Lothar Matthäus
Lothar Herbert Matthäus (s. 21. maaliskuuta 1961 Erlangen, Baijerin osavaltio, Länsi-Saksa) on saksalainen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja. Uransa alkuvaiheissa Matthäus pelasi keskikentällä, mutta siirtyi liberoksi noin 30-vuotiaana.
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Lothar Herbert Matthäus | ||
| Syntymäaika | 21. maaliskuuta 1961 | ||
| Syntymäpaikka | Erlangen, Länsi-Saksa | ||
| Pelipaikka | keskikenttäpelaaja | ||
| Pituus | 174 cm[1] | ||
| Junioriseurat | |||
| 1971–1979 | FC Herzogenaurach | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1979–1984 | Borussia Mönchengladbach | 162 | (36) |
| 1984–1988 | Bayern München | 113 | (57) |
| 1988–1992 | Internazionale | 115 | (40) |
| 1992–2000 | Bayern München | 189 | (28) |
| 2000 | MetroStars | 16 | (0) |
| Yhteensä | 595 | (161) | |
| Maajoukkue | |||
| 1979–1983 | Länsi-Saksa U21 | 15 | (2) |
| 1979–1981 | Länsi-Saksa B | 4 | (1) |
| 1980–2000 | Saksa | 150 | (23) |
| Valmennusura | |||
| 2001–2002 | Rapid Wien | ||
| 2002–2003 | Partizan Belgrade | ||
| 2004–2006 | Unkarin maajoukkue | ||
| 2006 | Atlético Paranaense | ||
| 2006–2007 | Red Bull Salzburg | ||
| 2008–2009 | Maccabi Netanya | ||
| 2010–2011 | Bulgarian maajoukkue | ||
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Ura pelaajana
muokkaaMatthäus aloitti ammattilaisuransa vuonna 1979 Borussia Mönchengladbachin joukkueessa Bundesliigassa. Vuonna 1984 hän siirtyi FC Bayern Müncheniin ja vuonna 1988 FC Internazionale Milanoon Serie A:han. Vuonna 1990 Matthäus oli maajoukkueen kapteenina voittamassa maailmanmestaruutta[2] ja samana vuonna hänet valittiin Euroopan parhaaksi jalkapalloilijaksi. Vuonna 1991 Matthäus valittiin maailman parhaaksi jalkapalloilijaksi. Vuonna 1992 Matthäus siirtyi takaisin Bayern Müncheniin, jossa hän pelasi aina vuoteen 2000 saakka, jolloin siirtyi Yhdysvaltoihin pelaamaan. Hän lopetti pelaamisen vielä samana vuonna.
Pelé on valinnut Matthäuksen 125 kaikkien aikojen parhaan jalkapalloilijan joukkoon. Matthäus on pelannut viisissä MM-kisoissa yhteensä 25 lopputurnauspeliä; MM-kisojen määrässä hän jakaa ennätyksen ja otteluiden määrässä hän pitää ennätystä yksin hallussaan[3]. Matthäus pelasi Saksan maajoukkueessa 1980–2000 yhteensä 150 maaottelua, joka oli silloin eniten maailmassa ja on edelleen Saksan ennätys.
Meriitit pelaajana
muokkaa- Saksan mestaruus (7): 1985, 1986, 1987, 1994, 1997, 1999, 2000
- Saksan Cup (3): 1986, 1998, 2000
- Italian mestaruus: 1989
- UEFA Cup (2): 1991, 1996
- Euroopan mestaruus: 1980
- Maailmanmestaruus: 1990
Ura valmentajana
muokkaaMatthäus on peliuransa jälkeen kokeillut siipiään myös valmentajana. Hän toimi Rapid Wienin päävalmentajana kaudella 2001–02, muttei onnistunut mestaruustavoitteissa. Joulukuussa 2002 hän nousi FK Partizanin päävalmentajaksi ja onnistui johdattamaan seuran Serbia-Montenegron mestariksi. Matthäusin johdolla Partizan eteni myös Mestarien liigan lohkovaiheeseen pudottamalla jatkosta 3.karsintakierroksella Newcastle Unitedin. Partizan esiintyi eurokentillä edukseen ja jäi vain pisteen päähän UEFA Cupin jatkokierroksille oikeuttavasta kolmossijasta. Samassa lohkossa Matthäusin Partizanin kanssa pelasivat Real Madrid, sittemmin koko liigan voittanut FC Porto sekä Olympique de Marseille.
