Hjalmar Georg Palin
Hjalmar Georg Palin (12. heinäkuuta 1848 Heinola – 21. marraskuuta 1907 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri, salaneuvos ja Uudenmaan läänin kuvernööri.
Elämäkerta
muokkaaPalinin vanhemmat olivat apulaispiirilääkäri, lääketieteen tohtori Carl Henrik Palin (1808–1851) ja Sofia Lovisa Elisabet von Essen (1826–1893). Hän kävi Haminan kadettikoulun 1860–1867 ja palveli sitten vänrikkinä Henkivartioväen suomenmaalaisessa rykmentissä vuodesta 1867 alkaen. Palin opiskeli Nikolain yleisesikunta-akatemiassa 1871–1874 ja yleni siellä alikapteeniksi. Hän palveli sitten Harkovan sotilaspiirin esikunnassa ja sitten marraskuusta 1874 alkaen kapteeniksi ylennettynä 31. jalkaväkidivisioonan esikunnan vanhempana adjutanttina. Vuonna 1877 Palin ylennettiin everstiluutnantiksi ja hän sai siirron erikoistehtäviin 4. armeijakunnan esikuntaan.
Palin osallistui Venäjän-Turkin sotaan 1877–1878 ja kunnostautui Plevnan kaupungin piirityksen aikana kesällä ja syksyllä 1877. Sodan päätyttyä Palin ylennettiin everstiksi 1878 ja hän toimi sitten 16. jalkaväkidivisioonan esikuntapäällikkönä 1878–1880. Tämän jälkeen Palin oli Suomen sotilaspiirin (Suomen kenraalikuvernöörin) viraston Suomen sotaväen esikunnan esikuntapäällikkönä vuodesta 1880 alkaen ja Suomen Ylisotaoikeuden puheenjohtajana vuodesta 1883 alkaen aina vuoteen 1889 saakka. Palinista tuli kenraalimajuri 1888 ja hän oli Turun ja Porin läänin va. kuvernöörinä kolmen kuukauden ajan kesällä 1888 ja sen jälkeen Uudenmaan läänin kuvernöörinä 1888–1896. Erottuaan kuvernöörin virasta 1896 Palin sai todellisen valtioneuvoksen arvon ja hän oli sitten Keisarillisen Suomen Senaatin talousosaston jäsenenä ja siviilitoimituskunnan päällikkönä 1897–1899. Palinista tuli salaneuvos 1899.
Palin oli naimisissa 1875–1884 Julia Lukashevitšin (1855–1884) kanssa ja vuodesta 1889 vapaaherratar Eugenia Linnea Hisingerin (1867–1947) kanssa. Suurlähettiläs Eduard Palin oli Palinin poika hänen toisesta avioliitostaan. [1]