Kashmir

Kashmir (myös Kašmir) on Intian niemimaan vuoristoinen luoteisalue Intian, Pakistanin ja Kiinan raja-alueella. Pohjois-Pakistanin ja Tiibetin välissä oleva alue on Tiibetin ylängön ja Himalajan läntinen jatke noin 35 pohjoisella leveysasteella. Alun perin Kashmir tarkoitti Himalajan ja Pir Panjalin vuorten välistä Kashmirin laaksoa, mutta nykyään suurempaa aluetta. Intian hallitsemaa Kashmirin osaa, jossa asuu suurin osa alueen väestöstä, kutsutaan nimellä Jammu ja Kashmir.

Tummanvioletilla Jammu ja Kashmir, Intian osa Kashmirin alueesta. Vaaleammalla Pakistanin ja Kiinan alueet

Kashmirin alue vuonna 2004

Intialle kuuluva Kashmirin laakso

Intia, Pakistan ja Kiina ovat jakaneet Kashmirin siten, että Intialla on väkirikkain alue, jolla asuvat enimmät hindut, mutta joka on muslimienemmistöinen. Pakistanilla on vuoristoinen pohjois- ja luoteisalue ja Kiinalla pieni itäinen pala. Intia hallitsee noin 61 prosenttia Kashmirin pinta-alasta ja 77 prosenttia väestöstä. Osa Intian vaatimasta Kashmirista on Pakistanin ja osa Kiinan hallussa.

Kashmir tunnetaan alueella tuotetusta kašmirvillasta. Alue on luonnonkaunista ja sitä onkin kutsuttu ”Idän Sveitsiksi”.

Väestö

Koko Kashmirin alueen noin 14 miljoonaa asukasta elävät enimmäkseen maanviljelyllä ja karjanhoidolla. Maanviljelyalue on pieni osa Kashmirin alasta.

Kashmirin alueella asuu monenlaisia kansoja ja uskonnollisia ryhmiä. Suurin osa kansoista on indoiranilaisten kansojen sukuisia. Idässä asuu sinotiibetiläisiä kansoja, ja seudulla asuu myös muita kansoja, joista tunnetaan muun muassa usein pitkäikäisiksi väitetyt hunzat.

Kashmirin alueella yleisimmät uskonnot ovat islam, hindulaisuus ja buddhalaisuus. Maan väestön enimmäkseen kaksijakoinen hindu-muslimitausta onkin johtanut vuodesta 1947 Kashmirissa moniin väkivaltaisiin levottomuuksiin. Hinduvetoinen Intia ja muslimivetoinen Pakistan ovat pitkään kiistelleet alueen omistuksesta. Idän kiinalaistiibetiläistyyppisen väestön takia myös Kiinalla on ollut vaatimuksia joitain alueen osia kohtaan. Sekä äärimuslimit että äärihindut ovat kohdelleet toista uskonnollista ryhmää kaltoin.

Luonnonolot

Tämä Himalajan ja Tiibetin länsipuolinen alue on enimmäkseen vuorista, varsinkin pohjoisosissa ja eteläosan itäosassa. Pohjoisosissa on huippuja jotka nousevat yli 8 500 metrin korkeuteen. Kashmirin laaksossa on suuri kaupunki Srinagar. Indusjoki virtaa Kashmirin halki suurimmaksi osaksi aavikkoisessa jokilaaksossa, jossa on paikoin sivujokien luomia keitaita. Kashmirin ilmasto vaihtelee subtrooppisesta kosteasta kuivien lauhkeiden vuoristometsien kautta viileisiin alppiniittyihin ja hyytävän kylmiin vuorten lumihuippuihin ja jäätiköihin. Kashmirissa viljellään lämpimillä ja lauhkeilla alavilla mailla riisiä ja siemenviljoja, ja ylempänä harjoitetaan paimentolaisuutta laajoilla alueilla.

