Ilotulitus

Ilotulitus on näyttävä tapahtuma, jossa käytetään pyroteknisiä tuotteita eli ilotulitteita viihdyttävän esityksen luomiseksi. Ilotulituksia järjestetään etenkin uutenavuotena. Ilotulitteet sytytetään yleensä tulilangalla, ja ilotulitteen tarkoituksena on saada aikaan ilmassa tai maassa tapahtuvia pamahduksia, värikkäitä kuvioita, savua ja valoefektejä.

Ilotulitus Australiassa vuonna 2006.

Lähikuvaa ilotulituksesta vuodelta 2003.

Uudenvuodenaaton ilotulitusta Oulussa 2008.

Historia

Kiinassa tehtiin Han-dynastian aikaan sähikäisiä polttamalla bambua. Kuumentuessa ruo'on sisällä oleva ilma laajeni voimakkaasti halkaisten lopulta kuoren äänekkäästi pamahtaen. Metelin katsottiin karkottavan pahoja henkiä sekä tuovan onnea.

Kunniaa ruudin keksimisestä ei varmuudella voitane antaa kenellekään. Ruudin keksijä saattoi olla 600-luvulla elänyt kiinalainen alkemisti Li Tian, joka etsiessään ikuisen elämän eliksiiriä tuli vahingossa sekoittaneeksi ruutia. Pian ruuti syrjäyttikin bambut juhlien ilotulituksissa. Usein kunnia ruudin tuomisesta Eurooppaan annetaan Marco Pololle 1270-luvulla, mutta maininta salpietaripohjaisesta, ääntä ja valoa palaessaan tuottavasta aineesta löytyy jo englantilaisen munkki Roger Baconin teoksesta Opus Majus, jonka hän kirjoitti vuonna 1267. Samaan aikaan alettiin Euroopassa tutkia ruudin sotilaallisia käyttömahdollisuuksia.

Ilotulitteiden käyttö juhlinnassa Euroopassa yleistyi Renessanssin aikakaudella. Ilotulitteiden värikirjo oli pitkään verrattain suppea, kunnes vuonna 1787 ranskalainen kemisti Claude Louis Berthollet keksi kaliumkloraatin käytön räjähteissä, jolla saatiin aikaiseksi kirkkaampia värejä. Merkittävää kehitystä ilotulitteissa tapahtui 1830-luvulla, kun italialaiset pyroteknikot alkoivat tuottaa erivärisinä palavia raketteja, ja tuona aikana syntyikin nykyisen kaltaiset ilotulitusnäytökset.

Nykyään suurin osa maailman ilotulitteista valmistetaan Kiinassa.

Ilotulitukset maailmalla

Animaatio ilotulituksesta

• Intian Diwalia (valon juhlaa) juhlistetaan ilotulittein ja kynttilöin.
• Yhdysvalloissa ilotulitteita käytetään muun muassa itsenäisyyspäivän juhlinnassa 4. heinäkuuta. Ruutiraketti oli aseena – kuten Yhdysvaltain kansallislaulun sanoituskin kertoo – käytössä Yhdysvaltain vapaussodassa, lähinnä brittiläisten käytössä.
• Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Ruutisalaliiton muistoksi) 5. marraskuuta vietettävä Guy Fawkesin päivä on joulun yli jatkuvan ilotulituskauden alku.
• Madeiran uudenvuoden ilotulitus on Euroopan näyttävimpiä. Perinne sai alkunsa saarella asuvien Brittien uudenvuoden juhlinnasta. Nykyisinkin brittiläisten turistien täyttämät risteilyalukset pysähtyvät Madeiran edustalle seuraamaan ilotulitusta.

Ilotulitukset Suomessa

Suomessa ilotulituksia järjestetään eniten uutenavuotena ja pelkästään uudenvuoden tulitteiden myynnin on arvioitu olevan noin 10 miljoonaa euron luokkaa. Vuositasolla myynnin arvo on noin 20 miljoonaa euroa.

