Illyyrin kieli

Illyyrin kieli^[1] on Balkanin luoteisosassa asuneiden illyrialaisten puhuma kuollut kieli.

Illyyri mainitaan antiikin kirjailijoiden teoksissa 600–300-luvuilla eaa. Myöhemmin se joutui väistymään latinan tieltä.^[2] Kielestä ei ole säilynyt lainkaan alkuperäisiä kirjallisia muistomerkkejä. Se tunnetaan paikan- ja henkilönimien sekä kreikan- ja latinankielisessä kirjallisuudessa esiintyvien yksittäisten sanojen perusteella. Niiden pohjalta illyyri on voitu osoittaa indoeurooppalaiseksi kieleksi.^[3]

Nykyistä albanian kieltä on usein pidetty illyyrin historiallisena perillisenä. Vaikka tämä tuntuukin todennäköiseltä, asiaa ei ole pystytytty todistamaan illyyrinkielisten tekstien niukkuuden takia.^[3] Illyyrin tutkimus on perustunut pitkälti Kaakkois-Italiassa puhutun messaapin aineistoon. Niidenkin sukulaisuutta on toistaiseksi pidettävä vain hypoteesina.^[4]

Lähteet

↑ Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat (3. painos), s. 102. Tampere: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X
↑ Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar, s. 172. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1990. ISBN 5-85270-031-2
↑ ^a ^b Roger D. Woodard (ed.): The Ancient Languages of Europe, s. 7. Cambridge: Cambridge University Press, 2008. ISBN 978-0-521-68495-8
↑ Roger D. Woodard (ed.): The Ancient Languages of Europe, s. 11. Cambridge: Cambridge University Press, 2008. ISBN 978-0-521-68495-8

[1] Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat (3. painos), s. 102. Tampere: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X

[2] Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar, s. 172. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1990. ISBN 5-85270-031-2

[ancient_7-3] Roger D. Woodard (ed.): The Ancient Languages of Europe, s. 7. Cambridge: Cambridge University Press, 2008. ISBN 978-0-521-68495-8

[4] Roger D. Woodard (ed.): The Ancient Languages of Europe, s. 11. Cambridge: Cambridge University Press, 2008. ISBN 978-0-521-68495-8

[1]

[2]

[3]

[4]