Kashmirin ala on 222 237 km² ja siellä asuu noin 14 miljoonaa ihmistä. Harvaan asuttuja aavikkomaisia jokilaaksoja ja vuoristoja on noin 75 % Kashimirin alasta.

Kashmir jakautuu karkeasti ottaen kolmentyyppiseen alueeseen. Eteläinen osa, lähinnä Jammu, on trooppista ja subtrooppista kosteaa monsuunialuetta, jollaista suurin osa Intiasta on. Keskimmäinen osa on vuoristoa ja laaksoa, joista suurin on Srinagarin ympärillä oleva Kashmirin laakso. Ilmasto on siellä lauhkea ja havumetsää suosiva. Pohjoisen laaja korkea vuoristoalue on kylmä ja kuiva, koska sateet eivät pääse korkealle vuoristoon ja sen laaksoihin.

Kashmirissa sijaitsee maailman toiseksi korkein vuori K2, joka nousee merenpinnasta noin 8611 metrin korkeuteen. Kashmiria halkovat korkeat vuoristot, muun muassa Karakorum ja läntinen Himalaja. Kashmirin alueen keskus on luoteis-kaakkoissuuntainen soikea 130 kilometrin pituinen, 30-50 kilometriä leveä Kashmirin laakso, entinen järvi, joka on 1 500–1 900 metrin korkeudessa merenpinnasta. Laakson pinta-ala on 15 520,3 km². Laakson halki kulkee Jhelumjoki, joka on eräs Indusjoen sivuhaara. Se tulvii kesäisin ja tulva on joskus peittänyt suuren osan laaksoa .Laakson alapäässä on muutamia järviä, muun muassa vesimäärän mukaan vaihteleva Wularjärvi. Laakso on kesällä kuuma, ja kylmänä aikana erittäin kylmän ilman saareke. Srinagarissa sataa keskimäärin 635 mm vuodessa.

Laakson pohjoispuolella on Himalaja, eteläpuolella noin 5 000 metriä korkea Pir Panjal. Kashmirin laakso kuuluu Intialle. Kashmirissa on lukuisa pienempiä asuttuja laaksoja, muun muassa Tawin, Chenabin, Poonchin, Sindin ja Lidderin laaksot.

Jhelumin lisäksi Kashmirin halki virtaavat Indus, Tawi, Ravi ja Chenab. Indusjoen laakso kulkee paikoittain aavikkomaisena jäätiköiden keskellä, ja muun muassa 3 450 metrin korkeudessa sijaitseva Leh on tällainen sivujoen synnyttämä keidas. Siellä on joissain paikoissa sivujokien aiheuttamia keitaita. Metsänraja on 3 400 km:n korkeudessa, ja metsiä on noin 12 % pinta-alasta, mutta suurin osa hakattu ja otettu viljelykseen. Lauhkea metsä kasvaa muun muassa mäntyä, katajaa ja tammea. Kashmirin tiheimmin asuttu alue on Himalajan juurella aivan alueen lounaisosassa. Monet laidunalueet eivät ole hyvää laidunaluetta osin maaperän eroosiosta johtuen.

Vain noin 1/12 väestöstä asuu pohjoisella Ladakhin, Gilgit-Baltistanin vuoristoalueella, joka kattaa kaksi kolmasosaa Kashmirista.

Ladahkin ja Zanskarin alueella vuoristossa on hyvin kylmää ja kuivaa. Sadepilvet eivät pääse vuorten takaa alueille, ja korkealla ilma on luonnostaan kylmää. Yli 3 000 metrin korkeudessa talvi on hyvin kylmä. Zanskarissa lämpötila putoaa talvella -20 °C:seen, jopa -40 °C:hen, mikä jäädyttää joet niin, että niiden yli voi kävellä.^lähde? Kesäisin lämpö nousee 20 °C:hen,^lähde? mutta koska ilma on korkealla ohutta ja kosteutta vähän, yöt ovat silti kylmiä.

