Beatrix
Beatrix Wilhelmina Armgard van Oranje-Nassau (s. 31. tammikuuta 1938) on entinen Alankomaiden kuningatar. Orania-Nassaun prinsessa, Lippe-Biesterfeldin prinsessa Beatrix hallitsi Alankomaita 30. maaliskuuta 1980 lähtien, kunnes hän luopui kruunusta poikansa Willem-Alexanderin hyväksi 30. huhtikuuta 2013. Kruunusta luopumisen jälkeen hänen puhuttelunimensä on Beatrix, Alankomaiden prinsessa, Orania-Nassaun prinsessa, Lippe-Biesterfeldin prinsessa.[3][4]
| Beatrix | |
|---|---|
 | |
| Alankomaiden kuningatar | |
| Valtakausi | 30. maaliskuuta 1980 – 30. huhtikuuta 2013[1][2] |
| Edeltäjä | Juliana |
| Seuraaja | Willem-Alexander |
| Syntynyt |
31. tammikuuta 1938 Baarn, Alankomaat |
| Puoliso | Claus von Amsberg (1966–2002) |
| Lapset |
Willem-Alexander Johan Friso Constantijn |
| Koko nimi | Beatrix Wilhelmina Armgard van Oranje-Nassau |
| Suku | Orania-Nassau |
| Isä | Bernhard zur Lippe-Biesterfeld |
| Äiti | Juliana |
| Uskonto | protestantti |
| Nimikirjoitus |
 |
Beatrix oli kolmas peräkkäinen hallitseva kuningatar Alankomaissa. Hän kuuluu isänsä puolelta myös Lippen ruhtinassukuun. Vuodesta 1980 kuningatar asui Huis ten Boschin palatsissa Haagissa. Kaikkiin työhön liittyviin tilaisuuksiin kaytettiin Noordeinden palatsia. Vallasta luopumisensa jälkeen prinsessa Beatrix on asunut Drakensteyn linnassa lähellä Lage Vuurschen kylää Baarnin kunnassa.
Perhetausta
muokkaa |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Prinsessa Beatrix kuuluu tunnetun saksalaisen aatelissuvun Lippen Lippe-Biesterfeld-haaraan. Hän polveutuu myös Oranian (hollanniksi Oranje) suvun friisiläisestä haarasta ja sen kantaisästä nimeltä Jan de Oude (vanhempi), joka oli Nassaun kreivi ja Vilhelm Oranialaisen vanhempi veli. Jan de Oudea pidetään Alankomaiden perustajana. Friisinmaan käskynhaltijat ovat olleet tästä haarasta vuodesta 1548 alkaen. Ensimmäinen oli Vilhelm Fredrik, Jan de Ouden poika.
Oranian (Oranjen) suvun hollantilaisen haaran mieslinja katkesi, kun Vilhelm III Oranialainen, Hollannin käskynhaltija sekä Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuningas, putosi hevoseltaan ja kuoli vuonna 1702.
Van Oranje-Nassau
muokkaaNimi van Oranje-Nassau vahvistettiin kuningasperheen nimeksi asetuksella 8. tammikuuta 1901. Siinä säädettiin, että kuningatar Vilhelmiinan mahdolliset lapset saisivat tämän nimen – nimi oli silloin muodossa ”van Oranje Nassau”. Alankomaat halusi näin säilyttää historiallisen nimen jälkipolville. 8. tammikuuta 1937 säädettiin uudella asetuksella, että silloisen prinsessa Julianan mahdolliset lapset kantaisivat nimeä ”van Oranje-Nassau”, nyt väliviivalla. 16. helmikuuta 1966 vahvistettiin, että prinsessa Beatrixin lapset olisivat nimeltään ”van Oranje-Nassau”. 2. tammikuuta 1967 säädetyssä viimeisimmässä asetuksessa säädetään, että hänen sisarensa mahdolliset lapset saisivat isänsä sukunimen lisäksi henkilökohtaiset arvonimet Orania-Nassaun prinsseinä ja prinsessoina. Nämä nimet eivät kuitenkaan periytyisi.
