Fredrik Wilhelm Edelheim
Fredrik Vilhelm Krogius, aateloituna vuodesta 1817 Edelheim (23. heinäkuuta 1770 Porvoo – 25. toukokuuta 1833 Helsinki[1]) oli suomalainen senaattori ja todellinen valtioneuvos.[1]
Edelheimin vanhemmat olivat Porvoon piispa Paul Krogius ja Anna Sara Hassel. Hän kävi Porvoon lukiota, pääsi ylioppilaaksi 1787 ja suoritti Turun akatemiassa tutkinnon oikeusvirkoja varten 1790.
Edelheim oli oikeusrevision toimituskunnan ylimääräisenä kanslistina 1791–1792 ja pääesikunnan päällikön toimiston sotasihteerinä Suomessa 1792–1801. Hän sai protokollasihteerin arvonimen vuonna 1796. Edelman oli sitten Karjalan laamannikunnan laamannina 1803–1833 ja samalla hallituskonseljin (senaatin) oikeusosaston jäsenenä (senaattorina) 1809–1833. Hänestä tuli valtioneuvos 1822 ja todellinen valtioneuvos 1828. Edelheim omisti Bosgårdin kartanon Porvoossa.
Edelheim valtasi Laajasalon Stansvikin rautamalmiesiintymän vuonna 1830 ja louhitutti malmia muutaman vuoden. Kaivos jäi kuitenkin pian pois käytöstä.[2]
Vahvistamattoman tiedon mukaan Edelheim kieltäytyi Suomen kenraalikuvernööri Arseni Zakrevskin vaatimuksesta vannoa uskollisuudenvala suuriruhtinas Konstantinille Venäjällä käytössä olleen valakaavan mukaan, joka olisi tunnustanut tämän itsevaltiaaksi hallitsijaksi, ja tilaisuus jouduttiin keskeyttämään. Myöhemmin tuli tieto että Konstantin luopuu kruunusta, jolloin uskollisuudenvala vannottiin Nikolai I:lle Suomessa käytössä olleen valakaavan mukaan.[1]
Edelheim oli naimisissa 1798–1816 Anna Maria Franzénin (k. 1816) kanssa ja vuodesta 1818 Eleonora Elisabet Charlotta Tauben kanssa tämän toisessa avioliitossa. Hänen poikiaan ensimmäisestä avioliitosta olivat senaattori Paul Henrik Edelheim (1801–1855) ja senaattori Frans Ivar Edelheim (1804–1884).[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2 p. 648
- ↑ Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia III. Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865, s. 307. Vantaan kaupunki, 1991. ISBN 951-8959-12-9
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Fredrik Vilhelm Edelheim. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 20.7.2015.