Korkealla koillisen vuorilla sijaitsee melko lähellä Karakorumin solaa, K2:ta ja Siachenin jäätikköä, jonka Intia valtasi Pakistanilta 1984.

Kashmirin alueet

Kashmirin topografinen kartta, johon on merkitty maailman toiseksi korkein vuori K2 ja Kashmirin jako Pakistanin, Intian ja Kiinan kesken.

Kashmir rajoittuu Intian ja Pakistanin rajaseuduilla Punjabiin ja Intian puolella Himachal Pradeshiin ja Pakistanin rajalla luoteisalueeseen. Kashmirin rajoittuvat myös Afganistan ja Kiina.

Kashmirin aluejako:

Kenen hallussa	Ala	Alueet	Kaupunkeja
Intia	141 338 km²	Jammu ja Kashmirin laakso	Srinagar, Jammu, Leh, Kargil
Pakistan	85 846 km²	Azad Kashmir ja pohjoinen alue	Dansam, Khapalu, Karmango ja Skárdu
Kiina	37 555 km²	Ladakhin, Aksai Chin, Pakistanin 1963 Kiinalle luovuttama osa pohjoisesta alueesta	Kaupunkeja: Demchok, Khurnak Fort, Nyingxi, Sumdo, Tielongtan, Tianshuihai ja Dabongliutan

Kenen hallussa	Nimitys	Väkiluku	% Muslimeja	% Hinduja	% Buddhalaisia	% Muita
Intia	Jammu	~3 miljoonaa	30 %	66 %	–	4 %
	Kashmirin laakso	~4 miljoonaa	95 %	4% *	–	–
	Ladakh	~0,25 miljoonaa	46 %	–	50 %	3 %
Pakistan	Pohjoisalueet	~1 miljoonaa	99 %	–	–	–
	Azad Kashmir	~2,6 miljoonaa	100 %	–	–	–
Kiina	Aksai Chin	–	–	–	–	–
Tilastoot BBC:ltä BBC In Depth report. * About 300,000 Hindus in Indian Administered Kashmir are internally displaced due to militancy. - CIA (Arkistoitu – Internet Archive)

Kashmirin historia

Kashmirissa on ollut jo varhaista Indus-kulttuurin asutusta. Kashmir on ollut historiassaan monesti itsenäinen ja hallinnut joskus lyhyen aikaa suurta osaa Intiasta. Kashmirissa, niin kuin muuallakin Intian niemimaalla, on näkynyt hindulaisuuden, buddhalaisuuden ja islamin leviäminen.

Vuosina 1339–1588 aluetta hallitsi Kashmirin sulttaanikunta, minkä jälkeen suurmoguli Akbar yhdisti sen Suurmogulien valtakuntaan. Vuonna 1752 Kashmir liitettiin Afganistaniin, vuodesta 1819 lähtien sitä hallitsivat sikhit. Vuodesta 1846 lähtien sitä hallitsi Englannin ylivallan alaisena Jammun maharadžalle. Myöhemmin Kashmirista tuli osa brittivallan alaista Intian keisarikuntaa.

