Kirkkoisä
Kirkkoisiksi kutsutaan kristinuskon alkuvaiheen ensimmäisiä ja vaikutusvaltaisimpia teologeja ja kirjoittajia, jotka ovat luoneet pohjan koko kristinuskon teologialle.
Kirkkoisät vaikuttivat aikana, jolloin kristillinen oppi, teologia ja elämä muotoutuivat voimakkaasti, toiselta vuosisadalta 500-luvulle. Tätä ajanjaksoa kutsutaan kirkkohistoriassa patristiseksi ajaksi heidän mukaansa (latinan sanasta patres, ”isät”). Nimitys kirkkoisä on myöhemmin, lähinnä keskiajalla, annettu kunnianimitys niille kirkon opettajille, joiden on katsottu saavuttaneen yleiskirkollisen auktoriteettiaseman kirkon piirissä.
Ensimmäisiä kristillisiä kirjoittajia ja teologeja, jotka elivät kahden ensimmäisen sukupolven aikana apostolien jälkeen, kutsutaan apostolisiksi isiksi tai apostolisiksi kirkkoisiksi. Heidän oletetaan tunteneen joitain apostoleja henkilökohtaisesti. Myöhäisemmät kirkkoisät taas tunsivat apostolien perinnön suullisena ja kirjallisena perimätietona. Kirkkoisillä ei siis tarkoiteta kristinuskon alkuaikojen marttyyrejä, askeetteja tai muita pyhimyksiä — suurin osa on tosin julistettu pyhimyksiksi myöhemmin — ei myöskään apostoleja eikä Uuden testamentin kirjojen kirjoittajia.
Kirkkoisien merkittävin aikaansaannos on heidän edustamansa kristinuskon haaran (joka oli suhteellisen yhtenäinen vuoteen 1054, jolloin se jakautui läntiseen katoliseen ja itäiseen ortodoksiseen kirkkoon) määrittely suhteessa antiikin filosofiaan, monijumalaisiin uskontoihin sekä muihin kilpaileviin kristinuskon tulkintoihin. Tämä määrittely on tapahtunut kirkon opin täsmennys- ja määrittelytyön kautta (saarnat, teologiset kirjoitukset, kirkolliskokoukset), julkisissa sekä yksityisissä elämänohjeissa (saarnat, kirjeet, moraaliset kirjoitukset) sekä kristinuskoa puolustavissa kirjoituksissa (apologiat). Ekumeenisten kirkolliskokousten päätöksiin ja Raamatun kaanonin muodostumiseen kirkkoisien vaikutus on ollut ratkaiseva.
Kirkkoisät jaetaan usein kahteen ryhmään, näiden kirjoituksissaan käyttämän kielen mukaan: latinalaisiin ja kreikkalaisiin kirkkoisiin. Kuitenkin esimerkiksi kreikkalaiset kirkkoisät olivat tunnettuja opettajia myös läntisen Välimeren latinankielisellä alueella ja päinvastoin – 'kirkkoisyys' sisältää ajatuksen kirkkoisän opetuksen luonteesta yleisenä ja (teoriassa) koko kristilliseen maailmaan levinneenä. Osa kirkkoisistä kirjoitti muilla kuin latinan ja kreikan kielillä. Esimerkiksi Pyhä Efraim Syyrialainen kirjoitti syyriaksi, mutta hänen teoksiaan käännettiin jo varhain ja laajalti kreikaksi ja latinaksi.
Kirkkoisien ajattelua, työtä ja opetusta tutkivaa tieteenhaaraa kutsutaan patristiikaksi. Kirkkoisien teoksista on koottu laitoksia nimellä Patrologia.
Apostoliset isät
muokkaa- Pääartikkeli: Apostoliset isät
Kaikkein ensimmäisiä kirkkoisiä kutsutaan apostolisiksi isiksi, koska on ajateltu näillä olleen suoran kontaktin apostoleihin ja näiden opetukseen. Merkittävimmät olivat:
- Pyhä Klemens eli Klemens I (k. 97)
- Pyhä Ignatios (k. 107)
- Pyhä Polykarpos (69/80–155/167)
- Papias (ensimmäinen ja toinen vuosisata)
- Hermas (toisen vuosisadan alku)
Latinalaiset kirkkoisät
muokkaaKuuluisimmat latinalaiset kirkkoisät olivat:
- Tertullianus (160–220)
- Cyprianus (noin 200–258)
- Pyhä Augustinus (354–430)
- Pyhä Ambrosius (340–397)
- Pyhä Hieronymus (342–420), Vulgatan kääntäjä
- Leo Suuri (Paavi Leo I) (k. 461)
Kreikkalaiset kirkkoisät
muokkaaKuuluisimmat kreikkalaiset kirkkoisät olivat:
- Pyhä Irenaeus (noin 130–202)
- Klemens Aleksandrialainen (noin 150–215)
- Origenes (noin 182–251)
- Pyhä Athanasios Aleksandrialainen (298–373)
- Pyhä Epifanios (noin 330–402)
- Pyhä Johannes Krysostomos (347–407)
- Kolme kappadokialaista, nk. kappadokialaiset isät:
- Pyhä Basileios Suuri (k. 379)
- Gregorios Nazianzilainen (Teologi) (k. 389)
- Gregorios Nyssalainen (k. 395)
Muita kirkkoisiä
muokkaaEdellä lueteltujen tunnetuimpien kirkkoisien lisäksi joukkoon voidaan lukea useita muita ensimmäisten vuosisatojen kristillisiä apologeetteja, muita kirjoittajia ja piispoja. Katolisessa kirkossa Pyhän Johannes Damaskoslaisen, joka eli 700-luvulla, katsotaan perinteisesti olleen viimeinen kirkkoisistä, ja samalla ensimmäisiä skolastikoista. Ortodoksinen kirkko ei varsinaisesti katso kirkkoisien ajan päättyneen koskaan, ja laskee mukaan myös muita myöhäisempiä, vaikutusvaltaisia teologeja.