Suomen ja Euroopan unionin lainsäädäntö tekee eron kuluttajille ja ammattilaisille tarkoitettujen ilotulitteiden välillä. Ammattimaisia ilotulittajia ovat yritykset, joilla on TUKES:in lupa järjestää ilotulitusnäytöksiä. Myös kuluttaja saa lain mukaan ampua kuluttajatuotteita käyttäen ilotulituksia mihin vuodenaikaan tahansa, mutta siihen tarvitaan pelastusviranomaisen kirjallinen lupa. Lain mukaan ilotulitus on kuluttajille sallittua ilman erillislupaa uudenvuodenaaton iltakuudesta uudenvuodenpäivän aamukahteen saakka sekä pelastuslaitoksen erityispäätöksellä venetsialaisissa kello 21–2. Vuodesta 2009 lähtien kaikkien ilotulitteiden myynti, luovutus ja hallussapito on ollut sallittua vain 18 vuotta täyttäneille. Myynti alkaa useita päiviä ennen uudenvuodenaattoa, mikä vaikeuttaa ilotulitteiden käyttäjien valvontaa.

Jotkin kaupungit ja yhteisöt järjestävät katsojille avoimen uudenvuoden ilotulituksen keskeisellä paikalla. Muita ilotulituksia järjestetään esimerkiksi talviurheilulajien päätteeksi. Lahdessa Salpausselän kisojen lauantaipäivän huipennuksena toimivan joukkuemäkikisan yhteyteen on järjestetty perinteisesti myös ilotulitus. Ammattimaisia näytöksiä ammutaankin Suomessa tuhansia vuodessa, etenkin uutenavuotena, sekä muun muassa häissä, merkkipäivinä, yritysjuhlissa, kauppakeskusten avajaisissa, joulunkauden avajaisissa.^lähde?

Kun Yleisradio keräsi verkkosivuillaan vuoden 2023 lopussa suomalaisilta mielipiteitä ilotulitteista, kyselyyn vastasi 1 400 henkeä. Heistä ¾ kieltäisi ilotulitteiden kuluttajamyynnin ja siirtäisi ilotulitukset ammattilaisten vastuulle. Lähes ¼ halusi kieltää rakettien ampumisen tyystin. Suuri osa mielipiteensä verkkosivuilla kertoneista näki ilotulitteet sekä rahan haaskaamisena että kanssaihmisten, ympäristön ja eläinten turhana kiusaamisena.

Vuosittain useita ihmisiä saa Suomessa silmävammoja ilotulitteista. Vuosina 2013–2023 eniten silmävammoja sattui vuonna 2016, kaikkiaan 31 kappaletta. On vaikea valvoa, että ostajat käyttävät tulitteita vastuullisesti ja selvin päin. Ilotulitteet aiheuttivat esimerkiksi vuoden 2023 vaihtuessa 67 tulipaloa.

Ilotulitteiden valmistus

Maailman ilotulitteista 80–95 % tuotetaan Kiinassa. Myös Suomen ilotulitteista valtaosa on Kiinasta. Kiinan ilotulitetehtailla on ollut myös lapsityöntekijöitä ainakin vuonna 2009. Suomessa oli vuonna 2006 markkinoilla 1 200 erilaista ilotulitemerkkiä ja -tyyppiä.

Pyrotekniikka

Ilotulitteiden tuottamat värit muodostuvat eksotermisistä kemiallisista reaktioista. Eri värit edellyttävät eri aineiden käyttöä.

• punainen: litiumkarbonaatti (Li₂CO₃), strontiumsuolat, muun muassa strontiumnitraatti (Sr(NO₃)₂), strontiumkarbonaatti (SrCO₃)
• purppuranpunainen: strontium- ja kupariyhdisteiden seos
• oranssi: kalsiumkloridi (CaCl₂) ja alumiini tai bariumoksidi (BaO)
• vihreä: bariumsuolat ja kloori (Cl) sekä kloorin vapauttava aine
• vaalean- ja tummansininen: kupariasetoarseniitti (Cu₃As₂O₃ · Cu(C₂H₃O₂)₂) ja muita kuparisuoloja sekä kloorin vapauttava aine
• turkoosinsininen: kupari(I)kloridi (CuCl)
• hopeanvärinen: alumiini ja titaani tai magnesium jauheena tai lastuina; aiemmin kirkkaimpana antimonin suolat, joskin myrkyllisenä sitä ei nykyään enää juurikaan käytetä

Ilotulitteiden myynti Suomessa

Pääartikkeli: Luettelo Suomessa kuluttajille myytävistä ilotulitetyypeistä

Ilotulituskauppa on tarkasti säädeltyä ja valvottua toimintaa. Suomessa toimintaa harjoittavat eniten maahantuojat, jotka tuovat ilotulitteita pääasiassa Kiinasta.