Joulukuussa 2003 Matthäus jätti Partizanin ja siirtyi Unkarin maajoukkueen peräsimeen. Matthäusin tavoitteena oli johdattaa Unkari MM-kisoihin 2006. Karsintalohko, jossa pelasivat muun muassa Ruotsi, Kroatia ja Bulgaria, oli Unkarille liian kova ja huolimatta kisalipun karkaamisesta Matthäus sai jatkaa sopimuksensa loppuun saakka.
Tammikuussa 2006 hän siirtyi brassiseura Clube Atlético Paranaensen peräsimeen, mutta jätti tehtävänsä vain 7 ottelun jälkeen maaliskuussa. Syynä lähtöön oli halu olla lähempänä Euroopassa asunutta perhettä.
Kaudeksi 2006–07 Matthäus siirtyi itävaltalaisseura Red Bull Salzburgin päävalmentajaksi. Yhdessä managerina toimineen Giovanni Trapattonin kanssa hän luotsasi seuran Itävallan mestaruuteen. Hän sai potkut kauden jälkeen riitauduttuaan seurajohdon kanssa.
Matthäus yhdistettiin joissain suomalaismedioissa Suomen maajoukkuevalmentajan tehtäviin alkuvuodesta 2008. [4] Myös Bosnia ja Hertsegovinan jalkapallomaajoukkueen uutisoitiin olevan Matthäusin kintereillä. [5] Häntä ei kuitenkaan valittu kumpaankaan tehtävään.
Huhtikuussa 2008 israelilainen liigaseura Maccabi Netanya FC ilmoitti tehneensä kaksivuotisen sopimuksen Matthäusin kanssa. Hän aloittaa tehtävissään kesällä 2008. Sopimuksen julkistamisen aikaan seura oli Ligat ha'Alissa toisena. [6]
Kaudella 2008/09 Matthäus ei onnistunut nostamaan Netanya Israelin liigan mestaruuskamppailuun, vaan seura taisteli läpi kauden neljännestä sijasta. Lopulta saksalaisvalmentaja sai potkut huhtikuun lopussa. [7]
Kesäkuussa 2009 Matthäus allekirjoitti kaksivuotisen sopimuksen unkarilaisen FC Fehérvárin kanssa.[8] Matthäus ei kuitenkaan koskaan kerennyt aloittaa valmentamista Féhérvarissa, vaan hän ilmoitti kesäkuun lopulla jättävänsä seuran ilman tarkempaa syytä. [9]
Kesäkuun lopussa saksalaislehti Kicker uutisoi, että Matthäus olisi siirtymässä MM-kisoista pudonneen Kamerunin päävalmentajaksi. [10] Sopimusta Kamerunin liiton kanssa ei kuitenkaan koskaan syntynyt.
Syyskuussa 2010 Matthäusista tuli Bulgarian maajoukkueen uusi päävalmentaja. [11] Matthäusin urakka alkoi hyvin, kun Bulgaria voitti hänen debyyttiottelussaan Walesin 1–0. EM2012-karsinnoissa Bulgarian taival ei kuitenkaan sujunut erityisen menestyksekkäästi ja tasapelit Sveitsi ja Montenegroa vastaan sekä tappio Englannille jättivät maan varmasti lopputurnauksen ulkopuolelle. Lopulta pesti päättyi potkuihin 19. syyskuuta 2011. [12]
Meriitit valmentajana
muokkaa- Serbia-Montenegron mestaruus: 2003
- Itävallan mestaruus: 2007
Yksityiselämä
muokkaaMatthäus on tullut tunnetuksi jalkapallouransa ohella myös lukuisista naissuhteistaan. [13] Ensimmäisestä avioliitosta Silvia Matthäusin (1981–1992) kanssa hänellä on kaksi lasta, Alisa ja Viola. 1994 hän avioitui sveitsiläisen malli Lolita Morenan kanssa ja parille syntyi poika Loris. He erosivat vuonna 1999.
