Kuolemantanssi

Hakusana ”danse macabre” ohjaa tänne. Danse Macabre on myös Camille Saint-Saënsin orkesteriteos.

Kuolemantanssi tai kalmantanssi (ransk. La Danse macabre, engl. Dance of Death, ital. La danza macabra, saks. Totentanz) on myöhäiskeskiajan kirkkotaiteessa esiintyvä aihe, joka kuvaa vertauskuvallisesti kuoleman yleismaailmallisuutta eli universaaliutta. Kuolemantanssi-aiheiset maalaukset sisältävät yleensä henkilöityneen kuoleman, joka johtaa tanssivien hahmojen joukkoa hautaan. Usein hautaan marssivassa kulkueessa esiintyy hahmoja kaikista yhteiskunnan kerroksista – kuninkaita, paaveja, munkkeja, nuoria, maatyöläisiä jne. Se on symbolikuva siitä, että kuolemassa kaikki ovat samanarvoisia. Aihe tunnetaan jo 300-luvulta alkaen, mutta se yleistyi Jean Le Fèvren La Danse Macabre -runon ilmestyttyä vuonna 1376.^[1]

Kuuluisimmat kuolemantanssit ovat ranskalaisissa ja saksalaisissa kirkoissa usein esiintyvät fresko-aiheet. Ne tehtiin yleensä mustan surman tunnelmissa muistuttamaan ihmisiä heidän elämänsä hauraudesta ja maallisen kunnian katoavaisuudesta. Bernt Notke maalasi 1400-luvun lopulla Lyypekin Mariankirkkoon loisteliaan Kuolemantanssin, mutta kirkko paloi vuonna 1942. Notken työpajan maalaama Kuolemantanssi on kuitenkin edelleen tallella Tallinnan Niguliste-kirkossa, joka toimii nykyään museona ja konserttisalina.^[2]

Suomen ainoa säilynyt kuolemantanssikuvaelma on 1500-luvun alussa tehdyssä seinämaalauksessa Inkoon kirkossa.^[3]^[4]

Kuolemantanssi on aiheena suosittu myös musiikissa. Klassiset säveltäjät, kuten Franz Liszt ja Camille Saint -Saëns ovat tehneet aiheesta sävellyksiä. Aihetta ovat suosineet myös erilaiset heavy metal -yhtyeet, kuten Iron Maiden kappaleella Dance of Death, joka löytyy yhtyeen julkaisemalta samannimiseltä levyltä (2003). Suomalainen metalliyhtye Catamenia on tehnyt Kuolon Tanssi -kappaleen Chaosborn-albumille ja saksalaisella Absurd-yhtyeellä on kappale nimeltä Pesttanz. Teemaa on jatkanaut okkultistista rokkia tekevä Ghost Dance Macabre -kappaleella 2018.