Helavalkeat
vanha suomalainen perinne
Helavalkeat eli toukovalkeat ovat aikaisemmin Suomessa pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettyjä kokkoja helajuhlan eli toukojuhlan aikana.[1][2] Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin.[3] Karja on usein päästetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi.[4] Tapa tunnetaan Hämeestä, Satakunnasta ja Uudeltamaalta.[5] Nykyisin tapaa on pidetty yllä esimerkiksi Kuusjoella[6], Kurussa[7], Nummi-Pusulassa[8] ja muualla, usein kyläyhdistysten voimin.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Kantalainen, Merja: Vappupuhe kantalainen.fi. 1.5.2005. Viitattu 2.6.2009.[vanhentunut linkki]}
- ↑ Suomenuskoisten helajuhla 2008. Taivaannaula ry. Viitattu 2.6.2009.
- ↑ Hätönen, Paula: Ylioppilaan tyyli ei petä piknikilläkään Turun sanomat. 27.4.2002. Viitattu 5.6.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kuntatiedote 28.4.1999. Velkuan kunta. Viitattu 5.6.2009.[vanhentunut linkki]}
- ↑ Helatorstaina ei kasva ruohokaan Ajastaika 1/2005. Ajasto. Viitattu 2.6.2009.[vanhentunut linkki]}
- ↑ Mattsson, Ulla: Helavalkeat loimottavat illalla Turun sanomat. 8.5.2002. Viitattu 2.6.2009.[vanhentunut linkki]}
- ↑ Kekki, Hanna: Haralan talo Yleisradio / Kodin kääntöpiiri – unelmia ja ikuisuutta. Arkistoitu 26.4.2005. Viitattu 5.6.2009.
- ↑ Aalto, Heli: Konsertit Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnissa 2007. Taiteen keskustoimikunta. Arkistoitu 5.5.2023. Viitattu 5.6.2009.