Jadeiitti
Jadeiitti on pyrokseeniryhmään kuuluva mineraali, joka voi olla osana jadekorukivessä nefriitin kanssa. Jadeiittia käytetään myös sellaisenaan korukivenä. Sen nimi johtuu espanjankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat lantiokiveä. Se on väriltään yleensä vihreän sävyinen, harmaa, violetti, ruskea tai oranssi, harvoin punasävyinen. Kun se kiiltää, se kiiltää lasin tai rasvan tavoin. Sitä esiintyy metamorfisten kivilajien yhteydessä. Kemiallinen kaava on Na(AlFe)Si2O6[1].
| Jadeiitti | |
|---|---|
 |
|
| Luokka | silikaattimineraalit |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | Na(AlFe)Si2O6 |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | yleensä vihreä, harmaa, violetti, ruskea tai oranssi, harvoin punainen |
| Kidejärjestelmä | monokliininen |
| Optiset ominaisuudet | |
| Kiilto | lasi- tai rasvakiilto |
| Aiheesta muualla | |
Historia
muokkaaJadeiitti tunnettiin jo neoliittisen kivikauden aikana. Muinaisessa Kiinassa sitä pidettiin valtiovallan symbolina. Myös muinaisten asteekki- ja mayaintiaanien tiedetään tunteneen jadeiitin.
Esiintyminen
muokkaaVarhaisimmin löydettyjä jadeiittiesiintymiä on Kiinassa ja Myanmarissa. Sitä esiintyy merkittävissä määrin myös Yhdysvalloissa, Guatemalassa, Meksikossa, Kolumbiassa, Australiassa, Papua-Uudessa-Guineassa ja Uudessa-Seelannissa. Pieniä esiintymiä on Kazakstanissa, Venäjällä, Armeniassa, Grönlannissa ja Italiassa.
Työstäminen
muokkaaJadeiittia hiotaan pyöreäksi, gemmeiksi tai muiksi koruiksi.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ David C. Cook & Wendy L. Kirk: ”Jadeiitti”, Mineraalit ja jalokivet, s. 246. Suomentanut Kalle Taipale. Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-8083-0
- ↑ Rudolf Ďud'a & Luboš Rejl: ”Jadeiitti”, Jalokivien maailma, s. 110–111. (Tšekinkielinen alkuteos, suomennettu saksankielisestä laitoksesta) Suomentanut Kalle Taipale. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22706-4
Aiheesta muualla
muokkaa- Webmineral: Jadeite Mineral Data (englanniksi)
- Mindat: Jadeite (englanniksi)
- Handbook of Mineralogy: Jadeite (englanniksi) (pdf)