Location via proxy:   [ UP ]  
[Report a bug]   [Manage cookies]                
Wikipedia

Karjalan prikaati

puolustusvoimien joukko-osasto
(Ohjattu sivulta Karjalan Prikaati)

Karjalan prikaati (KARPR[1], aikaisemmin KarPr[2]) on yksi kolmesta Suomen puolustusvoimien valmiusyhtymästä. Prikaatissa on edustettuina kaikki maavoimien aselajit. Prikaatiin kuuluu esikunta ja kuusi joukkoyksikköä,[3] joissa on 17 perusyksikköä.

Karjalan prikaati
Karjalan prikaatin joukko-osastotunnus on peritty joukon edeltäjältä, Karjalan Kaartin Rykmentiltä. Tunnuksessa on lehväseppeleen sisällä Karjalan vaakunan kaksi vastakkain iskuun kohotettua miekkaa, lännen suora säilä ja idän käyrä sapeli.
Karjalan prikaatin joukko-osastotunnus on peritty joukon edeltäjältä, Karjalan Kaartin Rykmentiltä. Tunnuksessa on lehväseppeleen sisällä Karjalan vaakunan kaksi vastakkain iskuun kohotettua miekkaa, lännen suora säilä ja idän käyrä sapeli.
Toiminnassa 1944–1952 Jalkaväkirykmentti 8
1952–1956 5. prikaati
1957– Karjalan prikaati
Valtio Suomi
Rooli Valmiusyhtymä
Osa joukkoa Suomen maavoimat
Tukikohta Vekaranjärven varuskunta
Motto "Kaarti päälle!"
Värit
Karjalan prikaatin lippu
Karjalan prikaatin lippu
Marssi Oravaisten marssi
Vuosipäivät 6. toukokuuta
Ansiomerkit IV luokan vapaudenristin nauhat, joissa teksti Venäjänsaari, Vuoksen rintama, Rautu
Komentajat
Nykyinen komentaja Prikaatikenraali Jyri Raitasalo
Salpausselän ilmatorjuntapatteriston käytössä oleva ITO 2005 esillä Karjalan prikaatin valapäivässä helmikuussa 2010.

Yleistietoa

muokkaa

Karjalan prikaati sijaitsee Kouvolassa Vekaranjärvellä Kymenlaakson maakunnassa. Prikaatin vastuualueeseen kuuluu Kymenlaakson, Etelä-Savon sekä Etelä-Karjalan maakunnat.

Asevelvollisuusasioita hoitaa kaksi prikaatin alaista aluetoimistoa, Etelä-Savon aluetoimisto Mikkelissä ja Kaakkois-Suomen aluetoimisto Kouvolassa.[3]

Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2023 solmitun DCA-sopimuksen perusteella Yhdysvaltojen käyttöön annetaan tarvittaessa Vekarajärven varuskunta-alue ja Pahkajärven harjoitusalue.[4]

Kokoonpano

muokkaa

Prikaatia komentajan alaisuudessa on prikaatin esikunta. Apulaiskomentajan alaisuuteen kuuluvat aluetoimistot.[3]

Prikaatin käytössä ovat Mikkelissä sijaitsevat Kyrönpellon ampumarata, Kouvolassa sijatsevat Vekaranjärven apumarata[5] sekä Pahkajärven ampuma-alue.[6]

Kymen jääkäripataljoona

muokkaa
 
Kymen jääkäripataljoonan lippu

Kymen jääkäripataljoona (KYMJP[1], KymJP[2]) vastaa mekanisoidun valmiusprikaatin jääkäreiden kouluttamisesta iskevän osan taistelijoiksi ja tiedustelutehtäviin. Tunnusväri on vihreä. KYMJP kouluttaa jääkäreitä, panssarijääkäreitä, tiedustelijoita, panssaritiedustelijoita, panssarintorjunta- sekä panssarintorjuntaohjusmiehiä.[7] KYMJP:n kuuluvat Esikunta sekä 1., 2. ja 3. Panssarijääkärikomppaniat. [7]Jalkaväen aliupseerikurssikurssi järjestetään 1. Panssarijääkärikomppaniassa.[8]

Itä-Suomen viestipataljoona

muokkaa
 
Itä-Suomen viestipataljoonan lippu

Itä-Suomen viestipataljoona (I-SVP[1][2]) vastaa Karjalan prikaatin viesti- ja sotilaspoliisijoukkojen sekä alueellisten viestijoukkojen tuottamisesta. Tunnusväri on muuten violetti, paitsi Esikuntakomppanialla vihreä. I-SVP:aan kuuluvat Esikunta, 1. ja 2. Viestikomppania sekä Esikuntakomppania.[9]

