Jaakko Pakkasvirta
Jaakko Juhani Pakkasvirta (28. marraskuuta 1934 Simpele – 23. maaliskuuta 2018 Vantaa[1]) oli suomalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä.
Jaakko Pakkasvirta | |
---|---|
Jaakko Pakkasvirta vuonna 1969. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Jaakko Juhani Pakkasvirta |
Syntynyt | 28. marraskuuta 1934 Simpele |
Kuollut | 23. maaliskuuta 2018 (83 vuotta) Vantaa |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Ura
muokkaaJaakko Pakkasvirta valmistui ylioppilaaksi vuonna 1953 ja suoritti sen jälkeen humanistisia opintoja Helsingin yliopistossa. Elokuvissa hän esiintyi vuodesta 1956 lähtien, aluksi avustajana ja vuodesta 1961 lähtien myös pääosissa lähinnä Maunu Kurkvaaran elokuvissa. Pakkasvirta toimi myös Ylioppilasteatterin johtajana vuosina 1958–1962.
Risto Jarvaan Pakkasvirta tutustui Jarvan Työtä Ylioppilasteatterissa -lyhytelokuvan (1961) suunnittelun yhteydessä. Kun Jarva vuonna 1962 ryhtyi tekemään ensimmäistä kokoillan näytelmäelokuvaansa Yö vai päivä, hän pyysi Pakkasvirran mukaan työryhmään vastaamaan henkilöohjauksesta.
Kaksikon seuraavassa yhteistyöelokuvassa X-Paroni (1964) ohjaajia oli peräti kolme: Jarva, Pakkasvirta sekä Spede Pasanen, joista viimeinen tosin lähinnä vitsien keksijänä. Pakkasvirta näytteli elokuvassa Speden ohella suurehkoa miesosaa, palvelija-hovimestari Jamesia.
Pakkasvirta toimi osakkaana Jarvan ympärille muotoutuneessa Elokuvaosakeyhtiö Filminorissa, ja hän myös osallistui Jarvan elokuvien Onnenpeli (1965) ja Työmiehen päiväkirja (1967) käsikirjoitustyöryhmiin sekä näytteli myös edellisen elokuvan miespääosan. Lisäksi Pakkasvirta osallistui lukuisten Filminorin tekemien informatiivisten lyhytdokumenttielokuvien tekemiseen käsikirjoittajana, leikkaajana sekä selostustekstien lukijana.
Itsenäisenä elokuvaohjaajana Pakkasvirta teki debyyttinsä vuonna 1968 elokuvallaan Vihreä leski. Filmonorin tuottama elokuva perustui Pakkasvirran omaan käsikirjoitukseen ja se ankkuroitui vahvasti suomalaisen elokuvan silloiseen muotisuuntaukseen, osallistuvaan elokuvaan. Vihreä lesken kuvauksen kohteena oli suomalaisen suurkaupungin asumalähiö ja sen lohduton elinympäristö. Elokuvan päähenkilö, nuori perheenäiti tuntee elävänsä tyhjiössä, joka vähitellen käy yhä ahdistavammaksi. Hänen miehensä toimii kauppamatkustajana ja perheen kolme pientä lasta ovat jatkuvasti hänen niskoillaan. Perheenäidin sielunelämä häiriytyy lohduttomista kokemuksista elokuvan edetessä yhä enemmän ja enemmän. Elokuva herätti valmistuttuaan vilkasta keskustelua sekä puolesta että vastaan, ja se sai 70 000 markan suuruisen valtionpalkinnon.
Pakkasvirran työ- ja osakkuussuhteet Elokuvaosakeyhtiö Filminoriin katkesivat vuonna 1970. Tästä eteenpäin Pakkasvirta tuotti elokuviaan itse Filmityö Oy -yhtiönsä nimissä. Myös seuraavat elokuvat Kesäkapina (1970), Niilon oppivuodet (1971) ja Jouluksi kotiin (1975) olivat olemukseltaan tyylipuhdasta osallistuvaa elokuvaa. Sen sijaan elokuvat Runoilija ja muusa (1978) ja Pedon merkki (1981) olivat lähinnä historiallisia spektaakkeleita. Arto Paasilinnan romaaniin pohjautunut elokuva Ulvova mylläri (1982) voitaneen puolestaan luokitella kansankomediaksi. Pakkasvirran viimeinen elokuva Linna (1986) oli aikalaiskritiikkien vaillinaiseksi luonnehtima versiointi Franz Kafkan samannimisestä romaanista. Pakkasvirta oli naimisissa kolme kertaa: vuosina 1959–1965 Saara Pakkasvirran, 1965–1968 Anneli Saulin ja 1969–1983 Titta Karakorven kanssa[2].
