Heiligenhafen

Heiligenhafen (alasaksaksi Hilligenhaven) on kunta Schleswig-Holsteinin osavaltion itäosassa Pohjois-Saksassa. Se sijaitsee noin 60 kilometriä Lyypekistä koilliseen ja 55 kilometriä Kielistä itään. Kunta on tunnettu kylpylöistään. Kaupungissa asui 9 162 ihmistä vuoden 2016 lopussa.

Heiligenhafen (Hilligenhaven)
Heiligenhafen
Koordinaatit: 54°22′N, 10°59′E
Valtio	Saksa
Osavaltio	Schleswig-Holstein
Piirikunta	Ostholstein
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	18,12 km²
Korkeus	0–40 m
Väkiluku	9 162
www.stadt-heiligenhafen.de
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Heiligenhafenin tori (Marktplatz).

Kotiseutumuseo.

Maantiede

Heiligenhafen sijaitsee Schleswig-Holsteinin itäisimmässä osassa Itämereen työntyvän niemen kärjessä. Niemimaan koillispuolella on Fehmarnin saari, jonka halki kulkee yhteys Tanskaan. Saaren kautta on määrä rakentaa 20-kilometrinen tunneli Fehmarninsalmen ali Tanskan Lollandiin.

Historia

Heiligenhafen mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1305 kreivi Gerhard II:n asiakirjassa, jonka mukaan kaupungille myönnettiin Lyypekin oikeudet. Asiakirjan latinankielisessä tekstissä kaupunginnimi esiintyy alkuperäisessä (keski-)alasaksinkielisessä muodossa Hilghenhaven(e). Kaupunki perustettiin alun perin todennäköisesti satamakaupungiksi ja se muodostettiin vuosina 1249–1259 seuraavista kylistä: Helerikendorp, Tulendorp, Kerstinbuerfeld, Küsdorp ja Vrysgard. Ei tiedetä tarkkaan, milloin Heiligenhafen sai kaupunkioikeudet. Sen oletetaan tapahtuneen 1200-luvun puolivälissä.

Vuonna 1320 Heiligenhafen kärsi tulvasta. Viisi vuotta myöhemmin kaupungin talous alkoi kukoistaa. Tuolloin kreivi Johann III myönsi sen vientituotteille verovapauden, jonka seurauksena kaupungista kehittyi talousalueensa johtava vientisatama. Seuraavina vuosisatoina Heiligenhafenissa elettiin Tanskan kuninkaan alaisuudessa.

Vuoden 1391 suurpalo tuhosi Heiligenhafenin lähes täysin. Vuonna 1428 kaupungin hävitti tanskalaiskuningas Erik VII. Sen jälkeen seurasi rauhan ja edistyksen aika, joka katkesi kolmikymmenvuotiseen sotaan. Vuosina 1627–1630 raivonnut rutto vei kaupungin perikadon partaalle. Seuraavina vuosikymmeninä heiligenhafenilaisia koettelivat sodat, suurpalot ja tulvat. Paremmat ajat koittivat vuonna 1720. Heiligenhafen selvisi melko vähällä Schleswig-Holsteinissa käydyistä sodista. Vuonna 1938 Heiligenhafenista tehtiin varuskuntakaupunki ja toisen maailmansodan jälkeen kaupungin alueella pidettiin saksalaisia sotavankeja. Pakolaisten vyöry Itä-Saksasta kasvatti Heiligenhafenin väkiluvun 3 500:sta 10 700:aan. Uusille asukkaille piti rakentaa kunnon asunnot parakkien tilalle. Kaupunki laajeni huomattavasti, mutta vanhakaupunki katuineen ja toreineen säilytettiin ennallaan.

Heiligenhafenin keskipiste on vanhakaupunki ja sen tanskalaisvaikutteinen, 750 vuotta vanha kirkko (Stadtkirche). Raatihuone on vuodelta 1882. Kaupungintori uudistettiin vuonna 1992. Ydinkeskustassa ja satama-alueella on lukuisia hyvin säilyneitä taloja menneiltä vuosisadoilta.

Große Bürgergilde zu Heiligenhafen kuuluu Saksan vanhimpiin kiltoihin. Se viettää vuosijuhliaan kesäkuisin.

Talous ja liikenne

Heiligenhafenin talouselämälle keskeisiä ovat kylpylätoiminta ja kalastus. Kaupungissa sijaitsee myös suuri psykiatrinen sairaala ja tanskalaisia matkailijoita houkutellaan edullisella alkoholilla.

Heiligenhafen sijaitsee moottoritie A 1:n koillisessa päätepisteessä (liittymä Heiligenhafen-Mitte). Lähin rautatieasema sijaitsee läheisessä Großenbroden kunnassa. Oldenburg in Holsteinissa sijaitsee puolestaan lähin kaukoliikenteen asema.

Kuuluisuuksia

Heiligenhafenissa on syntynyt muun muassa kirjailija Wilhelm Jensen (1837–1911). Kirjailija Theodor Storm (1817–1888) oleskeli paikkakunnalla vuonna 1881. Hän sijoitti teoksensa Hans und Heinz Kirch tapahtumat Heiligenhafeniin.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heiligenhafen Wikimedia Commonsissa

• Kunnan verkkosivusto