Marraskuussa 2003 Matthäus solmi kolmannen avioliittonsa serbialaisen Marijana Kostićin kanssa. Pari erosi loppuvuodesta 2007, mutta liitto päättyi eroon virallisesti tammikuussa 2009 nelivuotisen oikeudenkäynnin jälkeen. [14]
Tammikuussa 2009 hän avioitui ukrainalaisen malli Liliana Chudinovan kanssa. [15]
Lähteet
muokkaa- ↑ Lothar Matthäus Eurosport. Viitattu 28.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Ekberg, Jari: Kuin taivasta koskettaisi, s. 354, 378–379. Atena, 2014. ISBN 978-952-300-049-0
- ↑ McMahon, Bobby: 2018 World Cup: Some Stats, Facts And Records To Ready You For The 64-Game Marathon 12.6.2018. Forbes. Viitattu 4.7.2018.
- ↑ | Matthäus odottaa soittoa Suomesta[vanhentunut linkki]
- ↑ Matthäus Bosnian valmentajalistalla
- ↑ Matthäus sai töitä Israelin pääsarjasta
- ↑ Matthäus löst Vertrag in Netanya
- ↑ Matthäus landet bei Fehervar
- ↑ Matthäus sagt Fehervar ab
- ↑ Matthäus klar mit Kamerun
- ↑ Matthäus wird am Donnerstag vorgestellt
- ↑ Matthaus sacked by Bulgaria[vanhentunut linkki]
- ↑ Matthäus har gift sig – igen
- ↑ Mateusovi se razveli posle godinu dana suđenja
- ↑ Ukrainian becomes forth wife for German football legend (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lothar Matthäus Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Otto Rehhagel |
Kicker Mann des Jahres 1999 |
Seuraaja: Rudi Völler |
| Edeltäjä: Peter Persidis |
Rapid Wienin päävalmentaja 2001–2002 |
Seuraaja: Josef Hickersberger |
| Edeltäjä: Ljubiša Tumbaković |
FK Partizanin päävalmentaja 12/2002–12/2003 |
Seuraaja: Vladimir Vermezović |
| Edeltäjä: Imre Gellei |
Unkarin jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 12/2003–10/2005 |
Seuraaja: Péter Bozsik |
| Edeltäjä: Kurt Jara |
FC Red Bull Salzburgin päävalmentaja 2006–2007 |
Seuraaja: Giovanni Trapattoni |
| Edeltäjä: Reuven Atar |
Maccabi Netanyan päävalmentaja 2008–2009 |
Seuraaja: Nati Azaria |
| Edeltäjä: Stanimir Stoilov |
Bulgarian jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 9/2010–9/2011 |
Seuraaja: Ljuboslav Penev |
- Miehet
1956: Stanley Matthews • 1957: Alfredo Di Stéfano • 1958: Raymond Kopa • 1959: Alfredo Di Stéfano • 1960: Luis Suárez • 1961: Omar Sivori • 1962: Josef Masopust • 1963: Lev Jašin • 1964: Denis Law • 1965: Eusébio • 1966: Bobby Charlton • 1967: Flórián Albert • 1968: George Best • 1969: Gianni Rivera • 1970: Gerd Müller • 1971: Johan Cruijff • 1972: Franz Beckenbauer • 1973: Johan Cruijff • 1974: Johan Cruijff • 1975: Oleh Bloh’in • 1976: Franz Beckenbauer • 1977: Allan Simonsen • 1978: Kevin Keegan • 1979: Kevin Keegan • 1980: Karl-Heinz Rummenigge • 1981: Karl-Heinz Rummenigge • 1982: Paolo Rossi • 1983: Michel Platini • 1984: Michel Platini • 1985: Michel Platini • 1986: Ihor Bjelanov • 1987: Ruud Gullit • 1988: