Liinahamari

Liinahamari (ven. Лиинахамари, ruots. Linhammar) on asutuskeskus ja jäätymätön satama Petsamonvuonon länsirannalla Petsamon kaupunkikunnassa nykyisellä Venäjän Murmanskin alueella. Se on Venäjän läntisin satama Barentsinmeren rannikolla. Liinahamari sijaitsee Suomen 1944 Neuvostoliitolle luovuttamalla Petsamon alueella.

Petsamon paikannimistä tuntuu olevan niukasti lähteitä. Liinahamari kuitenkin löytyy V. Tannerin kokoamasta Petsamon alueen paikannimiä 1 : Lappalaisia paikannimiä (Fennia 49, N:o 2, 1928, s. 20–21).

Tannerin mukaan Liinahamarin alkuperäinen nimi on koltansaameksi Lin'amraš. Lin tarkoittaa kalastusliinaa (pitkääsiimaa) ja amra = hammer (norj.) = tuntuririutta. Norjalaisessa 1980-luvun tiekartassa nimi esitetään venäläisittäin Linakhamari.

Historia

Liinahamari Suomessa

Liinahamarin satama 1930-luvulla

Venäjään 1800-luvulta kuulunut Liinahamari liitettiin muun Petsamon mukana Suomeen Tarton rauhassa 1920. Liinahamari oli Suomen ainoa valtamerisatama. Maantieyhteys etelään, Jäämerentie Rovaniemeltä Liinahamariin valmistui vuonna 1931.

1930-luvun alussa satama käsitti vielä vain yhden laiturin ja tavaramakasiinin. Hampuri–Petsamo-linjan rahtialus saapui kerran kuussa. Vuonna 1934 rakennettiin kalanjalostuslaitos ja tehtaalle laituri, sekä konttori- ja makasiinirakennukset. Liinahamarissa oli muun muassa tulli, Petsamon Silli- ja kalajauhotehdas sekä Liinahamarin hotelli.

Kun maantie valmistui Petsamovuonon rantaan, tuli Liinahamarista myös tärkeä matkailukohde. Suomen Matkailijayhdistys ylläpiti Liinahamarissa valtion rakennuttamaa, vuonna 1931 valmistunutta matkailumajaa. Matkailumaja laajennettiin vuonna 1939 funkistyyliseksi hotelliksi, mutta talvisodan sytyttyä Suomen armeija poltti sen, ja talvisodan päätyttyä hotelli rakennettiin uudelleen.

Paikallisliikennettä Liinahamarista muun muassa Kalastajasaarentoon hoidettiin postilaivayhteydellä, joka liikennöi kahdesti viikossa Maattivuonolle, Vaitolahdelle, Kervantoon ja Pummankiin ja kerran viikossa myös Heinäsaarille. Liinahamarista oli kerran viikossa Merenkulkuhallituksen ylläpitämä laivayhteys Vuoremin kautta Norjan Kirkkoniemeen.

Toinen maailmansota

Pääartikkelit: Liinahamarin reitti ja Liinahamarin pommitus 1941

Talvisodassa 1939–1940 Neuvostoliitto valloitti Liinahamarin, mutta Moskovan rauhassa 1940 alue jäi Suomelle.

Välirauhan aikana Liinahamarin reitti oli sekä Suomen että Ruotsin ainoa vapaa huoltoreitti Saksan ja Neuvostoliiton valtapiirin ulkopuolelle, sillä Saksa oli vallannut Norjan ja kontrolloi myös Skagerrakin salmea. Satamaa laajennettiin ja sen kautta järjestettiin suurimittainen huoltokuljetusoperaatio. Satamaan rakennettiin muun muassa kuusi laituria, kymmenen öljysäiliötä, 25 tonnin nosturi ja 10 000 m² varastoja. Sataman vuorokautinen purkausteho oli tämän jälkeen 2 000 tonnia. Vuoden aikana sataman kautta kulki yli kaksisataa laivaa. Tavaraa tuotiin 340 000 tonnia ja vietiin 180 000 tonnia. Tuonnista 85 prosenttia oli elintarvikkeita, jotka siirrettiin Jäämerentietä pitkin maakuljetuksena muualle Suomeen.

Jatkosodan aikana saksalaiset miehittivät taajamaa. Siviilihallinto oli suomalaisilla. 30. heinäkuuta 1941 Britannian torpedopommittajat hyökkäsivät Liinahamarin satamaan. Lentotukialus HMS Furiousilta nousseet torpedopommittajat upottivat satamaan yhden rahtilaivan ja tuhosivat rakennuksia. Sodan Britannia julisti Suomelle kuitenkin vasta puoli vuotta myöhemmin. Kuninkaalliset ilmavoimat myös miinoittivat Petsamoon johtavia vesireittejä.

Lapin sodan puhjettua 1944 suomalainen siviiliväestö evakuoitiin etelään. Saksalaiset vetäytyivät Liinahamarista neuvostojoukkojen aloitettua suurhyökkäyksen kahdeksan divisioonan voimin 7. lokakuuta 1944. Jatkosodan rauhanehtojen mukaan Liinahamari ja koko Petsamo luovutettiin Neuvostoliitolle.

Neuvostoliiton ja Venäjän aika

Toisen maailmansodan jälkeen Liinahamari toimi Neuvostoliiton Pohjoisen laivaston 42. sukellusveneprikaatin (per. 1960) tukikohtana. Nykyisin Liinahamarissa on 52. erillisen divisioonan vartioalusten tukikohta.

Aiheesta muualla

• Liinahamari. Suomen sulasatama, Helsingin Sanomat, 21.04.1935, nro 107, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Petsamon satamaolojen järjestely. 250 m:n levyinen rantavyöhyke Liinahamarin satama-alueeksi. Rautatie ja Jäämerentie rinnakkain Trifonanjärven itärantaa pitkin. Radioloisto ja luotsiasema Nurmensättiin, Helsingin Sanomat, 01.10.1939, nro 264, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Harri Hautajärvi: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria Väitöskirja. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos 2014. ISBN 978-952-60-5597-8.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liinahamari Wikimedia Commonsissa

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet