Honolulu
Honolulu on Havaijin osavaltion pääkaupunki Havaijisaarten kolmanneksi suurimmalla saarella Oahulla. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukasluku oli 337 256. Honolulusta tuli Havaijin kuningaskunnan pääkaupunki vuonna 1850 ja Havaiji liitettiin Yhdysvaltoihin vuonna 1898.
| Honolulu | |
|---|---|
 Kuvakollaasi Honolulusta. |
|
 lippu |
 vaakuna |
 Honolulun kaupunki Honolulun piirikunnan kartalla. |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Yhdysvallat |
| Osavaltio | Havaiji |
| Piirikunta | Honolulu |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Rick Blangiardi |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 156,7 km² |
| Väkiluku (2010) | 337 256 |
Vuoden 2021 alusta lähtien kaupungin pormestarina on toiminut Rick Blangiardi.[1]
Maantiede
muokkaaHonolulu sijaitsee Havaijisaarten kolmanneksi suurimmalla saarella Oahulla. Kaupunki kattaa pienen tasankoalueen Koolauvuorten ja rannikon välissä.[2] Kaupungin alue kattaa noin 16 kilometriä rannikkoa Oahun kaakkoisosassa ja noin 6 kilometriä sisämaahan päin.[2] Kaupungin pinta-ala on noin 156,7 km2.[3] Kaupunki kuuluu Honolulun piirikuntaan, joka käsittää puolestaan koko Oahun saaren ja joitakin lähistön särkkiä.[4]
Historia
muokkaa
Havaijilaisen perimätiedon mukaan nykyinen Honolulu asutettiin vuoden 1100 paikkeilla.[4] Brittikapteeni James Cook havaitsi Oahun tutkimusmatkallaan vuonna 1778 ja hän antoi Havaijisaarille nimen Sandwich Islands Sandwichin jaarlin mukaan. Ensimmäinen Honolulussa maihin noussut eurooppalainen oli kuitenkin William Brown vuonna 1794. Seuraavana vuonna havaijilainen päällikkö Kamehameha I yhdisti Havaijin saaret hänen vallattuaan Oahun paikalliselta päälliköltä. Honolulusta tuli Havaijin kuningaskunnan länsimaiden kanssa käydyn kaupan keskus.[2]
Honolulu alkoi kiinnostaa ulkomaita jo varhain. Vuonna 1816 sitä miehitti jonkin aikaa Venäjä, Britannia vuonna 1843 ja Ranska vuonna 1849. Lähetyssaarnaajia alkoi saapua vuodesta 1820 eteenpäin. Osa heidän rakentamistaan taloista on edelleen olemassa museotiloina. Merkittävin rooli paikallisessa taloudessa oli pitkään valaanpyynnillä, mutta 1800-luvun puolivälissä sokeriruoko muodosti talouden kulmakiven. Maanviljely edellytti työvoimaa, joka aiheutti suuren muuttoaallon Honoluluun. Kuningas Kamehameha III teki Honolulusta kuningaskuntansa pääkaupungin vuonna 1850. Kuningaskunta päätyi kuitenkin enenevissä määrin sokerintuottajien vallan alaiseksi, minkä lisäksi noin 80 % Havaijin alkuperäisasukkaista kuoli tauteihin, joille heillä ei ollut vastustuskykyä. Vuonna 1893 Havaijin viimeinen hallitsija kuningatar Liliuokalani syrjäytettiin amerikkalaisten sijoittajien ja merijalkaväen toteuttamassa vallankaappauksessa ja vuonna 1898 Havaijisaaret liitettiin Yhdysvaltoihin.[2]
Vuonna 1907 Honolulusta tehtiin kaupunki ja piirikunta. Pearl Harborissa tehtiin mittavia laajennustöitä vuosien 1902 ja 1922 välillä, mikä teki siitä merkittävän tukikohdan Tyynellämerellä. Toisen maailmansodan aikana 7. joulukuuta 1941 Japani teki hyökkäyksen Pearl Harboriin ja se oli Tyynenmeren sodan aikana huomattava amerikkalaisten keskus.[2] Honolululla oli samaan tapaan merkitystä tukialueena Korean sodassa ja Vietnamin sodassa.[4] Kaupungin ympärillä on edelleen tärkeitä sotilastukikohtia. Vuonna 1959 Havaijista tuli Yhdysvaltojen 50. osavaltio.[2]