Elämäkerta
muokkaa
Prinsessa Beatrix syntyi Orania-Nassaun sukuun 31. tammikuuta 1938. Hänen vanhempansa ovat Alankomaiden kuningatar Juliana (1909–2004), joka hallitsi 1948–1980 ja saksalaissyntyinen prinssipuoliso Bernhard zur Lippe-Biesterfeld (1911–2004), Lippe-Biesterfeldin herttua sekä Schwalenberg ja Sternbergin herttua. Beatrixin äidinäiti on Alankomaiden kuningatar Vilhelmiina.
Toisen maailmansodan aikana Alankomaiden kuninkaallinen perhe pakeni Saksan miehitystä. He siirtyivät toukokuussa 1940 ensin Britanniaan ja sieltä edelleen Ottawaan, Kanadaan. Perhe asui Stornowayssa, jossa prinsessa Beatrix aloitti koulunkäynnin. Perheen palattua kotimaahan 1945 Beatrix jatkoi koulunkäyntiä äidinkielellään. Hän valmistui Baarnsch Lyceumista 1956. Täytettyään 18 vuotta 31. tammikuuta 1956 prinsessa sai maan perustuslain mukaisesti valtaoikeuksia: kuningatar Juliana asetti hänet valtaneuvostoon. Beatrix aloitti samana vuonna opiskelunsa Leidenin yliopistossa. Prinsessa tutustui korkeakouluvuosinaan useihin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin Genevessä, Strasbourgissa, Pariisissa ja Brysselissä. Hän oli myös Leidenin naisopiskelijoiden järjestön aktiivijäsen. Beatrix aloitti vielä samana vuonna oikeustieteen opinnot Leidenin yliopistossa, jossa hän suoritti oikeustieteen loppututkinnon heinäkuussa 1961.
Prinsessa Beatrixin poliittinen toiminta johti lähes välittömästi ristiriitoihin. Vuonna 1965 hän kihlautui saksalaisen aatelismiehen, Claus von Amsbergin kanssa. Tämä oli diplomaatti ja työskenteli Saksan ulkoministeriössä. Häät vietettiin Amsterdamissa 10. maaliskuuta 1966 mielenosoitusten kaikuessa kaduilla. Claus oli kuulunut Hitler-Jugendiin ja palvellut Wehrmachtissa, siksi osa hollantilaisista yhdisti hänet natsismiin. Iskulauseena kuultiin muun muassa ”haluan polkupyöräni takaisin”, joka viittasi saksalaisten sotilaiden miehityksen aikana takavarikoimiin polkupyöriin. Ajan kuluessa prinssipuolisosta tuli kuitenkin yksi suosituimmista kuninkaallisen perheen jäsenistä Alankomaissa.
Nuoripari asettui asumaan Drakensteynin linnaan Lage Vuurschessa, jossa prinsessa oli asunut vuodesta 1963. Pari sai kolme poikaa:
- Willem-Alexander nykyinen kuningas (s. 27. huhtikuuta 1967)
- Johan Friso Orania-Nassaun prinssi (25. syyskuuta 1968 – 12. elokuuta 2013)
- Constantijn Orania-Nassaun prinssi (s. 11. lokakuuta 1969)
Kuningatar Julianan luovuttua vallasta Beatrixistä tuli 42-vuotiaana Alankomaiden kuningatar 30. huhtikuuta 1980. Prinsessa Beatrix asuu Huis ten Boschissa, lähellä Haagia. Hän menetti puolisonsa vuonna 2002 ja molemmat vanhempansa vuonna 2004. Vuonna 2005 vietettiin kuningatar Beatrixin 25-vuotishallitsijajuhlaa. Hän oli silloin 67-vuotias. Juhlapäivä oli Alankomaiden kansallispäivä ja koko maa muuttui suureksi markkinapaikaksi. Kuningatar perheineen vietti päivän Scheveningenissä, joka on kylpylä lähellä Haagia. Juhlaan liittyi myös kiertomatka Alankomaiden 12 maakuntaan sekä Alankomaiden hallitsemiin maihin.
Prinsessa Beatrix on pitkäaikainen Rooman Klubin kunniajäsen[5]. Hänen mukaansa on nimetty Oranjestadin lentokenttä Aeropuerto Internacional Reina Beatrix Aruballa.
