Etelänkalkkunasarvekas

Etelänkalkkunasarvekas (Bucorvus leadbeateri) on sarvekkaiden heimoon kuuluva lintu sekä suurin sarvekas. Se liikkuu lähes yksinomaan maassa.

Etelänkalkkunasarvekas
Uhanalaisuusluokitus
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Sarvinokkalinnut Bucerotiformes
Heimo:	Sarvekkaat Bucorvidae
Suku:	Sarvekkaat Bucorvus
Laji:	leadbeateri
Kaksiosainen nimi
Bucorvus leadbeateri (Vigors, 1825)
Katso myös
Etelänkalkkunasarvekas Wikispeciesissä   Etelänkalkkunasarvekas Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Koko ja ulkonäkö

Etelänkalkkunasarvekas on suuri lintu, se kasvaa pituudeltaan 90–130 cm pitkäksi. Koiras painaa 3,5–6,2 kg ja naaras painaa 2,2–4,6 kg. Koiras on naarasta suurempi. Höyhenpuku on lähes kaikkialta musta. Siipien kärkien suuret sulat ovat valkoisia. Silmien ympärystö ja kurkun alue ovat paljaita. Ne ovat punaisia, mutta naarailla punaisessa nahassa on sinisiä alueita.

Elinalueet

Etelänkalkkunasarvekasta tavataan päiväntasaajan eteläpuolisessa Afrikassa.

Elinympäristö

Etelänkalkkunasarvekkaat elävät metsäisillä mailla, savanneilla ja ruohikkoisilla alueilla. Niitä on tavattu korkeimmillaan kolmen kilometrin korkeudessa.

Ravinto

Etelänkalkkunasarvekkaat ovat lihansyöjiä. Ne pyydystävät lähes jatkuvasti pieniä eläimiä, kuten hyönteisiä, heinäsirkkoja, kovakuoriaisia, skorpioneja ja termiittejä. Kuivan kauden aikana ne syövät etanoita, sammakoita ja konnia. Joskus etelänkalkkunasarvekkaat syövät suurempia saaliita kuten käärmeitä, liskoja, rottia, jäniksiä, oravia ja kilpikonnia. Ne saattavat syödä myös haaskoja, hedelmiä ja siemeniä.

Käyttäytyminen

Etelänkalkkunasarvekkaat orsivat puissa. Ne elävät enintään kahdeksan linnun ryhmissä. Alue voi olla 100 km²:n kokoinen.

Lisääntyminen

Pesät ovat reikiä puissa tai kalliojyrkänteellä. Ne on vuorattu kuivilla lehdillä. Sisäänkäyntiä ei ole muurattu kiinni kuten sarvinokilla. Naarat munivat 1–3 munaa, joita ne hautovat 37–43 päivää. Poikaset ovat aluksi vaaleanpunaisia, mutta ne muuttuvat mustiksi kolmen päivän kuluessa. Nuoret linnut varttuvat lentokykyisiksi noin 85 päivässä. Ne saavuttavat sukukypsyyden neljän–kuuden vuoden iässä.

Uhanalaisuus

Etelänkalkkunasarvekas luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi. Syynä tähän on sopivien elinympäristöjen nopea väheneminen eteläisessä Afrikassa.

Lähteet

• Cristopher M. Perrins, Otavan lintutieto, Otava
• tietoa linnusta englanniksi