Karjalan tykistörykmentti

muokkaa
 
Karjalan tykistörykmentin lippu

Karjalan tykistörykmentti (KARTR[1], KarTR[2]) vastaa mekanisoidun valmiusprikaatin tykistöjärjestelmän kouluttamisesta ja antaa tulenjohto-, tuliasema-, kranaatinheitin- ja viestikoulutusta. Tunnusväri on punainen ja vuodesta 2013 lähtien Kranaatinheitinkomppania on käyttänyt vihreää tunnusväriä. KARTR:iin kuuluvat Esikunta, 1. ja 2. Kenttätykistöpatteri sekä Kranaatinheitinkomppania.[10] Rykmentti oli itsenäinen joukko-osasto vuoteen 1990 asti. Sen tunnettuja komentajia on ollut Juha Kainulainen.

Kymen pioneeripataljoona

muokkaa
 
Kymen pioneeripataljoonan lippu

Kymen pioneeripataljoona (KYMPIONP[1], KymPionP[2]) vastaa taistelupioneerien ja pioneerikoneiden käyttäjien koulutuksesta mekanisoidun valmiusyhtymän tarpeisiin. Tunnusvärinä toimii violetti. Se kouluttaa taistelupioneereja, ponttoonimiehiä, pioneerikoneenkäyttäjiä, räjähteiden tiedustelijoita ja raivaajia, silta-ajoneuvon kuljettajia, raivaamisajoneuvon kuljettajia, silta- ja raivauspanssarivaunujen kuljettajia ja ryhmänjohtajia. KYMPIONP:aan kuuluvat 1. ja 2. Pioneerikomppania sekä Raivaajakomppania.[11] Rykmentti oli itsenäinen joukko-osasto Korian varuskunnassa vuoteen 1994 asti. Sen komentajia ovat olleet mm. everstiluutnantit Seppo Räisänen (1977–) ja Timo Ronkainen (-2020).

Salpausselän ilmatorjuntapatteristo

muokkaa
 
Salpausselän ilmatorjuntapatteriston lippu

Salpausselän ilmatorjuntapatteristo (SALPITPSTO[1]) kouluttaa joukkoja maavoimien uusimmilla 2000-luvun ilmatorjuntajärjestelmillä prikaatin aselajijoukkojen suojaksi sekä antaa ilmatorjunnan tulenjohto-, viesti- ja tuliasemakoulutusta. Tunnusväri on punainen. SALPITPSTO:on kuuluvat 1., 2. ja 3. Ilmatorjuntapatteri."[12] Joukkoyksikön komentajina ovat toimineet everstiluutnantti Sami-Antti Takamaa (2011–) ja everstiluutnantti Aki Hotti (2013–). Nykyinen komentaja on everstiluutnantti Tero Koljonen (2018-).

Karjalan huoltopataljoona

muokkaa
 
Karjalan huoltopataljoonan lippu

Karjalan huoltopataljoona (KARHP[1]) vastaa mekanisoidun valmiusyhtymän huollon erikoisosaajien kouluttamisesta. Tunnusväri on joukkoyksikössä tummansininen. Se kouluttaa varusmiehiä huoltoyksiköihin, lääkintä- ja taloushuollon sekä kunnossapito- ja kuljetustehtäviin. KARHP:aan kuuluvat 1. ja 2. Huoltokomppania, Materiaalikeskus, Kuljetuskeskus, Kunnossapitokeskus (entinen Valkealan Korjaamo) ja Autokoulu.[13] Pataljoonan komentaja vuonna 2017 on everstiluutnantti Juha Ponto.

Historia

muokkaa

Karjalan prikaatin juuret ovat lähtöisin Viipurista Karjalan kaartin rykmentistä. Karjalan prikaati vaalii ja kunnioittaa myös jatkosodan Jalkaväkirykmentti 8:n perinteitä.[14]

Suomen sisällissodan päättymisparaatissa Helsingin Senaatintorilla 16. toukokuuta 1918 pitämässään paraatipuheessa ylipäällikkö, kenraali C. G. E. Mannerheim käski perustaa sisällissodan kolmesta Karjalan rykmentistä Karjalan kaartin rykmentin. Rykmentti toimi Viipurissa syksyyn 1939 asti kouluttaen reserviin noin 30 000 miestä. Rykmentti taisteli talvisodassa keskisellä Kannaksella 2. prikaatin 1. pataljoonana ja lakkautettiin kesällä 1940.[14]