Hollantilainen mies yritti murhata kuningatar Beatrixin 30. huhtikuuta 2009 Apeldoornissa. Karst Tates yritti ajaa Suzukillaan päin kuninkaallisten avokattoista bussia. Hän ajoi kaksinkertaisten metallibarrikadien läpi ja useiden ihmisten yli, joista kuusi kuoli, mutta auto vaurioitui niin ettei se osunut bussiin. Tates kuoli vammoihinsa. Hän oli aiemmin menettänyt työnsä ja asuntonsa talouskriisin vuoksi.[6]
28. tammikuuta 2013 kuningatar Beatrix ilmoitti aikeistaan luopua kruunusta poikansa hyväksi.[7]
Kaksoiskansalaisuus
muokkaaPrinsessa Beatrix on siirtolaisoikeuden professorin Ulli d’Oliveiran mukaan kahden maan kansalainen. Hän on automaattisesti Britannian kansalainen, sillä hän on Hannoverin vaaliruhtinattaren jälkeläinen suoraan alenevassa linjassa. Kansalaisuus perustuu brittiläiseen lakiin, joka tunnetaan nimellä The Act for the Naturalization of the Most Excellent Princess Sophia, Electress And Duchess Dowager of Hanover, And the Issue of Her Body, vuodelta 1705. Beatrix ei ole koskaan vahvistanut Britannian kansalaisuuttaan tai hakenut brittiläistä passia.[8] Laki kumottiin vuonna 1948, mutta Beatrix on syntynyt vuonna 1938, joten lain kumoaminen ei koske häntä.
Alankomaissa on käyty vilkasta keskustelua tärkeissä yhteiskunnallisissa tehtävissä olevien kaksoiskansalaisuuksista.[9]
Asema hallitsijana
muokkaaAlankomaissa hallitsija ja ministerit muodostavat yhdessä hallituksen. Vuodesta 1848 alkaen perustuslaki säätää, että ministerit ovat toimissaan tilivelvollisia parlamentille. He ovat myös poliittisessa vastuussa hallitsijan lausunnoista ja hänen käytöksestään.[10]
Kuningattarena Beatrixilla oli enemmän valtaa kuin monilla muilla Euroopan monarkeilla. Sisäpolitiikassa valtaa ei ollut paljon, mutta ulkopoliittisissa asioissa hänellä oli liikkumavaraa. Hänen kerrotaan kerran uhanneen erottaa ministerin, jos hänen pyyntöään avata lähetystö Jordaniaan ei noudatettaisi.[11]
Kuningattaren puhetta lainataan harvoin suoraan lehdistössä, sillä tiedotustoimisto (Rijksvoorlichtingsdienst) pitää haastattelujen ehtona, että monarkin sanoja ei lainata suoraan. Tämä sääntö otettiin käyttöön pian kuningattaren valtaannousun jälkeen – kertoman mukaan suojaamaan häntä äkkinäisesti annetuilta lausunnoilta.
Kunnianosoituksia
muokkaaHallitsevana monarkkina Beatrix toimi seuraavien ritarikuntien suurmestarina:[12]
Orania-Nassaun ritarikunta (Alankomaat)
Alankomaiden leijonan ritarikunta (Alankomaat)
Vilhelmin sotilasritarikunta (Alankomaat)
Ulkomaalaiset
muokkaa
Itävallan tasavallan kunniamitali (Itävalta)[13]
Leopoldin ritarikunta (Belgia, 2012)[14]
Marianmaan ristin ritarikunta (Viro, 2008)[15]
Valkoisen ruusun ritarikunta (Suomi, 1990)[16]
Italian tasavallan ansioritarikunta (Italia, 1973)[17]
Asteekkikotkan ritarikunta (Meksiko, 2009)[18]
Henrik Purjehtijan ritarikunta (Portugali, 1991)[19]
Valkoisen kaksoisristin ritarikunta (Slovakia, 2007)[20]
Kultaisen taljan ritarikunta (Espanja, 1985)[21]
Isabella Katolilaisen ritarikunta (Espanja, 1980)[22]
Zayedin ritarikunta (Arabiemiraatit, 2012)[23]
Sukkanauharitarikunta (Iso-Britannia, 1989)[24]
Gabriela Silangin ritarikunta (Filippiinit)[25]
Lähteet
muokkaa- ↑ Hollannin kuningatar luopuu kruunusta Ilta-Sanomat. 28.1.2013.