Filmografia
muokkaaPitkät elokuvat
muokkaa- Yö vai päivä (käsikirjoitus ja ohjaus yhdessä Risto Jarvan kanssa, 1962)
- X-paroni (käsikirjoitus ja ohjaus yhdessä Risto Jarvan ja Spede Pasasen kanssa, 1964)
- Onnenpeli (käsikirjoitus yhdessä Risto Jarvan ja Antti Peipon kanssa, 1965)
- Työmiehen päiväkirja (käsikirjoitus yhdessä Risto Jarvan kanssa, 1967)
- Vihreä leski (käsikirjoitus ja ohjaus, 1968)
- Ruusujen aika (käsikirjoitus yhdessä Peter von Baghin ja Risto Jarvan kanssa, 1969)
- Kesäkapina (käsikirjoitus ja ohjaus, 1970)
- Niilon oppivuodet (käsikirjoitus ja ohjaus, 1971)
- Jouluksi kotiin (käsikirjoitus ja ohjaus, 1975)
- Runoilija ja muusa (käsikirjoitus ja ohjaus, 1978)
- Pedon merkki (käsikirjoitus ja ohjaus, 1981)
- Ulvova mylläri (käsikirjoitus ja ohjaus, Arto Paasilinnan romaanin pohjalta, 1982)
- Linna (käsikirjoitus ja ohjaus, 1986)
Lyhytelokuvia
muokkaa- Työtä Ylioppilasteatterissa (käsikirjoitus, 1961)
- Tampere, iloisen kesän kaupunki (käsikirjoitus ja ohjaus, 1964)
- Herr Sjöbergs sommardag I (käsikirjoitus ja ohjaus, 1968)
- Herr Sjöbergs sommardag II (käsikirjoitus ja ohjaus, 1968)
- Eläköön nuoruus! (käsikirjoitus ja ohjaus, 1969)
- Lapsen oikeudet (käsikirjoitus ja ohjaus, 1970)
- Kiireestä kantapäähän (käsikirjoitus ja ohjaus, 1973)
- Työsuojeluelokuva (käsikirjoitus ja ohjaus, 1974)
- Junamatka eli mitä elämältä voi odottaa (käsikirjoitus ja ohjaus, 1975)
- Liikennekaruselli (käsikirjoitus ja ohjaus, 1976)
- Eräänä kesäiltana (käsikirjoitus ja ohjaus, 1978)
- Alkoholi ja työyhteisö (käsikirjoitus ja ohjaus, 1979)
- TUL 60 vuotta (käsikirjoitus ja ohjaus, 1979)
Televisiotöitä
muokkaa- Volpone eli Kettu (ohjaus, 1977)
- Nitroliiga (käsikirjoitus ja ohjaus, 1993)
- Maapallon ulkopuolinen olento (käsikirjoitus ja ohjaus, 1995)
- Kaapin salat (käsikirjoitus ja ohjaus, 1998)
Näyttelijänä
muokkaa- Sankarialokas (1955)
- Tyttö lähtee kasarmiin (1956)
- Mies tältä tähdeltä (1958)
- Pekka ja Pätkä Suezilla (1958)
- Sotapojan heilat (1958)
- Patarouva (1959)
- Iloinen Linnanmäki (1960)
- Rakas... (1961)
- Yö vai päivä (1962)
- Meren juhlat (1963)
- Hopeaa rajan takaa (1963)
- X-paroni (1964)
- Onnenpeli (1965)
- Kaupungissa on tulevaisuus (1966)
- Työmiehen päiväkirja (1967)
- Rottasota (1968)
- Ystävykset (1969)
- Kesäkapina (1970)
- Niilon oppivuodet (1971)
- Runoilija ja muusa (1978)
- Vanha! – Ihmisiä, vuosia, elämää vanhalla ylioppilastalolla (1980)
- Ulvova mylläri (1982)
- Linna (1986)
- Valkoinen kääpiö (1986)
Lähteet
muokkaa- Jaakko Pakkasvirta Elonetissä.
- Jaakko Pakkasvirta Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Toiviainen, Sakari: ”Pakkasvirta, Jaakko (1934–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 474–475. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio.
Viitteet
muokkaa- ↑ Hopi, Anna: Jussi-gaala -päivän suru-uutinen - ohjaaja-näyttelijä Jaakko Pakkasvirta menehtyi tänään: ”Nerokas taiteilija” iltalehti.fi. Viitattu 23.3.2018.
- ↑ Mihin vuoteen asti Titta Karakorpi oli naimisissa tänään 23.3. kuolleen elokuvaohjaaja ja näyttelijä Jaakko Pakkasvirran kanssa? Kysy kirjastonhoitajalta. 26.3.2018. Viitattu 26.3.2018.