Akateemikko Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas kuuluisaksi tullut Jalkaväkirykmentti 8 (JR 8) muodostettiin kesäkuussa 1941 Liperin Ylämyllyllä ja sen ympäristössä talvisodan jälkeen perustetusta 8. prikaatista. Jatkosodassa rykmentti taisteli Laatokan pohjois- ja itäpuolella hyökäten läpi Itä-Karjalan Äänislinnaan, taistellen asemasotavaiheen 1942-44 Syvärin yläjuoksulla ja viivyttäen kesällä 1944 U-asemaan Loimolassa, jossa se saavutti kunniakkaan torjuntavoiton. JR 8 osallistui myös Lapin sotaan Tornionjokilaakson suunnassa saksalaisten joukkojen karkottamiseksi Suomesta. Kesäkuun alussa 1945 JR 8 kotiutettiin Kouvolan varuskuntaan.[14]

Joulukuussa 1952 rykmentin nimi muutettiin 5. prikaatiksi ja edelleen 1. tammikuuta 1957 Karjalan prikaatiksi. Tuolloin prikaatille määrättiin vaalittavaksi entisen Viipurissa sijainneen Karjalan kaartin rykmentin perinteet. Niiden merkiksi prikaati sai rykmentin lipun ja kunniamarssin, Oravaisten marssin. Prikaatin vuosipäiväksi määrättiin 6. toukokuuta, päivä, jolloin vuonna 1618 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf antoi käskyn Suomen sotaväen uudesta kokoonpanojärjestelystä, jossa mm. perustettiin Karjalan Rykmentti.[14] Kouvolan Marjoniemen kentällä järjestetyssä paraatissa Karjalan kaartin rykmentin viimeinen komentajanapulainen, eversti Lasse Leander luovutti lipun Karjalan prikaatin komentajalle, eversti Esko Vahlalle. [15]

Kouvolan varuskunnan ahtaiden majoitusolojen ja supistuvien harjoitusmaastojen takia ryhdyttiin monien vaiheiden jälkeen rakentamaan Karjalan prikaatille uusi varuskunta-alue Valkealan kunnan Vekaranjärvelle. Rakentaminen aloitettiin syksyllä 1963 ja ensimmäiset prikaatin joukot muuttivat uusiin tiloihin 1968–1973.[14]

Vuosina 1979–1980 siirrettiin Karjalan tykistörykmentti Lappeenrannasta Vekaranjärvelle. Vuoden 1990 alussa annettiin prikaatin Jääkäripataljoonalle Haminassa lakkautetun Kymen jääkäripataljoonan nimi, joukko-osastolippu, kunniamarssi ja perinteet. Samalla sekä Kymen jääkäripataljoona että Karjalan tykistörykmentti liitettiin prikaatiin joukkoyksikköinä.[14]

Kesällä 1994 siirrettiin Kymen pioneeripataljoona Korialta Vekaranjärvelle. Kesällä 1998 perustettiin prikaatin yhteyteen Itä-Suomen viestipataljoona Keuruulla lakkautetun Keski-Suomen viestipataljoonan pääosista. Vuoden 2003 alussa muodostettiin prikaatiin Salpausselän ilmatorjuntapatteristo kun Kymen ilmatorjuntarykmentti Haminassa lakkautettiin. Helmikuussa 2003 Karjalan huoltopataljoona aloitti toimintansa prikaatin kuudentena joukkoyksikkönä.[14]

Prikaatin lippu ja tunnus

muokkaa

Karjalan prikaatin lippuna on professori Carolus Lindbergin suunnittelema ja valtionhoitaja C. G. E. Mannerheim 14. kesäkuuta 1919 vahvistama valkokenttäinen, Karjalan Kaartin Rykmentin (KKR) vaakunalippu.[14]

Lipussa on kruunattu Suomen vaakuna, jota ympäröi laakeriseppele. Jo kesällä 1919 oli valtionhoitaja kenraali Mannerheim määrännyt, että erityisestä kunnostautumisesta sisällissodassa oli KKR:n lipputangon kärkeen kiinnitettävä IV luokan Vapaudenristin lisäksi nauhat, joihin oli kultakirjaimin painettava niiden taistelupaikkojen nimet, joissa se oli kunnostautunut: Venäjänsaari, Vuoksenrintama, Rautu.[14]