Ilotulituskauppaa käydään elokuun viimeisenä viikkona venetsialaisten vuoksi Pohjanmaalla sekä uudenvuodenaattona 27.–31. joulukuuta monissa sellaisissa kaupoissa ja tavarataloissa, joiden tiloihin pystytetään tilapäinen myyntipiste.

2010-luvun jälkimmäisellä puoliskolla jotkut suomalaiset myyntiketjut ja yksittäiset tavaratalot lopettivat ilotulitteiden myynnin kokonaan.

Lainsäädännöllisiä rajoituksia

Ilotulitteiden kauppa on säänneltyä, luvanvaraista ja valvottua toimintaa. Ilotulitteiden käyttöä sääntelee räjähdeasetus (473/1993): ilotulitteiden valmistus, yleiseen kauppaan hyväksyminen, maahantuonti, varastointi, luovuttaminen ja säilytys. Käyttöä valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).

Suomessa myytäviä ilotulitteita koskevia säädöksiä:

• Padat eivät saa sisältää yli 1 000 g pyroteknisiä aineita, yhdistelmätuotteissa saa kokonaisnettopyromassa padassa 2 000 g.
• Pamahtavassa panoksessa saa olla vain 0,05 g mustaa ruutia tai vastaavaa tuotetta.
• Ilotulitteissa ei saa olla niin kutsuttua kaksoistulilankaa, pois lukien padat.
• Laukaisuputken sisäpinnan halkaisija saa olla enintään viisi senttimetriä, tähtipommeissa 2,5 senttimetriä ja roomalaisissa kynttilöissä enintään 38 millimetriä.
• Raketit eivät saa sisältää yli 75 g ruutia, yhteenlaskettuna moottorin ja efektin pyrotekninen massa. (200 g rajana ennen)
• Tulilangan paloajan tulee olla 3–10 sekuntia.
• Tuotteita ei saa käyttää alkoholin vaikutuksen alaisena.
• Kaikkien ilotulitteiden myyminen, luovuttaminen ja hallussapito on sallittua vain 18 vuotta täyttäneille.
• CE-hyväksyntä on pakollinen.
• Suojalasien käyttö on lain mukaan pakollista.
• Kunnat voivat rajoittaa ilotulitteiden käyttöä tietyllä alueella, esimerkiksi keskustassa.
• 1.4G ja 1.3G vaarallisuusluokkaan kuuluvia ilotulitteita saa räjäytellä kuntien sääntöjen mukaan.
• 1.2G vaarallisuusluokan ja siitä alaspäin kuuluvien ilotulitteisiin tarvitaan lupa.

Henkilö, joka on luovuttanut ilotulitteita alaikäiselle tai päihtyneelle, voidaan tuomita sakkorangaistukseen. Myös alaikäinen tai päihtynyt henkilö voi saada sakkoja ilotulitteiden hallussapidosta. Myös henkilö, joka ampuu ilotulitteita ihmisjoukon keskellä, taikka rikkoo ilotulitteiden ampumisen kieltävää alueellista kieltoa, voidaan tuomita sakkoihin.

Ilotulituksen SM-kilpailut

Ensimmäiset ilotulituksen SM-kisat järjestettiin Radio Ettanin markkinointijohtaja Sten Johanssonin toimesta vuonna 1990. Radio Ettan järjesti kisat viisi kertaa 1990–1994.

Televisiokanava Nelonen järjesti Helsingissä ilotulituksen SM-kilpailut vuosina 1998–2012. Kilpailuun osallistui ilotulitealan yritykset Suomesta. Kilpailun ampumapaikat olivat aluksi Suomenlinnassa, sen jälkeen Hernesaaressa ja viimeksi Töölönlahden rannoilla. Ilotulitus keräsi Helsingin rannoille yli 100 000 katsojaa. Vuonna 2012 järjestettiin 15. SM-kilpailut. Sanoma Entertainment Finland Oy eli Nelonen Media ja Eastway Impact Oy ilmoittivat tiedotteessaan maaliskuussa 2013, että ne ovat yhdessä päättäneet olla järjestämättä Nelosen Ilotulituksen Suomenmestaruuskilpailuita enää vuonna 2013.

