Kananliha
Kananliha on kanasta saatavaa lihaa, rasvakudosta ja nahkaa. Kanan liha nautitaan nahkoineen esimerkiksi siivissä. Kanan rasvakudos sijaitsee lähinnä nahassa[1].
Kananliha on peräisin perinteisistä munituskanoista (keitto- eli haudutuskana) taikka broilerirotuisista syöttökanoista.
Broilerista on tullut maailman suosituin lihalaji[2]. Broilerirodut on jalostettu isokokoisiksi ja suuret lihakset omaaviksi[3][4].
Hallissa kasvatetun broilerin liha on vaaleampaa kuin keittokanan ja vapaana kasvaneen kananpojan liha. Vaalea väri johtuu siitä, että lihassa on vähemmän myoglobiinia.[5][6][7] Myoglobiinin pieni pitoisuus johtuu puolestaan siitä, että halleissa kasvatetut broilerit liikkuvat äärimmäisen vähän. Kasvattamobroilerin lihaa kutsutaan vaaleutensa vuoksi valkoiseksi lihaksi.[8]
Suomalaisia keittokanoja ei enää myydä, koska munituskanat ovat nykyisin liian laihoja[4].
Käyttö
muokkaaKeittokana
muokkaa
Keitto- eli haudutuskanan lihaa on käytetty perinteisesti kanakeiton lisäksi esimerkiksi kanaviillokkiin ja -risottoon. Voikana (butter chicken) kuuluu lisäksi intialaisen keittiön tunnetuimpiin ruokiin.[9] 1950-luvun Delhissä kehitetty ruokalaji koostui alun perin kerma-voi-tomaatti-kastikkeessa uunihaudutetuista pienistä kananpaloista[10].
Keittokanan liha kypsyy niin hitaasti, että kanakeiton valmistus painekattilassa kestää puoli tuntia[11].
Broileri
muokkaaBroilerin suosiota Suomessa on lisännyt etenkin teollisesti marinoitujen broilersuikaleiden tulo markkinoille vuonna 1992. Broilersuikaleilla alettiin tuolloin korvata jauhelihan käyttöä.[12][13]
Broilerin ruhosta käytetään ihmisravinnoksi rintalihakset, koipi eli "nuija", reisi ja siivet[14] sekä maksa[15].
Kun broilerin reidestä poistetaan luu ja nahka, saadaan broilerpaistia. Kun rintaleikkeestä eli rintalihaksesta poistetaan luu ja nahka, saadaan broilerfileetä, joka on broilerin vähärasvaisin ja murein osa. Broilerin rintalihaksessa on myös pieni, suippomainen lihas, jota kutsutaan broilerin sisäfileeksi.[16]
Suurin osa Broiler-rotuisten kanojen lihasta nautitaan teollisesti marinoituna valmisruokana[17]. Broilerin suikaleita käytetään kastikkeiden ja keittojen lisäksi esimerkiksi wokkiruokiin. Broilerista tehdään myös vähärasvaista jauhelihaa.[18] Broilerinpaloja käytetään lisäksi salaateissa ja pitaleipien täytteissä.[19]
Broilerin rintaleike, koipireisi ja siivet kypsennetään tavallisesti uunissa. Broilerin paistia käytetään esim. suikaleina keittoihin ja kastikkeisiin. Rintafilee kypsennetään pihvinä tai suikaloituna ja sisäfilettä käytetään muun muassa piirakoissa.
Ravintosisältö
muokkaaSata grammaa broilerinlihaa sisältää keskimäärin 166 kaloria, 11 g rasvaa ja 18 g proteiinia[20].
Keittokanassa on noin puolta vähemmän rasvaa kuin broilerissa[21][22]. Keittokana on hyvä raudanlähde, sillä se sisältää 2,8 mg rautaa/100g.[22]. Broilerin liha taas on jalostettu niin vaaleaksi, että sen rautapitoisuus on vain 0,7 mg[21].
Terveysvaikutukset
muokkaaKananliha suositellaan paistettavaksi tai muuten korkeassa lämpötilassa käsiteltäväksi, sillä se saattaa sisältää salmonellan kaltaisia taudinaiheuttajabakteereja[23].
Naudan- ja sianlihan osittaisen korvautumisen broilerilla arvellaan liittyvän raudanpuuteanemian yleistymiseen.[24]
Lähteet
muokkaa- ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 5.7.2024.
- ↑ Production of meat worldwide by meat type, 2021 Statista. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Sari Salminen: Eläinsuojeluasiamies: Asiaa broilerista Eläinsuojeluasiamiehen blogi. 25.8.2015. Viitattu 6.7.2024.
- ↑ a b Nils-Eric Backman: Laihat munituskanat eivät kiinnosta teurastamoja eivätkä turkistarhoja Helsingin Sanomat. 19.1.1999. Viitattu 5.7.2024.
- ↑ How to Tell The Difference Between Pasture-Raised vs Conventional Chicken Grass Roots Farmers' Cooperative. 11.6.2024. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Osmo Turpeinen: Ruoka-ainetaulukko. Otava 1993. sivu 26.
- ↑ Turkeys of a different feather: wild vs. domestic pennlive. 22.11.2016. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Are duck and goose "red" or "white" meat? US department of Agriculture.
- ↑ Mausteinen ja kasviskylläinen intialainen ruoka | Yhteishyvä yhteishyva.fi. Viitattu 6.7.2024.
- ↑ Kartikey Bhargava: Butter chicken: A brief history MENU. 11.4.2019. Viitattu 27.9.2024. (englanti)
- ↑ Eco-Kattila. Ohjekirja. Opa Muurikka Oy.
- ↑ Vesa keksi 30 vuotta sitten kanatuotteen, jota ostetaan yhä liki 11 000 pakkausta päivässä: "Ei osattu odottaa, että räjäyttää pankin" mtvuutiset.fi. 2.2.2022. Viitattu 7.9.2024.
- ↑ Historiaa - HKFoods www.hkfoods.com. Viitattu 2.10.2024.
- ↑ Broileri elää viisi viikkoa: ”Pyrimme katsomaan, että linnut voivat hyvin” Ilta-Sanomat. 23.4.2017. Viitattu 2.10.2024.
- ↑ Helppoa, halpaa ja hyvää - silti harva tulee laittaneeksi maksasta ruokaa www.iltalehti.fi. Viitattu 2.10.2024.
- ↑ Mitä eroa on broilerin rintafileellä ja fileepihvillä? www.iltalehti.fi. Viitattu 2.10.2024.
- ↑ Tehdaspakattu marinadikaan ei miellytä kaikkia yle.fi. Viitattu 18.2.2020.
- ↑ Kana pala palalta K-ruoka. 19.3.2024. Kesko. Viitattu 22.5.2024.
- ↑ Kana annokset Iskender Kebab Pizzeria. Viitattu 22.5.2024.
- ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 6.7.2024.
- ↑ a b Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 6.7.2024.
- ↑ a b Osmo Turpeinen: Ruoka-ainetaulukko. 29-30 painos. Otava 1993.
- ↑ Salmonella Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 22.5.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ Decreased Iron Intake Parallels Rising Iron Deficiency Anemia and Related Mortality Rates in the US Population academic.oup.com. Viitattu 6.7.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kananliha Wikimedia Commonsissa