Arles
Arles ['arl] on kaupunki Etelä-Ranskassa Provence-Alpit-Rivieran hallintoalueella Bouches-du-Rhônen departementissa. Kaupungissa on 51 970[1] asukasta (vuonna 2009). Se sijaitsee 80 kilometriä Marseillesta länteen Rhône-joen deltan Camarguen yläpäässä. Vuonna 1981 kaupunki kirjattiin UNESCON maailmanperintökohteeksi.
Arles | |
---|---|
Arlesia Rhônen varrella |
|
vaakuna |
|
Arles |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ranska |
Hallintoalue | Provence-Alpit-Riviera |
Departementti | Bouches-du-Rhône |
Arrondissementti | Arles |
Kantoni | Arles-Est ja Arles-Ouest |
Hallinto | |
– Pormestari | Hervé Schiavetti (PCF) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 758,93 km² |
Korkeus | 0-57 m |
Väkiluku (2009) | 52 400 |
– Väestötiheys | 69 as./km² |
Postinumero | 13200 |
Historia
muokkaaTähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Kappale täysin lähteetön. |
Arlesin perustivat kreikkalaiset kuudennella vuosisadalla eaa.lähde? Kelttiläiset valtasivat sen vuonna 535 eaa. ja antoivat sille nimen Arelate.lähde? Vuonna 123 eaa. roomalaiset valtasivat kaupungin. Liittouduttuaan menestyksekkäästi Julius Caesarin kanssa Pompeiusta vastaan kaupunki nousi Gallia Narbonensis -provinssin merkittävimmäksi kaupungiksi.lähde? Kaupunki ympäröitiin muureilla, ja sinne rakennettiin amfiteatteri, riemukaari ja roomalaistyylinen sirkus erilaisten kilpailujen ja näytösten järjestämiseksi.
Kaupungin kukoistus osui 300- ja 400-luvuille,lähde? jolloin Rooman keisarit käyttivät sitä sotaretkiensä päämajana. Arles oli keisari Konstantinus Suuren mielikaupunki,lähde? ja hän rakensi sinne kylpylöitä, joiden rauniot ovat yhä jäljellä. Usurpaattori Konstantinus III julistautui Länsi-Rooman keisariksi (407–411) ja teki Arlesista pääkaupungin vuonna 408. Rooman valtakunnan loppuvaiheilla kaupunki oli tärkeä kulttuurin ja kristinuskon keskus.lähde?
Arles kärsi pahoin 700-luvun puolivälissä saraseenien ja frankkien välisissä taisteluissa. Vuonna 855 siitä tuli Burgundia ja Provencea hallinneen frankkilaisen Arlesin kuningaskunnan pääkaupunki. Myöhempinä vuosisatoina valtakunta sulautui pala palalta Ranskaan ja Provencen merkittävimmäksi kaupungiksi nousi Marseille. Arlesin asukasluku oli vähentynyt roomalaiskauden loistosta murto-osaan.lähde?
Arles pysyi jokiliikenteen ansiosta pitkään taloudellisesti merkittävänä Rhônen suun satamakaupunkina, mutta rautateiden tulon vuoksi suurin osa jokiliikenteestä lakkasi 1800-luvulla ja kaupunki hiljeni. Arlesin pysähtyneisyydestä viehättynyt Vincent van Gogh tuli sinne vuonna 1888 ja maalasi siellä olonsa aikana 300 maalausta. Van Goghin erikoislaatuinen käytös sai kuitenkin asukkaat esittämään vastalauseensa,lähde? ja van Gogh poistui kaupungista 1889 ja meni Saint-Rémy-de-Provencen luostarin mielisairaalaan.
Van Goghin ikuistamassa Arlesin vanhassa sairaalassa toimii nykyään kansainvälinen kääntäjätalo, jossa on vieraillut myös suomalaisia kirjallisuuden kääntäjiä.
