ Lehmusvesi, Jussi: Antti Litja uskoo näyttelijänuransa olevan ohi: Puhekyky ei palaudu ennalleen Helsingin Sanomat. 30.3.2016.
- ↑ HS: Aivoinfarktista toipuva Antti Litja tukeutuu rollaattoriin – ei palaa enää näyttämöille Iltalehti. 30.3.2016. Viitattu 30.3.2016.
- ↑ Antti Litja, 80, muistelee: Olin armoton ryyppääjä Iltalehti. 7.2.2019.
- ↑ Antti Litja HS:ssa: Isäksi kolme kertaa kolmen eri naisen kanssa Ilta-Sanomat. 13.11.2011. Arkistoitu 14.11.2011. Viitattu 8.4.2012.
- ↑ Näyttelijä Antti Litja on kuollut 84-vuotiaana Kaleva. 13.7.2022. Viitattu 13.7.2022.
- ↑ https://www.hautahaku.fi/fi/list
Kirjallisuutta
muokkaa- Ojaharju, Jorma (toim.): Antti Litja: Mies, joka oppi sanomaan ei. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28406-8
Aiheesta muualla
muokkaa- Antti Litja Elonetissä.
- Antti Litja Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Taiteilijaelämää: Antti Litja. Ylen Elävä arkisto.
- Litja, Antti hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)