Tasavallan presidentti hyväksyi 28. lokakuuta 1920 valmistuneen lipun, jonka lahjoitti kenraalin rouva Karin Theslöf. Lippu naulattiin 15. toukokuuta 1921 Katajanokan upseerikasinossa ja vihittiin seuraavana päivänä Armeijan lippujuhlassa Senaatintorilla.[14]

Karjalan prikaatin tunnus on alun perin suunniteltu ja vahvistettu 4. toukokuuta 1920 Karjalan Kaartin Rykmentille (KKR). Tunnukseen on liitetty lehväseppele, joka on otettu vanhasta KKR:n tunnuksesta. Tässä merkissä on erikoistunnuksena Karjalan vaakunan kaksi vastakkain iskuun kohotettua miekkaa, lännen suora säilä ja idän käyrä sapeli.[14]

Karjalan prikaatissa tunnus otettiin käyttöön 1967. Tunnusta ovat käyttäneet kaikki prikaatissa palvelevat vuodesta 2001 lähtien.[14]

Komentajat ja johto

muokkaa

Karjalan prikaatin ja sen edeltäjien Jalkaväkirykmentti 8:n (1944–1952) ja 5. prikaatin (1952–1956) komentajina ovat toimineet:

[16] ja [17] [18]

Jalkaväkirykmentti 8 (1944–1952)

muokkaa

5. prikaati (1952–1956)

muokkaa
  • eversti (1944) Reino Inkinen (1904–1971) 1952–1954
  • eversti (1954) Kalle Sulo Laakso (1901–1971) 1955–1956
  • eversti (1956) Esko Vahla (1907–1988) 1956–1956

Karjalan prikaati (1.1.1957 alkaen)

muokkaa
  • eversti (1956) Esko Vahla (1907–1988) 1957–1957
  • eversti (1956) Tauno Kopra (1906–1995) 1958–1959
  • eversti (1959) Einari Kakko (1911–2007) 1959–1963
  • eversti (1963) Holger Krogerus (1915–1985) 1963–1966
  • eversti (1958) Rafael Bäckman (1911–2007) 1966–1968
  • eversti (1968) Sakari Rusama (1918–2009) 1968–1971
  • eversti (1971) Kauko Kuismanen (1921–2015[19]) 1971–1975
  • eversti (1974) Lauri Autti (1924–2004) 1975–1979
  • eversti (1980) Pertti Kilkki (s. 1932) 1980–1983
  • eversti (1983) Martti Keskitalo (s. 1935) 1983–1986
  • eversti (1987) Kalevi Rissanen (1938–2010) 1987–1990
  • eversti (1988) Pasi Raittila (s. 1939) 1990–1993
  • eversti (1991) Pekka Uutaniemi (s. 1942) 1993–1995
  • eversti (1995) Jaakko Koskela (1945–2002) 1995–1999
  • eversti (1996) Erkki Nordberg (1946–2012) 1999–2002
  • eversti/prikaatikenraali Juha Kilpiä (s. 1953) 2002–2004
  • eversti/prikaatikenraali Jukka Pennanen (s. 1952) 2004–2007
  • eversti/prikaatikenraali Jorma Ala-Sankila (s. 1956) 2007–2010
  • prikaatikenraali (2010) Timo Kivinen (s. 1959) 2011–2014[20][21]
  • prikaatikenraali (2014) Jari Kallio (s. 1961) 2014–2016
  • prikaatikenraali (2016) Pasi Välimäki (s. 1965) 2017–2019
  • eversti/prikaatikenraali/kenraalimajuri Jukka Jokinen (s. 1967) 2019–2022[22][23]
  • prikaatikenraali (2022) Jyri Raitasalo (s. 1970) 1.1.2023–[24]

Prikaatin esikuntapäälliköinä on toimineet mm. seuraavat upseerit:

  • everstiluutnantti Pekka Holopainen 1998–2000
  • everstiluutnantti Hannu Liimatta 2001–2002
  • everstiluutnantti Pekka Tynkkynen 2003–2005
  • eversti (2007) Hannu Hyppönen (s. 1960) 2005–2009
  • eversti (2009) Reima Helminen (s. 1959) 2009–2011
  • eversti (2012) Ahti Kurvinen (s. 1965) 2012–2013
  • eversti (4.6.2014) Rami Saari (s. 1966) 2013–2015
  • eversti (4.6.2016) Sami-Antti Takamaa 2015–2017
  • eversti (4.6.2018) Jarmo Vähätiitto 2017 – 2018
  • everstiluutnantti Juhana Skyttä 2019 – 31.7.2021
  • everstiluutnantti Riku Mikkonen 1.8.2021 –[25]