Vuosina 2013 ja 2014 järjestettiin Alahärmän PowerParkissa syyskuun alussa avoimet ilotulituskisat, joita pidettiin uusina SM-kisoina. Tähän kisaan osallistuivat vuonna 2014 Suomen kaikki kuusi ammattimaista ilotulitusnäytösten järjestäjää.

Vuodesta 2021 PITE ry ryhtyi järjestämään SM-kisat Hyvinkään Vauhtiradalla. Kisan formaatti muuttui siten, että tulitteiden maksimikokoa rajoitettiin ja taiteellisuusvaatimusta kiristettiin. Tulitteiden pienentynyt koko ei kisassa vaikuta näyttävyyteen, koska vastaavasti katsojat ovat aiempaa lähempänä.

Voittajat:

• 2021: Pyroten Oy (Hyvinkään Vauhtipuisto)
• 2014: Suomen Pyrotekniikka (Powerpark)
• 2013: Skystar (Powerpark)
• 2012: Tulitemestarit
• 2011: Tulitemestarit
• 2010: Pyroman Oy
• 2009: Ilotulitus Oy
• 2008: JoHo Pyro Oy
• 2007: Ilotulitus Oy
• 2006: JoHo Pyro Oy
• 2005: Ilotulitus Oy
• 2004: Tähtiraketti Oy
• 2003: Tähtiraketti Oy
• 2002: Tähtiraketti Oy
• 2001: Ilotulitus Oy
• 2000: Tähtiraketti Oy
• 1999: Ilotulitus Oy
• 1998: Ilotulitus Oy

Ympäristöhaitat

Ilotulitukset saastuttavat ilmaa ja jättävät ympäristöön muoviroskaa. Ne ovat myös vaarallisia luonnoneläimille, aiheuttavat linnuille stressiä, törmäyksiä ja energiahukkaa jotka voivat johtaa kuolemiin. Rakettien melusta säikähtäneet linnut voivat törmätä paetessaan erilaisiin esteisiin.

Lemmikki- ja tuotantoeläinten stressi

Ilotulitusten pauke stressaa koiria. Ilotulituksista aiheutuu myös muille eläimille voimakasta stressiä ja pelkoa, mikä näyttäytyy piikkinä eläinten karkaamistilastoissa. Ilotulitus aikaansaa lukemattomille eläimille suurta stressiä. Monet eläimet kokevat ilotulitteiden paukkeen, välähdykset ja ruudin hajun uhkaavina. Koska ilotulitteiden käyttöaikaa ei läheskään aina noudateta, eläinten stressitila voi kestää useiden päivien ajan. Ilotulitteiden vaikutus ulottuu ulkona elävien luonnonvaraisten eläinten lisäksi myös esimerkiksi tuotantoeläimiä. Vuodenvaihde on monille eläinsuojeluneuvojillemme tavallista kiireisempää aikaa. Erityisesti ilotulitteita säikähtäneet ja kauhuissaan pakoon juosseet koirat työllistävät eläinsuojeluneuvojiamme uutenavuotena. Myös kissoja karkaa ilotulitteiden vuoksi uutenavuotena. Ilotulitteet stressaavat voimakkaasti myös hevosia. Se aiheuttaa vaaraa hevosten kanssa toimiville ihmisille.

Aiheesta muualla

• Ilotulitteiden käyttöturvallisuus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Arkistoitu 31.1.2008. Viitattu 2.2.2008.
• Ilotulitteet ja räjähteet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).
• Finlex, Räjähdeasetus 28.5.1993/473
• Ilotulite on Vuoden turhake Yle. 17.12.2009.
• Etälukio: Ilotulitteet (Arkistoitu – Internet Archive)
• Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes): Ilotulitteen toiminta ja sen sisältämät pyromassat (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
• Suomen ensimmäinen savuilotulitus -video (2013)