Kashmirin alue on ollut pitkään ankaran kiistan kohde. Kashmir itsenäistyi Brittiläisestä Intiasta, mutta liittyi valtionpäämiehensä maharadža Hari Singhin päätöksellä 26. lokakuuta 1947 itsenäistyneeseen Intian liittovaltioon autonomisena osavaltiona, koska muslimien asemiehet kapinoivat maassa. Autonomisen osavaltion asema kesti vuoteen 1953 saakka. Kashmirin alueella on sodittu muutaman kerran ja hyvin usein ollut pienempiä kahakoita. Pakistanista on soluttautunut muslimiterroristeja Intian hallitseman Jammu ja Kashmirin puolelle. Nämä terroristit ovat räjäytelleet Kashmirin kysymyksen takia pommeja Intian puolellakin, mikä on ajanut Intian vastatoimiin Kashmirin muslimeja ja Pakistaniakin vastaan. Islamilaisterroristeja vastaan taistelevat ja mielenosoituksia tukahduttaneet Intian armeija ja poliisi ovat rikkoneet Kashmirissa monta kertaa ihmisoikeuksia muun muassa murhaamalla muslimeja joukoittain, sieppaamalla, kiduttamalla ja raiskaamalla sekä kohtelemalla muslimivanhuksia kaltoin. Intia ja Pakistan ovat kahakoineet monesti Kashmirin raja-alueella 2000-luvullakin. Vuonna 2005 Kashmirin seudullakin tuntui suuri maanjäristys, joka tappoi alueella yli 70000 ihmistä.

Kashmirin konflikti

Pääartikkeli: Kashmirin konflikti

Kashmirin poliittinen kartta. Kashmir on Intian, Pakistanin ja Kiinan miehittämä, mutta jaosta ei ole päästy yksimielisyyteen ja Intian ja Pakistanin alueiden välillä kahakoidaan usein. Siachenin jäätikkö on Intian hallinnassa.

Intia ja Pakistan ovat ajautuneet pahaan rajakiistaan Kashmirin alueesta. Kun Intia ja Pakistan itsenäistyivät vuonna 1947, alkoivat väkivaltaisuudet hindujen ja muslimien välillä. Muslimit halusivat liittyä Pakistaniin, hindut ja buddhalaiset Intiaan. Kashmirin maharadža Hari Singh viivytteli päätöstä Pakistaniin liittymisestä. Pomchissa alkoi muslimien mielenosoitus Pakistaniin liittymisen puolesta. Maharadžan laskuvarjojoukot ampuivat muslimimielenosoittajia. Tämän takia muslimit aloittivat Azad Kashmirissa sissisodan ja etenivät alueen pääkaupunkiin. Maharadža Singh pakeni Intiaan, ja päätti liittää Kashmirin Intiaan, minkä Intia vahvisti 26. elokuuta 1947, ja hyökkäsi seuraavana päivänä voimakkaasti muslimitaistelijoita vastaan. Kesken YK:n välitysyrityksen alkoi ensimmäinen Intian-Pakistanin sota, kun Pakistanin vakinaiset joukot tulivat voitettujen muslimisissien puolelle. 50-luvulla Intian vaaleilla valittu kansalliskokous äänesti pariin otteeseen Kashmirin Intian osaksi, mitä YK ja Pakistan eivät hyväksyneet, koska kyse ei ollut laajasta kansanäänestyksestä. Vuonna 1959 Kiina valtasi osia Kashmirista.

Vuonna 1965 Intia ja Pakistan sotivat, niin kuin 1971, jolloin taisteltiin myös Kashmirissa. Islamilainen aktivismi voimistui uudestaan 1980-luvun lopulla. Vuodesta 1987 lähtien alueella on ollut hindujen ja muslimien välillä jatkuvasti levotonta. Muslimiterroristit ja -mellakoitsijat ovat aiheuttaneet ongelmia, ja hindut ovat sortaneet Kashmirin alueen muslimeja. Hindutkin ovat syyllistyneet väkivaltaisiin mellakoihin.

Vuonna 1990 Intia lähetti sotilaita Kashmiriin pitämään järjestystä, mikä kiristi Intian ja Pakistanin välit äärimmilleen. Kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan intialaiset sotilaat rikkoivat 1990-luvulla ihmisoikeuksia muun muassa tekemällä joukkomurhia ja kiduttamalla ja raiskaamalla naisiakin. Intian poliisi ampui rauhallisia muslimimielenosoittajia ja niin edelleen.