Apulaiskomentajat:

  • eversti Pertti Kuokkanen 2015 – 2017
  • eversti Arto Ikonen 2018 – 2019
  • eversti Petri Olli 2020 – 2023
  • eversti (2024) Ari Määttä 2024 – [26]

Perinteet

muokkaa

Karjalan prikaatin perinteitä ylläpitää Karjalan Prikaatin Kilta ry, jolla on osastoja eri paikkakunnilla.[27]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e f g Varusmiehenä meillä; Karjalan prikaati KARPR, Maavoimat
  2. ↑ a b c d e Sotilaslyhenteet; Arkistolaitos
  3. ↑ a b c Tietoa meistä - Karjalan prikaati Maavoimat. Viitattu 10.12.2023.
  4. ↑ Lakka, Päivi. Toivonen, Terhi. Valta, Laura: DCA-sopimus julki: Nämä 15 aluetta Suomi avaa Yhdysvaltain joukoille – puolustusministeri: ”Kriisitilanteissa voidaan ryhtyä tositoimiin” Yle Uutiset. 14.12.2023. Viitattu 15.12.2023.
  5. ↑ Ampuma- ja harjoitusalueiden esittelyt Puolustusvoimat. Viitattu 10.12.2023.
  6. ↑ Maavoimien harjoitustoiminta Maavoimat. Viitattu 10.12.2023.
  7. ↑ a b Kymen jääkäripataljoona Puolustusvoimat. Viitattu 17.9.2021.
  8. ↑ Kymen jääkäripataljoona / 1.Panssarijääkärikomppania Puolustusvoimat. Viitattu 17.9.2021.
  9. ↑ Itä-Suomen viestipataljoona Puolustusvoimat. Viitattu 17.9.2021.
  10. ↑ Karjalan tykistörykmentti Puolustusvoimat. Viitattu 17.9.2021.
  11. ↑ Kymen pioneeripataljoona Puolustusvoimat. Viitattu 17.9.2021.
  12. ↑ Salpausselän ilmatorjuntapatteristo Puolustusvoimat. Viitattu 17.9.2021.
  13. ↑ Karjalan huoltopataljoona Puolustusvoimat. Viitattu 17.9.2021.
  14. ↑ a b c d e f g h i j k l Karjalan Prikaatin historia ja perinteet Puolustusvoimat. Viitattu 30.7.2010.
  15. ↑ https://puolustusvoimat.fi/documents/1950813/3652078/Kilpi+lehti+118_nettiin.pdf/f83731c8-1bc8-48b2-9515-942148c74386/Kilpi+lehti+118_nettiin.pdf
  16. ↑ Kirja: "Kadettiupseerit 1920–1985"lähde tarkemmin?
  17. ↑ Kirja: "Kadettiupseerit 1920–2000"lähde tarkemmin?
  18. ↑ Kirja: "Itsenäisen Suomen kenraalikunta 1918–1996"lähde tarkemmin?
  19. ↑ Kuolinilmoitus Helsingin Sanomat 8.3.2015 s. C 32
  20. ↑ Puolustusvoimat / Tiedotteet 26.11.2010 Puolustusvoimat. Viitattu 30.1.2011.[vanhentunut linkki]
  21. ↑ Puolustusvoimat Tiedotteet / 6.12.2010 Puolustusvoimat. Viitattu 30.1.2011.
  22. ↑ Karjalan prikaatiin uusi komentaja, eversti Jukka Jokinen Puolustusvoimat. Viitattu 31.7.2019.
  23. ↑ Ylennykset itsenäisyyspäivänä 2022 - Puolustusvoimat. 6.12.2022. Viitattu 12.12.2022.
  24. ↑ Virkaan nimittämisiä ja tehtävään määräämisiä kenraalikunnassa Puolustusministeriö. Viitattu 12.12.2022.
  25. ↑ Tapani Olkku: Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö vaihtuu – Tehtävässä aloittaa elokuun alussa everstiluutnantti Riku Mikkonen Kouvolan Sanomat. 21.5.2021. Viitattu 31.12.2022.
  26. ↑ Karjalan prikaatin apulaiskomentaja vaihtuu Maavoimat. 21.12.2023. Karjalan Prikaati. Viitattu 2.1.2024.
  27. ↑ Karjalan Kaartin-Prikaatin Kilta www.finna.fi. Viitattu 10.12.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Karjalan_prikaati&oldid=22825280”