Claude Le Roy
Claude Le Roy (s. 6. helmikuuta 1948) on ranskalainen jalkapallovalmentaja ja entinen keskikenttäpelaaja. Maaliskuusta 2016 lähtien hän on toiminut Togon maajoukkueen päävalmentajana.
| ||
| Henkilötiedot | ||
|---|---|---|
| Koko nimi | Claude Marie François Le Roy | |
| Syntymäaika | 6. helmikuuta 1948 | |
| Syntymäpaikka | Bois-Normand-près-Lyre, Ylä-Normandia, Ranska | |
| Seura | ||
| Seura |  Togon maajoukkue
| |
| Tehtävä | päävalmentaja | |
| Seurat | ||
| Vuodet | Seura | O (M) |
| 1968–1970 1970–1973 1973–1977 1977–1980 1980–1981 |
 FC Rouen AC Ajaccio Avignon Foot 38 Stade Lavallois Amiens SC
|
|
| Valmennusura | ||
| 1980–1983 1983–1985 1985 1985–1988 1989–1992 1992–1995 1998 1999–2000 2002–2003 2004 2004–2006 2006–2008 2008–2011 2011 2011–2013 2014–2015 2016– |
Amiens SC Grenoble Foot 38 Al Shabab Kamerunin maajoukkue Senegalin maajoukkue Malesian maajoukkue Kamerunin maajoukkue RC Strasbourg Shanghai Cosco Cambridge United FC Kongon DT:n maajoukkue Ghanan maajoukkue Omanin maajoukkue Syyrian maajoukkue Kongon DT:n maajoukkue Kongon maajoukkue Togon maajoukkue
| |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Kamerun
| |||
| Miesten jalkapallo | |||
| AM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Marokko 1988 | Jalkapallo | |
| Maa: Ghana
| |||
| Miesten jalkapallo | |||
| AM-kilpailut | |||
 Pronssia |
Ghana 2008 | Jalkapallo | |
Le Roy on tehnyt pitkän uran valmentajana erityisesti Afrikassa. Hän on valmentanut yhdeksään eri maajoukkuetta. Suurin saavutus on Afrikan mestaruus Kamerunin valmentajana vuonna 1988.
Ura
muokkaaLe Roy on tehnyt pitkän valmennusuran eritoten maajoukkuevalmentajana Afrikassa ja Aasiassa. Syyskuussa 2006 hän siirtyi Ghanan jalkapallomaajoukkueen peräsimeen ja johdatti maan FIFA Rankingissa aina sijalle 14, mikä on maan jalkapallohistorian paras saavutus. Menestyksestä huolimatta Le Roy jätti Ghahan toukokuussa 2008. [1] Hänen seuraajakseen nimettiin serbialainen Milovan Rajevac. [2]
Heinäkuussa 2008 Le Roysta tuli Omanin maajoukkuevalmentaja. [3] Le Roy sai potkut Omanista tammikuussa 2011. Syynä olivat kehnot suoritukset marraskuussa pelatussa Gulf Cupissa ja jääminen ulos Aasian mestaruuskisoista. [4]
Maaliskuussa 2011 Le Roysta tuli Syyrian maajoukkueen uusi päävalmentaja. [5] Hän kuitenkin erosi tehtävistään jo toukokuussa Syyrian turvallisuustilanteen muututtua radikaalisti. [6]
Syyskuun alussa Le Roysta tuli Kongon demokraattisen tasavallan maajoukkueen päävalmentaja. [7] Le Royn johdolla Kongon DT selvisi Afrikan mestaruuskisoihin 2013 yhdeksän vuoden tauon jälkeen, mutta putosi turnauksesta jo lohkovaiheessa. Joukkue ei kuitenkaan selvinnyt MM-kisoihin 2014 ja Le Roy sai kesäkuussa 2013 potkut. [8]
Tammikuun alussa 2014 Le Roy aloitti Kongon tasavallan jalkapallomaajoukkueen uutena päävalmentajana. [9] Le Royn johdolla Kongo eteni MM2018-karsintojen kolmannelle ja ratkaisevalle karsintakierrokselle saakka. Menestyksestä huolimatta hän erosi yllättäen tehtävästään marraskuussa 2015.[10]
Maaliskuussa 2016 Le Roy aloitti kolmivuotisella sopimuksella Togon maajoukkueen päävalmentajana.[11]
Meriitit valmentajana
muokkaa- Afrikan mestaruus: 1988
- Amilcar Gabral Cup: 1991
- Gulf Cup: 2009
Lähteet
muokkaa- ↑ LeRoy out of Ghana job
- ↑ Rajevac named new Ghana coach (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Claude Leroy nouvel entraîneur d'Oman (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Le Roy sacked over team's poor showing
- ↑ LeRoy named Syria coach
- ↑ Claude Le Roy quits as Syria football coach
- ↑ Frenchman Claude Le Roy close to DR Congo coaching return
- ↑ RD Congo : Le Roy démissionne (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Claude Le Roy, nouvel entraîneur de l’équipe nationale du Congo
- ↑ Claude Le Roy quits Congo after World Cup qualifiers (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Claude Le Roy a été nommé sélectionneur du Togo
1957 
Mourad Fahmy | 1959 Pál Titkos | 1962 
Slavko Milosevic | 1963 Charles Gyamfi | 1965 Charles Gyamfi | 1968 Ferenc Csanad | 1970 
Jiri Starost | 1972 Amoyen Bibanzulu | 1974 Blagoje Vidinic | 1976 
Gheorge Mardarescu | 1978 Fred Osam Dodou | 1980 
Otto Glória | 1982 Charles Gyamfi | 1984 Rade Ognanovic | 1986 Mike Smith | 1988 Claude Le Roy | 1990 
Abdelhamid Kermali | 1992 
Yeo Martial | 1994 Clemens Westerhof | 1996 
Clive Barker | 1998 Mahmoud El-Gohari | 2000 Pierre Lechantre | 2002 Winfried Schäfer | 2004 
Roger Lemerre | 2006 Hassan Shehata | 2008 Hassan Shehata | 2010 Hassan Shehata | 2012 
Hervé Renard | 2013 Stephen Keshi | 2015 Hervé Renard
1 Mafoumbi | 2 N'Ganga | 3 N'Ganga | 4 Moubhibo | 5 Bouka Moutou | 6 Bissiki | 7 Oniangue | 8 N'Dinga | 9 Ganvoula M'boussy | 10 Doré | 11 N'Guessi | 12 Litsingi | 13 Thievy | 14 Gandzé | 15 Douniama | 16 Massa | 17 Malonga | 18 Baudry | 19 Malonga | 20 Binguila | 21 Babélé | 22 Ndzila | 23 Mavoungou | Valmentaja Le Roy