Charles Bassi

Charles (Carlo) Francesco Bassi (12. marraskuuta 1772 Torino, Sardinian kuningaskunta – 11. tammikuuta 1840 Turku, Suomen suuriruhtinaskunta) oli ensimmäinen Suomessa vakinaisesti toiminut ammattikoulutuksen saanut arkkitehti ja Yleisten rakennusten intendentinkonttorin ensimmäinen päällikkö.

Charles Bassi
Henkilötiedot
Syntynyt	12. marraskuuta 1772 Torino, Sardinian kuningaskunta
Kuollut	11. tammikuuta 1840 (67 vuotta) Turku, Suomen suuriruhtinaskunta
Ammatti	arkkitehti
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elämä

Charles Bassi syntyi Torinossa, silloisessa Sardinian kuningaskunnassa (nykyisen Italian alueella) 12. marraskuuta 1772. Hän muutti äitinsä ja sisarensa mukana Ruotsiin vuonna 1780. Bassin isosisko Giovanna Bassi (1762–1834), joka oli tanssija, oli tuolloin saanut kiinnityksen Tukholman oopperaan. Arkkitehtiopintonsa Bassi aloitti vuonna 1784 Tukholman taideakatemiassa. Myöhemmin hän opiskeli jonkin aikaa myös Roomassa.

Bassin toi Suomeen yhteistyö ruotsalaisen niin sanotun kustavilaisen klassismin huomattavimpiin arkkitehteihin kuuluneen Carl Christoffer Gjörwellin kanssa. Gjörwell suunnitteli vuonna 1800 Turun akatemian uuden toimitalon, Akatemiatalon. Bassi muutti vuonna 1802 Turkuun valvomaan tuolloin käynnistettyjä rakennustöitä. Vuosina 1808–1809 käyty Suomen sota ja sitä seurannut maan liittäminen Venäjän keisarikunnan alaisuuteen aiheuttivat kuitenkin rakennustöihin keskeytyksen, jonka seurauksena talo valmistui vasta vuonna 1815.

Vuonna 1810 aloitti toimintansa valtakunnallinen Yleisten rakennusten intendentinkonttori. Konttorin tehtävänä oli hoitaa aikaisemmin Tukholmasta käsin hoidettuja rakentamisasioita. Bassi nimitettiin konttorin johtajaksi intendentin virkaan. Konduktööriksi tuli Suomessa syntynyt mutta Ruotsissa opiskellut Anton Wilhelm Arppe (1789–1862). Seuraavana vuonna konttori sai virallisen aseman. Konttori sijaitsi aluksi Turussa, mutta muutti vuonna 1821 Helsinkiin.

Charles Bassi avioitui 9. huhtikuuta 1816 Helena Kristiina Wetterbrunin (1781–1821) kanssa. Avioliitosta syntyi kuusi lasta, joista kolme jo ennen avioitumista:

• Johanna Carolina von Willebrand-Avellan (27. lokakuuta 1808 – 2. toukokuuta 1892)
• Carl Johan (14. marraskuuta 1812 – 1868)
• Sophia Antoinette Maconi (24. tammikuuta 1815 – 7. maaliskuuta 1850)
• Agnes Charlotta Bremer (27. lokakuuta 1816 – 30. huhtikuuta 1849)
• Ängell (Engel) Christina Francisca (Fanny) (13. joulukuuta 1817 – 1904)
• Emelia Elisabeth (Betty) Brofeldt (24. kesäkuuta 1819 – 1896).

Vaimo Helena Kristiina menehtyi lapsivuoteeseen 20. tammikuuta 1821. Bassi solmi uuden avioliiton 12. helmikuuta 1825 Johanna Lovisa Lundgrenin (1777–1853) kanssa.