Toukokuussa 1998 Intian joukot tekivät suuren hyökkäyksen muslimisissejä vastaan. Vuonna 1999 Pakistanin joukkoja ja muslimisissejä soluttautui Intian puolelle Jammu ja Kashmirissa ja katkaisivat tärkeän maantien. Tämän takia Intia vastasi ilmaiskuilla Pakistanin joukkoja ja muslimisissejä vastaan. Kargilin konflikti päättyi, kun Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton kehotti Pakistania peräytymään kiistassa. Intia piti vuonna 2000 Kargilin kriisiä voitettuna.

Syksyllä ja alkutalvella vuonna 2001 pakistanilaiset terroristit tekivät iskun Kashmirin parlamenttiin ja myös Intian parlamenttiin New Delhissä. Tämä ajoi Intian ja Pakistanin lähes sodan partaalle. Tämän jälkeen vuosina 2002–2006 Intia ja Pakistan liennyttivät välejään ja aloittivat rauhanneuvottelut.

Marraskuussa 2008 islamilaisterroristit tekivät muutaman päivän aikana automaattiasein ja käsikranaatein aseistautuneina terrori-iskujen sarjan, jossa kuoli 166 ja haavoittui 308. Intia syytti iskuista jälleen kerran Pakistania, mikä kiristi taas maiden välejä. 1980-luvun jälkeen Kashmirin levottomuuksissa on kuollut ainakin 40 000 ihmistä. Intia ja Pakistan ovat molemmat ydinasevaltioita, ja maiden välisellä uudella sodalla saattaisi olla vakavat seuraukset.

Kashmirissa puhkesi levottomuuksia vuonna 2016, kun intialaiset surmasivat muslimien keskuudessa suositun sissipäällikön. Vuonna 2019 islamistiryhmä Jaïsh-e-Mohammad teki terrori-iskun Intian armeijaa vastaan, mikä johti rajoitettuihin kahnauksiin maiden välillä. Intia poisti Kashmirin itsehallintoaseman elokuussa 2019.

Maanjäristys

Pääartikkeli: Etelä-Aasian maanjäristys 2005

Intian maanjäristys 2005 merkittynä kohokuvakarttaan.

Azad Kashmirin seudulla sijaitsee Intian ja Aasian laattojen raja, ja näin ollen alueella voidaan odottaa suuria maanjäristyksiä. Talojen rakenteet ovat alueella monesti heikkoja, maanjäristyksiä ei niiden rakentamisessa ole otettu huomioon.^lähde?

Luoteis-Pakistanissa tapahtui 8. lokakuuta 2005 suuri maanjäristys, jolla oli vaikutuksensa myös Kashmirissa. Järistys oli suurin alueella yli sataan vuoteen. Järistyksen keskus oli Luoteis-Pakistanissa lähellä Länsi-Kashmirin rajaa 19 kilometriä Muzaffarabadista luoteeseen. Pakistanin hallitseman Azad Kashmirin pääkaupungissa Muzaffarabadissa romahti melkein puolet taloista. Järistyksen tuhot ulottuivat suurina myös melko tiheästi asutun Kashmirinlaakson läntiseen ja eteläiseen osaan. Pakistanin hallitseman Kashmirin alueella kuoli varovaisestikin arvioituna noin 74 700 ihmistä, ja kansainvälisten avustusjärjestöjen ilmoituksen mukaan 86 000. Koska lauantai oli siellä silloin koulupäivä, monia kuoli romahtaviin kouluihin.

Intian Jammu ja Kashmirissa kuoli melkein 1 400, suurin osa Urin kaupungissa, jossa romahti 1 500 taloa. Pääjäristyksen voimakkuus oli noin M_w 7,7, ja seuraavan 18 tunnin aikana tapahtui yli 20 jälkijäristystä voimakkuudeltaan 4,5–6,3.. Myös pienempiä järistyksiä oli, yhteensä jälkijäristyksiä oli ainakin 147.

Katso myös

• kashmirvilla

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kashmir Wikimedia Commonsissa

• Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaoperaatiot