Harri Eljanko

Harri Eljanko (vuoteen 1934 Harold Ekqvist, 6. marraskuuta 1900 Helsinki – 13. heinäkuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen urheilutoimittaja ja yleisurheilija.^[1] Eljanko käytti kirjoituksissaan nimimerkkiä Hammas.^[2]

Eljanko teki suuren osan työurastaan Suomen Urheilulehdessä. Hän työskenteli lehdessä vuosina 1929–1938 ja 1942–1965, joista vuodet 1942–1950 päätoimittajana, minkä jälkeen hän toimi 1990-luvun alkuun asti lehden avustajana. Hän kirjoitti ensimmäiset lehtijuttunsa 17-vuotiaana, joten hänen uransa lehtikirjoittajana kesti noin 75 vuotta.^[1]^[3]

Paitsi lehtitoimittajana, Eljanko toimi myös urheiluselostajana. Hän selosti radiossa vuoden 1936 Garmisch-Partenkirchenin talviolympialaisia. Hän oli myös tekemässä useita kirjoja, joihin lukeutuivat muun muassa Huippu-urheilun historia (toimitti Martti Jukolan alun perin tekemän kirjan kolmannen, täydennetyn painoksen vuonna 1956), Suomen hiihdon historia 1886–1968 ja Vuosisata rautatieläisurheilua : VRU (Valtionrautateiden urheilu) 1946–1970.^[4]

Eljanko kilpaili yleisurheilu-urallaan juoksijana. Hän voitti Suomen-mestaruuden 800 metrin juoksussa vuonna 1927, 4 × 2 000 metrin viestijuoksussa vuonna 1924 ja 4 × 1 500 metrin viestijuoksussa vuonna 1925 sekä 4 × 400 metrin viestijuoksussa vuonna 1929.^[1] Vuonna 1925 hän kilpaili 800 metrillä ensimmäisessä Suomi–Ruotsi-maaottelussa. Hän tuli otteluun Paavo Nurmen vetäydyttyä 800 metrin kilpailusta ja Nurmelle nimetyn varamiehen sairastuttua. Eljanko sijoittui kilpailussa toiseksi ajalla 1.58,5.^[5]

Eljanko palkittiin työstään urheilun parissa Suomen urheilun kultaisella ansioristillä vuonna 1956. Hän sai myös sosiaalineuvoksen arvonimen.^[1]

Teoksia

Suomen mitalimiehet tähänastisissa olympialaisissa 1906–1936. Tietoteos, Helsinki 1936
Olympiakisat – kansojen juhla. Sanatar, Helsinki 1939
Suomen hiihdon historia 1886–1968 ; kirj. Harri Eljanko, Jussi Kirjavainen. WSOY 1969
Vuosisata rautatieläisurheilua : VRU (Valtionrautateiden urheilu) 1946–1970. Rautateiden urheilun tuki-säätiö, Helsinki 1970
Urisevat ukot 50-vuotisen toimintansa valossa. Urisevat ukot, Helsinki 1982
Virta mm. venhettä vie : kulttuurimuistoja ; Laulumiehet-lehdessä vuosina 1968–1994 julkaistuja kirjoituksia, toimituskunta Timo Kareoja ym. Mieskuoro Laulu-Miehet, Helsinki 1994

Toimitustöitä

Martti Jukola : Huippu-urheilun historia. 3. täyd. painos, toim. Harri Eljanko WSOY 1956
Suomen suurkisat 1966. Suomen valtakunnan urheiluliitto, Helsinki 1966
Helsingin poliisi-voimailijat 50-vuotias 1921–1971. Helsinki 1971

Suomennoksia

B. G. Geijer : Talvisodan Taipale : tutkimus sitkeästä puolustuksesta ; tekijän ruotsnkielisestä käsikirjoituksesta Vinterkrigets Taipale : en studie av det sega försvarets påfrestningar suom. Harri Eljanko. WSOY 1955

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d Forss, Risto: Urheilutoimittaja siirtyi katsomosta radallekin. Helsingin Sanomat, 16.8.2001. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 30.11.2015.
↑ 1925–1939: Aatteen palo ja sodan kaiku (arkistoitu versio) Urheilulehti.fi. 27.1.2005. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 30.11.2015.
↑ 1939–1952: Urheilun äänenkannattaja (arkistoitu versio) Urheilulehti.fi. 26.1.2005. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 26.11.2010.
↑ Fennica – Suomen kansallisbibliografia Kansalliskirjasto. Viitattu 26.11.2010.
↑ Noronen, Mika: Sattumia: Suomi-Ruotsi 1925 – kuin tuli ja leimaus (arkistoitu versio) Yleisurheilu.fi. Arkistoitu 30.11.2015. Viitattu 30.11.2015.

Aiheesta muualla

Harri Eljanko Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Harri Eljangon lehtiartikkeleita:

Maailman raskain pyöräkilpailu, Suomen Kuvalehti, 20.07.1935, nro 29, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aika vyöryy yli Naantalin, Suomen Kuvalehti, 07.11.1936, nro 45, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Matkamies suurkaupungin katuvilinässä. Varsovassa kehuttiin Tamperetta ja kaivattiin Svinhufvudia, Aamulehti, 16.05.1937, nro 129, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Matkamies suurkaupungin katuvilinässä. Budapest saa Helsinki-kadun. Entinen sotavanki muistelee ihanaa Suomen kesäyötä ja ylilääkäri näyttelee valkoisen ruusun ritarimerkkiä sekä presidentinrouva Svinhufvudilta saamaansa valokuvaa nimikirjoituksineen, Aamulehti, 18.07.1937, nro 189, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Matkamies suurkaupungin katuvilinässä. "Myyty morsian" on aina loppuunmyyty. Senaattorinrouva väittää "Siljan" Miina Sillanpään tekemäksi. Sibeliuksen Valse Triste ainoa suomalainen kappale musiikkiohjelmassa, Aamulehti, 10.10.1937, nro 273, s. 27, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[HS-1] Forss, Risto: Urheilutoimittaja siirtyi katsomosta radallekin. Helsingin Sanomat, 16.8.2001. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 30.11.2015.

[2] 1925–1939: Aatteen palo ja sodan kaiku (arkistoitu versio) Urheilulehti.fi. 27.1.2005. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 30.11.2015.

[3] 1939–1952: Urheilun äänenkannattaja (arkistoitu versio) Urheilulehti.fi. 26.1.2005. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 26.11.2010.

[4] Fennica – Suomen kansallisbibliografia Kansalliskirjasto. Viitattu 26.11.2010.

[5] Noronen, Mika: Sattumia: Suomi-Ruotsi 1925 – kuin tuli ja leimaus (arkistoitu versio) Yleisurheilu.fi. Arkistoitu 30.11.2015. Viitattu 30.11.2015.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]