Ura

Bassi työskenteli aluksi hyvin monenlaisten tehtävien parissa. Intendentinkonttorin esimiehenä Bassi sai yhdessä konduktööri A. W. Arppen kanssa tehtäväkseen lukuisten uusien kirkkojen suunnittelemisen. Niistä jokaisen pohjakaava perustui suomalaiseen ristikirkkoperinteeseen. Bassi käytti piirustustensa pohjana usein paikallisten kirkonrakentajien ehdotuksia. Tämän vuoksi suomalainen ristikirkkoperinne säilyi elävänä.

Bassin suunnitelmille ominaista oli yksinkertainen ruotsalainen uusklassismi. Hänen merkittävimpänä luomuksenaan pidetään (Gjörwellin piirtämää) Turun akatemiataloa, jonka rakentamista Bassi valvoi. Talossa Bassi luotti erittäin niukkoihin tehokeinoihin: rakennusmassojen täydellisiin mittasuhteisiin ja sileisiin pintoihin, joita elävöittävät ainoastaan ikkuna-aukot sekä jokunen yksittäinen kapea lista.

Merkittävä pettymys Bassille oli se, kun hänen laatimansa yliopiston tähtitornin piirustukset hylättiin vuonna 1816. Tehtävä annettiin Carl Ludvig Engelille. Lisäksi Bassin elämää synkensi vakava sairaus vuodesta 1819 lähtien. Bassi ei myöskään alkuunkaan viihtynyt Helsingissä, jossa hän joutui olemaan Engelin varjossa. Hän erosikin intendentinvirastaan vuonna 1824 ja palasi Turkuun. Siellä hän kuoli 68 vuoden iässä vuonna 1840.

Töitä

• Aske, Håtuna, Ruotsi (1802)
• Turun hautausmaan ensimmäinen vaihe (1805)
• Korppoon kartano (1802–1805)
• Wiurilan kartano (1804–1811)
• Turun Seurahuone (nykyisin kaupungintalo, 1812)
• Parikkalan kirkko (1813–1817)
• Halikon kirkon uusiminen (1813–1815)
• Mikkelin pitäjänkirkko (valmistui 1816–1817)
• Fiskarsin ruukin päärakennus (1816–1818)
• Akaan kirkko (1817)
• Muonion kirkko (1817)
• Rovaniemen vanha kirkko (1817)
• maaherran kansliarakennus, Turku (1818)
• Mäntyharjun kirkko (1822)
• Sulkavan kirkko (1822)
• Vihdin kirkko (1822)
• Suodenniemen kirkko (piirustukset 1823, valmistui 1831)
• Maaningan kirkko (piirustukset 1823, valmistui 1845)
• Raudun kirkko (valmistui 1822–1823, tuhoutui sisällissodassa 1918)
• Tampereen Vanha kirkko (1825)
• Rautavaaran kirkko (1827)
• Eckerön posti- ja tullitalo (yhdessä Carl Ludvig Engelin kanssa, 1828)
• Maalahden kirkko (1828)
• maaherran makasiini, Turku (1828)
• Trappin talo, Turku (1830)
• Ålandsbankenin talo, Turku (1831)
• Åbo Akademin päärakennus (alkuaan myös Trappin talo), Turku (1833)
• Puumalan kirkko (piirustukset 1823, valmistui 1832)
• Kanta-Loimaan kirkko (valmistui 1830-luvulla Bassin ja Carl Ludvig Engelin suunnitelmien pohjalta)
• Tammisaaren kirkko (1839–1842)

Lähteet

• Kemiön rippikirja 1818–1828. Suomen sukuhistoriallinen yhdistys. Viitattu 10.3.2011.
• Kemiön rippikirja 1830–1844. Suomen sukuhistoriallinen yhdistys. Viitattu 10.3.2011.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Charles Bassi Wikimedia Commonsissa

• Kaarlo Atra : Kahden etelänlapsen vaiheet pohjolassa, Suomen Kuvalehti, 31.01.1931, nro 5, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Jäsentiedote 1: 2008, Rakennustaiteen seura (turkulaisen klassismin erikoisnumero)