Maitohappobakteeri
Maitohappobakteereihin (engl. lactic acid bacteria) luokitellaan ne bakteerilajit, jotka tuottavat hiilihydraateista käymistuotteinaan maitohappoa. Myös Bifidobacterium-sukuiset lajit mielletään usein maitohappobakteereiksi, vaikka ne eivät tuotakaan maitohappoa.
Käyttö elintarvikkeissa
muokkaaMaitohappobakteerikäyminen parantaa elintarvikkeiden säilyvyyttä ja muuttaa niiden makua[1]. Maidosta voidaan valmistaa maitohappobakteerien avulla juustoja, jogurttia, piimää ja viiliä. Kermasta puolestaan voidaan valmistaa hapankermaa ja hapankermasta niin sanottua kirnuvoita. Myös tavallinen tykkivoi maustetaan yleensä hapatteesta valmistetulla tisleellä.[2][3][4]
Muita maitohappobakteerien avulla tuotettuja elintarvikkeita ovat esimerkiksi hapanjuureen leivottu leipä, salami ja muut kestomakkarat, fermentoidut oliivit sekä hapankaali ja hapankurkku.[2][5]
Elintarvikkeiden valmistuksessa käytettyjä maitohappobakteerisukuja ovat esimerkiksi perinteisissä hapatetuissa elintarvikkeissa käytetyt Streptococcus diacetylactis[4], Lactobacillus, Lactococcus, Pediococcus, Leuconostoc ja Enterococcus.
Terveysvaikutukset
muokkaaUseat maitohappobakteerit kuuluvat ihmisen suoliston normaaliflooraan, josta aiheutuu terveysongelmia yleensä vain silloin, kun elinten rajapinnoille syntyy kudosvaurioita[6][7].
Hammasmätä
muokkaaSuuri osa hammasmädän sairastuttamassa hampaassa kasvavista bakteereista on maitohappobakteereita[8].
Ripuli
muokkaaMaitohappobakteerit voivat ehkäistä tai hoitaa antibioottikuureista johtuvaa ripulia. Lapsilla tehdyissä tutkimuksissa on myös havaittu, että joillain maitohappobakteereilla on eräissä tapauksissa hoitovaikutusta myös muunlaiseen ripuliin. Esimerkiksi Lactobacillus rhamnosus GG -bakteerin on todettu lyhentävän rotaviruksen aiheuttaman ripulin kestoa lapsilla.
Ärtyvän suolen oireyhtymä
muokkaaBifidobakteereja sisältävien valmisteiden on havaittu vähentävän hieman ärtyvän suolen oireyhtymään liittyviä kipuja[9].
SLE
muokkaaOsalla maitohappobakteerilajeista on havaittu olevan suotuisa vaikutus autoimmuunisairaus SLE:hen, kun taas toiset maitohappobakteerilajit pahentavat kyseistä sairautta[10].
Katteettomat väitteet ja uskomukset
muokkaaVenäläinen mikrobiologi Ilja Metšnikov kehitti 1800-luvun lopulla teorian, jonka mukaan jogurtin ja muiden hapanmaitotuotteiden valmistuksessa käytetyt bakteerit, ja etenkin Lactobacillus bulgaricus, voisivat syrjäyttää paksusuolen haitallisia bakteereita lisäten terveyttä ja pidentäen elinikää. Hapanmaitotuotteiden esitettyjä terveysvaikutuksia tukevaa tieteellistä näyttöä ei ollut kuitenkaan olemassa, vaan teoria perustui ainoastaan Metšnikovin omiin ja hänen tuttaviensa tuntemuksiin. Myöhemmin on havaittu, ettei Lactobacillus bulgaricus kykene edes elämään paksusuolessa. Lactobacillus acidophilus -bakteeri sen sijaan voi siellä elää, mutta senkin hyödyllisyydestä on saatu vain rajallista näyttöä.[11]
Valio markkinoi 1990-luvulla Gefilus-mehujaan väittäen, että niiden sisältämät Lactobacillus rhamnosus GG -bakteerit parantaisivat tutkimusten mukaan elimistön vastustuskykyä[12]. Monet kuluttajat käyttävät edelleen maitohappobakteereita sisältäviä ruoka-aineita ja lisäravinteita, koska uskovat niiden olevan probiootteja eli terveyttä edistäviä bakteereita[13].
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA ei ole hyväksynyt väitteitä yhdenkään maitohappobakteerin terveysvaikutuksista, minkä vuoksi maitohappobakteereita sisältäviä elintarvikkeita ei saa enää markkinoida terveysväitteiden avulla.[12] Kielto johtuu siitä, että EFSA hyväksyy vain sellaiset väitteet, joiden tueksi on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä.[14]
Lähteet
muokkaa- ↑ Jussi Kurkela laittoi porkkanat suolaliemeen ja kohta purkki alkoi pärskiä – ikivanhaa ilmiötä tutkitaan nyt miljoonilla Yle Uutiset. 26.8.2023. Viitattu 23.10.2024.
- ↑ a b A. Corsetti, M. Gobbetti, J. Rossi, P. Damiani: Antimould activity of sourdough lactic acid bacteria: identification of a mixture of organic acids produced by Lactobacillus sanfrancisco CB1. Applied Microbiology and Biotechnology, 1998, 50. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Juustoportti kirnuvoi 200 g Juustoportti. Viitattu 23.10.2024.
- ↑ a b Voin valmistus. Joensuun ELLI 19.10.2020. Johanna Aho. https://ruokaketjuelli.fi/wp-content/uploads/2020/11/Johanna-Aho_Voin-valmistus.pdf
- ↑ Review Lactic acid bacteria from fermented table olives. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0740002012000238
- ↑ Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld: Overview of gut flora and probiotics. International Journal of Food Microbiology, 1998, 41. vsk, nro 2. doi:10.1016/S0168-1605(98)00044-0 (englanniksi)
- ↑ Bruce Beutler: Pathogens, Commensals, and Immunity: From the Perspective of the Urinary Bladder. Pathogens, 7.1.2016, 5. vsk, nro 1, s. 5. doi:10.3390/pathogens5010005 ISSN 2076-0817 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kustannus Oy Duodecim: Suun mikrobit Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 27.3.2020.
- ↑ Maitohappobakteerit - näin käytät niitä oikein Apteq. 23.1.2020. Arkistoitu 6.4.2020. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ Weijie Wang, Yongsheng Fan, Xinchang Wang: Lactobacillus: Friend or Foe for Systemic Lupus Erythematosus?. Frontiers in Immunology, 2022, 13. vsk. doi:10.3389/fimmu.2022.883747/full ISSN 1664-3224 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Recycling Metchnikoff: [Probiotics, the Intestinal Microbiome and the Quest for Long Life. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3859987/]
- ↑ a b Euroopan vanhin maitohappobakteeribrändi Valio Gefilus® täyttää 25 vuotta | Valio Oy www.sttinfo.fi. Viitattu 27.3.2020.[vanhentunut linkki]
- ↑ Francisco Guarner, Juan-R Malagelada: Gut flora in health and disease. The Lancet, 8.2.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.2.2017. (englanniksi)
- ↑ Ruokavirasto: Ravitsemus- ja terveysväitteet ruokavirasto.fi. Viitattu 27.3.2020.