Marco van Basten • 1989: Marco van Basten • 1990: Lothar Matthäus • 1991: Jean-Pierre Papin • 1992: Marco van Basten • 1993: Roberto Baggio • 1994: Hristo Stoitškov • 1995: George Weah • 1996: Matthias Sammer • 1997: Ronaldo • 1998: Zinédine Zidane • 1999: Rivaldo • 2000: Luís Figo • 2001: Michael Owen • 2002: Ronaldo • 2003: Pavel Nedvěd • 2004: Andri Ševtšenko • 2005: Ronaldinho • 2006: Fabio Cannavaro • 2007: Kaká • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Lionel Messi • 2016: Cristiano Ronaldo • 2017: Cristiano Ronaldo • 2018: Luka Modrić • 2019: Lionel Messi • 2020: ei jaettu 2021: Lionel Messi • 2022: Karim Benzema • 2023: Lionel Messi • 2024: Rodrigo Hernández
- Naiset
2018: Ada Hegerberg • 2019: Megan Rapinoe • 2020: ei jaettu • 2021: Alexia Putellas • 2022: Alexia Putellas • 2023: Aitana Bonmatí • 2024: Aitana Bonmatí
| Miehet: | 1991  Lothar Matthäus |
1992  Marco van Basten |
1993  Roberto Baggio |
1994  Romário |
1995  George Weah |
1996 Ronaldo |
1997 Ronaldo
|
1998  Zinédine Zidane |
1999 Rivaldo |
2000 Zinédine Zidane |
2001  Luís Figo |
2002 Ronaldo |
2003 Zinédine Zidane
| ||
| 2004 Ronaldinho |
2005 Ronaldinho |
2006 Fabio Cannavaro |
2007 Kaká |
2008 Cristiano Ronaldo |
2009  Lionel Messi
| ||
| Naiset: | 2001  Mia Hamm |
2002 Mia Hamm |
2003 Birgit Prinz |
2004 Birgit Prinz |
2005 Birgit Prinz |
2006 Marta
| |
| 2007 Marta |
2008 Marta |
2009 Marta |
2010 Marta |
2011  Homare Sawa
|
1930 
José Nasazzi | 1934 .svg){kind=small}
Gianpiero Combi | 1938 Giuseppe Meazza | 1950 Obdulio Varela | 1954 Fritz Walter | 1958 Hilderaldo Bellini | 1962 Mauro Ramos | 1966 
Bobby Moore | 1970 Carlos Alberto | 1974 Franz Beckenbauer | 1978 Daniel Passarella | 1982 Dino Zoff | 1986 Diego Maradona | 1990 Lothar Matthäus | 1994 Dunga | 1998 Didier Deschamps | 2002 Cafu | 2006 Fabio Cannavaro | 2010 
Iker Casillas | 2014 Philipp Lahm | 2018 Hugo Lloris
1 Schumacher | 2 Briegel | 3 Breitner | 4 K. Förster | 5 B. Förster | 6 Dremmler | 7 Littbarski | 8 Fischer | 9 Hrubesch | 10 Müller | 11 Rummenigge | 12 Hannes | 13 Reinders | 14 Magath | 15 Stielike | 16 Allofs | 17 Engels | 18 Matthäus | 19 Hieronymus | 20 Kaltz | 21 Franke | 22 Immel | Valmentaja Derwall
1 Schumacher | 2 Briegel | 3 Strack | 4 K. Förster | 5 B. Förster | 6 Rolff | 7 Brehme | 8 Allofs | 9 Völler | 10 Meier | 11 Rummenigge | 12 Burdenski | 13 Matthäus | 14 Falkenmayer | 15 Stielike | 16 Bruns | 17 Littbarski | 18 Buchwald | 19 Bommer | 20 Roleder | Valmentaja Derwall
1 Schumacher | 2 Briegel | 3 Brehme | 4 Förster | 5 Herget | 6 Eder | 7 Littbarski | 8 Matthäus | 9 Völler | 10 Magath | 11 Rummenigge | 12 Stein | 13 Allgöwer | 14 Berthold | 15 Augenthaler | 16 Thon | 17 Jakobs | 18 Rahn | 19 Allofs | 20 Hoeneß | 21 Rolff | 22 Immel | Valmentaja Beckenbauer