Kajkaavi
Kajkaavi (substantiivi kajkaaviksi: kajkavščina; štokaaviksi adjektiivi: kajkavski, substantiivi: kajkavica tai kajkavština) on kroatian kielen murre, jota puhutaan pääasiassa Keski-Kroatiassa, Gorski Kotarin alueella ja Pohjois-Istriassa.
Kajkaavi | |
---|---|
Kajkaavin puhealue merkattu violetilla |
|
Oma nimi | kajkavščina |
Muu nimi | kajkavski |
Tiedot | |
Alue | Keski-Kroatia, Gorski Kotar, Istria |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä | eteläslaavilaiset kielet |
ISO 639-3 | kjv |
Jo kauan on kiistelty, onko kajkaavi serbokroaatin murre vai täysin oma kieli, sillä se on vain osittain ymmärrettävää muiden kroatian murteiden puhujille ja sillä on enemmän yhtäläisyyksiä slovenian (erityisesti Prekmurjen murteen) kanssa ääntämyksen ja sanaston kannalta. Monet merkittävät kroatialaiset kielitieteilijät pitävät kajkaavia omana kielenään, jolla on omat vakiintuneet murteensa ja dokumentoitua kirjallisuutta. Kroatialainen kielitieteilijä Stjepan Ivšić on käyttänyt todisteena kajkaavinkielistä sanastoa ja korostusta, joka poikkeaa merkittävästi standardikroatiasta. Joka tapauksessa kielitieteilijöiden välillä on yksimielisyys siitä, että kajkaavi ei kuulu samaan murreryhmään štokaavin ja serbokroaatin kanssa ja että se on läheisempää sukua slovenian kielelle, jonka kanssa se jakaa huomattavan määrän sanastoa. Kajkaavilla on alhainen keskinäinen ymmärrettävyys štokaavin murteen kanssa, johon kroatian kirjakieli perustuu. Kielitieteilijä Josip Silić, yksi tärkeimmistä tekijöistä kroatian kielen standardisoinnissa, tunnustaa myös kajkaavin omaksi kielekseen, joilla on eri morfologia, syntaksi ja fonologia kuin virallisella kroatian kielellä.[1] Vuodesta 2015 alkaen, historiallisella kajkaavin kielellä on erillinen ISO 639-3 – koodi - kjv. Eräät järjestöt yrittävät jatkuvasti laajentaa kielen tunnustamista ja statusta, joka on toistaiseksi johtanut valinnaisten oppiaineiden opetukseen kajkaaviksi joissakin osissa Kroatiaa sekä edellä mainitun ISO-koodin luomiseen.
Termi kajkaavi johtuu kielen kysyvästä pronominista kaj (mitä, mikä). Muut tärkeimmät kroatian murteet saavat myös nimensä kielten kysymyspronomineista. Pronominit ovat kuitenkin vain yleisiä viitteitä eivätkä ne toimi kunkin murteen todellisina tunnisteina. Jotkin kajkaavin murteet käyttävät kysymyspronominina sanaa ča, jota yleensä käytetään čakaavin murteessa. Näissä murteissa nimessä esiintyvä pronomini on yleensä käytetyin kyseisessä murteessa.
Pohjois-Kroatian ulkopuolella murretta puhutaan myös Itävallan Burgenlandissa ja useiden eksklaavien alueella Unkarissa pitkin Itävallan ja Kroatian rajaa, sekä Romaniassa. Vaikka kajkaavin puhujat ovat pääasiassa kroaatteja ja kajkaavia pidetään serbokroaatin murteena, sen lähin sukulainen on kuitenkin sloveenin kieli. Kajkaavi on osa murrejatkumoa, jossa ovat myös sloveeni ja čakaavi.
Lähteet
muokkaa- ↑ Silić, Josip (1998), Hrvatski standardni jezik i hrvatska narječja, Kolo. 8, 4, p. 425-430.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kajkaavi Wikimedia Commonsissa