Nähtävyydet ja tapahtumat
muokkaaArlesissa on merkittäviä roomalaisajan jäänteitä, jotka ovat myös valittu Unescon maailmanperintökohteeksi. Niihin kuuluvat:
- Roomalainen teatterirakennus
- Areena eli amfiteatteri
- Alyscamps (roomalainen nekropoli)
- Konstantinuksen termit (termit oli roomalainen kylpylä)
- cryptoporticus (suljettu yleisöltä)
Entinen katedraali, Pyhän Trofimuksen kirkko on merkittävä romaanisen arkkitehtuurin aikaansaannos. Kirkon pääovella olevia tuomiopäivää esittäviä patsaita pidetään romaanisen taiteen hienoimpiin lukeutuvina veistoksina. Kirkko on nimetty Arlesin ensimmäisen piispan Trofimuksen mukaan, joka perimätiedossa sekoittuu Apostolien teoissa Paavalin seuralaiseksi mainittuun Trofimukseen.[2]
Kaupungissa on myös merkittävä antiikin historian museo Musée de l'Arles et de la Provence antiques, jossa on yksi maailman parhaimmista roomalaisten sarkofagien kokoelmista Rooman ulkopuolella.
Vuosittain heinäkuusta syyskuuhun Arlesissa järjestetään suuri kansainvälinen valokuvataidefestivaali Rencontres d’Arles kymmenine näyttelyineen, työpajoineen ja muine tapahtumineen.
Kuuluisia henkilöitä
muokkaa- Ismaël Bennacer, jalkapalloilija
- Jeanne Calment, maailman pisimpään elänyt ihminen
- Djibril Cissé, jalkapalloilija
- Lucien Clergue, valokuvaaja
- Gaël Givet, jalkapalloilija
- Vincent van Gogh, taidemaalari
Lähteet
muokkaa- ↑ About Arles in France Today facts and numbers arles-guide.com. Viitattu 9. huhtikuuta 2013. (englanniksi)
- ↑ Saints
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arles Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi, englanniksi, saksaksi, italiaksi, espanjaksi, japaniksi, kiinaksi)
- Arlesin turistisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi, englanniksi, saksaksi, italiaksi, espanjaksi, japaniksi, kiinaksi)
- Arlesin maailmanperintösivut (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
- Arles UNESCOn sivuilla (englanniksi, ranskaksi)
- Albi
- Alppien paalutalot
- Amiensin katedraali
- Arc-et-Senans’n kuninkaallinen suolatehdas
- Arlesin roomalaiset ja romaaniset monumentit
- Avignonin historiallinen keskusta ja Palais des Papes
- Belgian ja Ranskan kellotornit (jaettu Belgian kanssa)
- Bourges'n katedraali
- Canal du Midi
- Causses ja Cévennes
- Chaîne des Puys
- Chartresin katedraali
- Chauvet’n luola
- Cordouanin majakka
- Euroopan suuret kylpyläkaupungit
- Fontainebleaun palatsi ja puisto
- Fontenayn apottiluostari
- Carcassonne
- Le Corbusierin arkkitehtoniset työt
- Le Havre
- Loiren laakso Sully-sur-Loiren ja Chalonnes-sur-Loire välillä
- Lyon
- Mont Saint-Michel
- Nancyn aukiot: Place Stanislas, Place de la Carrière ja Place d’Alliance
- Nord-Pas-de-Calais’n kaivosalue
- Notre-Damen katedraali, entinen Saint-Remin basilika sekä Taun palatsi Reimsissa
- Nizza
- Orangen roomalainen teatteri ja sen ympäristöt sekä ”riemukaari”
- Portonlahti: Girolatanlahti, Scandolan luonnonpuisto ja Pianan calanquet Korsikassa
- Provins
- Monte Perdido
- Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet
- Saint-Émilion
- Saint-Savin-sur-Gartempen luostari
- Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitit
- Seinen jokivarsi Pariisissa
- Grande Île
- Pont du Gard
- Uuden-Kaledonian laguunit
- Vaubanin linnoitukset
- Versailles’n palatsi puistoineen
- Vézelay
- Vézère