- ↑ Hollannin kuningatar Beatrix luopuu kruunusta Kaleva. 28.01.2013. Viitattu 27.9.2024.
- ↑ Kuningatar Beatrix luopui kruunusta. Turun Sanomat, 30.4.2013. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.5.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Willem-Alexander julistautui kansan kuninkaaksi. Turun Sanomat, 30.4.2013. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.5.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Luettelo Rooman klubin kunniajäsenistä (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ Karst Tates, Driver Who Attacked Dutch Royals, Was ’in Despair’ Over Recession The Times. Viitattu 3.5.2009. (englanniksi)
- ↑ Wallius, Anniina: Kuningatar Beatrix luopuu kruunusta 28.1.2013. Yle Uutiset. Viitattu 29.1.2013.
- ↑ Queen Beatrix of the Netherlands I Am Expat. Viitattu 20.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Double nationalité (Ranskan Alankomaiden lähetystön verkkosivun Presse néerlandaise du mercredi 28 février 2007 lehdistöraportti. Tieto julkaistu alun perin Volkskrant-lehdessä, s. 3) Ranskan Alankomaiden lähetystö. (ranskaksi)
- ↑ Kuningashuoneen verkkosivut. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ The Big Question: What Is the Extent of European Royalty, And Does It Still Have a Role? The Independent. 2009. Viitattu 20.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Personal decorations - Decorations and honours Royal House of the Netherlands. 14.4.2015. Viitattu 8.3.2023. (englanti)
- ↑ Anfragebeantwortung (pdf) (s. 974) parlament.gv.at. 2012. Viitattu 8.3.2023. (saksa)
- ↑ Koninklijk Besluit nationale orden bij koninklijk besluit van 27 maart 2012 wordt mevr. straven, beatrice tot ridder in de leopoldsorde benoemd. zij zal het burgerlijk ereteken dragen. zij neemt vanaf 27 maart 2012 haar rang in de orde in Etaamb. 19.4.2012. Viitattu 8.3.2023. (hollanti)
- ↑ Teenetemärkide kavalerid Vabariigi Presidendi Kantselei. 2023. Viitattu 8.3.2023. (eesti)
- ↑ Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen ulkomaalaiset saajat Ritarikunnat. 9.10.2020. Viitattu 8.3.2023.
- ↑ S.A.R. Beatrice Guglielmina Armgard Principessa dei Paesi Bassi Palazzo del Quirinale. 2023. Viitattu 8.3.2023. (italia)
- ↑ ACUERDO por el que se otorga a Su Majestad Beatrix Reina de los Países Bajos, la Condecoración de la Orden Mexicana del Aguila Azteca en el grado de Collar. (pdf) Diario Oficial. 2.11.2009. Arkistoitu 2013. Viitattu 8.3.2023. (espanja)
- ↑ ENTIDADES ESTRANGEIRAS AGRACIADAS COM ORDENS PORTUGUESAS Página Oficial das Ordens Honoríficas Portuguesas. 2023. Viitattu 8.3.2023. (portugali)
- ↑ State Honours Slovak-Republic.org. 2023. Viitattu 8.3.2023. (englanniksi)
- ↑ III. Otras disposiciones (pdf) Boletín Oficial del Estado. 1985. (espanja)
- ↑ III. Otras disposiciones (pdf) Boletín Oficial del Estado. 1980. Viitattu 8.3.2023. (espanja)
- ↑ H.H Sheikh Khalifa welcomes HM Queen Beatrix of Netherlands Ministry of Foreign Affairs. 2012. Arkistoitu 2013. Viitattu 8.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Page 8095 | Issue 51806, 11 July 1989 | London Gazette The Gazette. 1989. Viitattu 8.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Roster of Recipients of Presidential Awards, s. 84. Malacañang Protocol Office, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.12.2023). (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Beatrix Wikimedia Commonsissa
- Alankomaiden kuningashuoneen viralliset sivut (englanniksi)