Liikenne
muokkaaHonoluluun saavutaan mannermaalta käsin pääasiassa Honolulun kansainvälisen lentoaseman kautta. Lentoasemalta liikennöi amerikkalaisia ja ulkomaalaisia lentoyhtiöitä ja siltä lähtee lentoja myös muille Havaijisaarille. Honoluluun saapuu myös matkustajaliikennettä laivoilla etenkin Kalifornian kaupungeista.[2]
Talous
muokkaa
Honolulu on Havaijin talouden ja kaupan keskus, sekä huomattava Tyynenmeren liikenteen solmukohta. Suuri osa Honolulun alueesta on edelleen maatalouskäytössä, mutta kaupunki on viime aikoina laajentunut käsittämään monia aikaisempia viljelyalueita. Honolulun sataman kautta kulkee useiden kansainvälisten liikennöitsijöiden rahtia.[2] Satamassa on myös useita tuotantolaitoksia, joilla käsitellään esimerkiksi ananaksia, valmistetaan sokeria, vaatteita, alumiinia, öljyä ja sementtiä. Yhdysvaltain asevoimat muodostavat tukikohtineen huomattavan tulonlähteen.[4] Myös turismilla on suuri merkitys. Honolulussa käy miljoonia matkailijoita vuosittain ja kaupunkiin heitä houkuttelevat esimerkiksi paikalliset hiekkarannat ja lämmin sää.[2]
Kotitalouksien keskimääräiset vuosittaiset ansiot aikavälillä 2012–2016 olivat 63 361 USD ja henkilöä kohden 32 601 USD. 12,1 % väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella.[3]
Väestö
muokkaaHonolulun asukasluku vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan oli 337 256 ja vuoden 2017 arvion mukaan 251 792. Aasialaistaustaiset muodostivat yli puolet kaupungin asukkaista, eli 53,8 %. Valkoiset muodostivat 18 %, kahteen tai useampaan rotuun kuuluvat 17 %, havaijilaiset tai muut Tyynenmeren saarten asukkaat 8,5 % ja afroamerikkalaiset 1,7 %. Latinot mistä tahansa rodusta muodostivat 16,4 % väestöstä. 37 % paikallisista puhui kotonaan jotain muuta kieltä kuin englantia.[3]
Koulutus
muokkaaHavaijin yliopistojärjestelmän pääkampus sijaitsee Honolulun Manoassa. Yliopisto avattiin vuonna 1907 Havaijin collegena ja se muutti nykyiselle paikalleen vuonna 1912. Yliopisto siitä tuli vuonna 1920 ja Manoan kampuksella on nykyisin noin 20 000 opiskelijaa.[5] Honolulun Chaminade-yliopisto on pienempi yksityinen yliopisto ja Havaijin Tyynenmeren yliopisto on suurempi yksityinen yliopisto.[2]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Businessman Rick Blangiardi sworn in as Honolulu’s eighth mayor since statehood Honolulu Star-Advertiser. 2.1.2021. Viitattu 8.9.2022. (englanti)
- ↑ a b c d e f g h i j Cities of the United States, s. 295-304. (Kuudes painos) Gale, 2009. ISBN 978-1-4144-3759-0 (englanniksi)
- ↑ a b c QuickFacts Urban Honolulu CDP, Hawaii United States Census Bureau. Viitattu 5.5.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d Honolulu Encyclopaedia Britannica. Viitattu 5.5.2018. (englanniksi)
- ↑ University of Hawaii Encyclopaedia Britannica. Viitattu 5.5.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Honolulu Wikimedia Commonsissa