Aavikkoisät olivat varhaisia munkkeja, jotka elivät Egyptin autiomaassa. Vaikka he eivät kirjoittaneet paljon, heidän vaikutuksensa oli suuri. Heihin kuuluvat muiden muassa Pyhä Antonius Suuri ja Pyhä Pakhomios. Suuri määrä heidän lyhyistä sanonnoistaan on koottu teokseen Apophthegmata Patrum.
100-luku
muokkaa- Hegesippos (noin 110–180)
- Aristeides Ateenalainen (noin 130/140–?)
- Justinus Marttyyri (?–165)
- Athenagoras Ateenalainen (noin 180–?)
- Tatianos (noin 155–172)
- Meliton Sardeslainen (noin 160/170–?)
- Theofilos Antiokialainen (noin 180–?)
- Diognetos (noin 140–200)
200-luku
muokkaa- Hippolytos Roomalainen (noin 170 – noin 235)
- Minucius Felix (noin 200–?)
- Dionysios Aleksandrialainen (k. 264/265)
300-luku
muokkaa- Eusebios Kesarealainen (noin 265–339), kirkkohistorioitsija
- Pietari Aleksandrialainen (?–311)
- Kyrillos Jerusalemilainen
- Efraim Syyrialainen (k. 378), kirkonopettaja
- Hilarius Poitierslainen (noin 300–367/368)
- Arnobius (k. 330)
- Lactantius (noin 260 – 325)
- Marius Victorinus (k. 362)
- Nemesios Emesalainen (noin 390)
- Diodoros Tarsoslainen (k. 394)
- Macrobius (300–400-lukujen vaihde)
- Sulpicius Severus (noin 360–420/425)
- Johannes Cassianus (noin 360–435)
400-luku
muokkaa- Martianus Capella
- Kyrillos Aleksandrialainen (noin 380–444)
- Theodoros Mopsuestialainen (?–428)
- Pseudo-Dionysios Areopagita
- Tyrannius Rufinus (n. 345–410/411)
500-luku
muokkaa- Gregorius Suuri (540–604), paavi, kirkonopettaja
- Isidorus Sevillalainen (noin 560–636), kirkonopettaja
600-luku
muokkaa- Maksimos Tunnustaja (noin 580–662)
700-luku
muokkaa- Johannes Damaskolainen (noin 675–749)
Ortodoksisessa kirkossa myös
muokkaa- Fotios Suuri (k. 891)
- Simeon Uusteologi (k. noin 1020)
- Gregorios Palamas (noin 1296–1359)
- Nikolaos Kabasilas (1323–1391)
- Simeon Thessalonikalainen (n. 1381–1429)
- Markus Efesolainen (1392–1444)
- Nikodemos Athosvuorelainen (1749–1809)
Katso myös
muokkaaKirjallisuutta
muokkaa- Halldorf, Peter: 21 kirkkoisää. Kristillisen uskon muotoutumisen historiaa. ((21 kyrkofäder. Historien om hur kristendomen formades, 2000.) Suomentanut Jorma Aspegrén) Kokkola: Barents Publishers-Fin, 2001. ISBN 952-5179-11-7
- Metropoliitta Johannes: Kirkkoisien perintö. Pieksämäki: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1984. ISBN 951-9071-66-0
- Russell, Bertrand: Länsimaisen filosofian historia 1. (History of Western Philosophy, 1946.) Suomentanut J. A. Hollo. 9. painos (1. painos 1948) Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-17867-5
- Surakka, Aari: Patrologia. Johdanto kirkon isien kirjoituksiin ja niihin sisältyvään oppiin. (Rauschen-Nowackin teosta "Zarys patrologji, pisma ojców kościola i nauka w nich zawarta" noudattaen laatinut Aari Surakka, pastori, pappisseminaarin opettaja) Kuopio: Suomen ortodoksinen kirkollishallitus, 1959.
Aiheesta muualla
muokkaa- Societas Patristica Fennica – Suomen patristinen seura – Suomalainen patristiikkaan keskittynyt tieteellinen seura
- Societas Patristica Fennica – Suomeksi ilmestynyttä patristisen ajan kirjallisuutta
- New Advent: Fathers of the Church – kirkkoisät ja heidän kirjoituksiaan. (englanniksi)
- Christian Classics Ethereal Library: The Early Church Fathers – kirkkoisien kirjoituksia. (englanniksi)
- Tomi Vuolteenaho: Theologica collectanea – suomennoksia ja perustietoja kirkkoisien kirjoituksista.