Karppikalat

Karppikalat (Cypriniformes) on suuri ja monimuotoinen, lähinnä makeissa vesissä elävien viuhkaeväisten kalojen lahko.

Karppikalat
Sorva (Scardinius erythrophthalmus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläimet Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka:	Luukalat Osteichthyes
Luokka:	Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka:	Kehittyneet luukalat Neopterygii
Lahko:	Karppikalat Cypriniformes Goodrich, 1909
Alalahkot
Imukarppikalat Catostomoidei Nuoliaiskalat Cobitoidei Särkikalat Cyprinoidei Levänuoliaiskalat Gyrinocheiloidei
Katso myös
Karppikalat Wikispeciesissä   Karppikalat Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Karppikaloja tunnetaan eri lähteiden mukaan 4 556–4 776 lajia, ja lahko on suurin kaikista selkärankaisten lahkoista. Karppikaloja esiintyy Euroopan, Aasian, Afrikan ja Pohjois-Amerikan järvissä, joissa ja vähäsuolaisissa murtovesissä ja ne ovat luonteenomaisimpia näiden alueiden sisävesikaloista. Runsaslajisin karppikalojen heimo on karppien heimo (Cyprinidae), johon kuuluu 1 686 lajia. Karppikalojen alkukotina pidetään Etelä-Aasiaa, jossa edelleen valtaosa lajeista elää. Sieltä ne ovat levinneet ympäri maailmaa lukuun ottamatta Australiaa ja Etelä-Amerikkaa.

Karppikalojen leuat ovat hampaattomat. Sen sijaan niillä on nieluhampaat, jotka jauhavat ruoan nielun katossa olevaa sarveisaineista levyä vasten. Karppikalojen ruumis on sukkulamainen, yleensä sivuilta hieman litistynyt, ja suu sijaitsee kuonon kärjessä. Tästä yleisestä ruumiinrakenteesta on poikkeuksiakin. Koko on yhtä vaihteleva kuin ulkomuotokin. Suurin karppikala jättibarbi (Catlocarpio siamensis) kasvaa jopa kolmemetriseksi ja pienin, eräs eteläaasialainen laji, vain 12-millimetriseksi.

Suomen karppikalalajeja ovat muiden muassa särki, säyne, salakka, lahna, ruutana, sorva ja kivennuoliainen.

Luokittelu

Karppikalojen luokittelu on muuttunut viime aikaisten molekyylifylogeneettisten tutkimusten tuloksena. Useat ennen alaheimoina pidetyt ryhmät katsotaan nykyään erillisiksi heimoiksi, eivätkä aiemmissa teoksissa (ml. wikipediassa) käytetyt heimonimet aina vastaa nykyisiä rajauksia. FishBase-tietokannan mukaan karppikalojen 23 heimoa ovat (2022):

Alalahko Gyrinocheiloidei – Levänuoliaiskalat Gyrinocheilidae – Levänuoliaiset Alalahko Catostomoidei – Imukarppikalat Catostomidae – Imukarpit Alalahko Cobitoidei – Nuoliaiskalat Balitoridae – Imunuoliaiset Barbuccidae – Liukujanuoliaiset Botiidae – Loistonuoliaiset Cobitidae – Piikkinuoliaiset Ellopostomatidae – Nuijanuoliaiset Gastromyzontidae – Lattaevät Nemacheilidae – Kivennuoliaiset Serpenticobitidae – Kuononuoliaiset Vaillantellidae – Nauhanuoliaiset

Alalahko Cyprinoidei – Särkikalat Acheilognathidae – Katkerokalat Cyprinidae – Karpit Danionidae – Seeprakalat Gobionidae – Töröt Leptobarbidae – Soukkabarbit Leuciscidae – Särjet Paedocyprididae – Toukkabarbit Psilorhynchidae – Koskibarbit Sundadanionidae – Sundanrasborat Tanichthyidae – Kardinaalikalat Tincidae – Suutarit Xenocyprididae – Aasiankarpit

Lähteet

• Lehtonen, Hannu: Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan, s. 117. WSOY, 2003. ISBN 951-0-28134-4
• Karppikalat – Cypriniformes (Taksonien suomenkieliset nimet) laji.fi. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 16.9.2022.