Marie de Rabutin-Chantal
Marie de Rabutin-Chantal eli Madame de Sévigné (5. helmikuuta 1626 – 17. huhtikuuta 1696[1]) oli ranskalainen markiisitar. Madame de Sevigné tuli tunnetuksi tyttärelleen Françoise de Sévignélle, Grignanin kreivittärelle lähettämistään kirjeistä, joissa hän kuvaa Ludvig XIV:n ajan hovia ja sen tapoja.
Madame de Sévigné | |
---|---|
Claude Lefèbvren maalaama muotokuva vuodelta 1665. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. helmikuuta 1626 |
Kuollut | 17. huhtikuuta 1696 |
Kirjailija | |
Äidinkieli | ranska |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Madame de Sévignén kirjeenvaihto julkaistiin vuonna 1726. Kirjeet korostavat muodin merkitystä ranskalaiseen eliittiin kuuluvien naisten elämässä.[1] Markiisittaren kerrotaan myös olleen ensimmäinen, joka kirjoitti maidon lisäämisestä teehen.[2]
Elämä
muokkaaMarie de Rabutin-Chantalin isällä oli paronin arvo ja äiti kuului varakkaaseen porvarissukuun.[1]
De Rabutin-Chantal meni naimisiin Sévignén markiisi Henrin kanssa 4. elokuuta 1644. Pariskunnan tytär Françoise syntyi vuonna 1646 ja poika Charles vuonna 1648. Markiisi kuoli rakastajattaresta käydyssä kaksintaistelussa saamiinsa vammoihin vuonna 1651. Ennen avioliittoaan markiisittaren oli onnistunut säilyttää oma omaisuutensa ilman miehensä hallintaoikeutta. Tämä ja leskeys takasivat hänelle riippumattoman elämän.[3][4]
Kuultuaan miehensä kuolemasta markiisitar lausui kuuluisat sanansa: Vihdoinkin tiedän, missä hän nukkuu yönsä. Mies oli tunnettu siitä, että vietti aikaansa rakastajattariensa luona, milloin missäkin. Kirjeissä, joita markiisitar lähetti etupäässä tyttärelleen, käy ilmi hyvä kirjallinen sivistys ja kyky arvioida ihmisluontoa vailla harhakäsityksiä. Molieren tuotannosta hän oli hyvin perillä ja viittaa tämän näytelmien hahmoihin useasti. Leikkisä ilmaisu saattaa hänen kirjeissään vaihtua nopeasti purevaan ivaan. On otettava huomioon, että hän ei ollut tarkoittanut niitä julkaistaviksi, päätöksen niiden julkaisemisesta teki hänen lapsenlapsensa.[4]
Madame de Sévigné asui Pariisissa kaupunkipalatsissa nimeltä Hôtel Carnavalet vuosina 1677–1696. Hän oli tunnettu seurapiirikaunotar, joka edusti aikansa naisihannetta käytöksensä, elämäntapansa sekä pukeutumisensa puolesta.[1]
Madame de Sévigné kuoli sairastuttuaan isorokkoon 17. huhtikuuta 1696.[3]
Teokset
muokkaa- Kirjeitä tyttärelle vuosilta 1671-1694, suom. Toini Kaukonen, Helsinki: WSOY 1953
- Markiisitar de Sévignén kirjeet 1648–1696. Suom. työryhmä, toim. Riikka-Maria Rosenberg ja Ulla Tuomarla. Teos 2020 ISBN 978-952-363-041-3
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Pöllä, Riikka-Maria: Tyylikäs markiisitar de Sévigné. Eliittipariisittaren muodikas elämä 1600-luvun Marais’ssa (pdf) Fran–Su 2/2016. 2016. Helsinki: Suomi–Ranska-yhdistysten liitto. Arkistoitu 3.3.2017. Viitattu 3.3.2017.
- ↑ Schofield, Hugh: France's silent tea revolution BBC News Magazine. 20.4.2014. BBC. Viitattu 3.3.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Conley, John J.: Marie de Rabutin-Chantal, Marquise de Sévigné (1626—1696) Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 3.3.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Helsingin Sanomat 16.8.2020: Markiisittaren kirjeet paljastavat tarkan ihmisen arvioijan, s. C4–C5
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marie de Rabutin-Chantal Wikimedia Commonsissa
- Lisää luettavaa aiheesta Marie de Rabutin-Chantal on Wikiaineistossa
- Lettres de Madame de Sévigné Gutenberg-projektissa
- Markiisitar de Sévignén kirjeet 1648–1696 (Arkistoitu – Internet Archive) kirjaesittely, Teos.fi