Michael Curtiz
Michael Curtiz, syntymänimeltään Manó Kertész Kaminer, (24. joulukuuta 1886 Itävalta-Unkari – 10. huhtikuuta 1962 Yhdysvallat) oli elokuvaohjaaja, joka ohjasi muun muassa Casablancan ja Hollywood-elokuvan Sinuhe, egyptiläinen, joka perustuu kirjailija Mika Waltarin teokseen Sinuhe egyptiläinen.[1]
Michael Curtiz | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Kertész Kaminer Manó |
Syntynyt | 24. joulukuuta 1886 Budapest, Itävalta-Unkari |
Kuollut | 10. huhtikuuta 1962 (75 vuotta) Los Angeles, Kalifornia |
Ammatti | ohjaaja, tuottaja, käsikirjoittaja, näyttelijä |
Puoliso |
Lucy Doraine (1918–1923) Lili Damita (1925–1926) Bess Meredyth (1929–1962) |
Ohjaaja | |
Taiteilijanimet | Michael Courtice, Michael Kertesz, Mihaly Kertesz, Michael Kertész, Mihály Kertész, Kertész Mihály |
Aktiivisena | 1912–1961 |
Tunnetuimmat ohjaukset |
Likakasvoiset enkelit Yankee Doodle Dandy Casablanca Mildred Pierce Kitara kainalossa |
Palkinnot | |
mm. Oscar-palkinto parhaasta ohjauksesta (1944) |
|
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Uran alku
muokkaaManó Kertész Kaminer – sittemmin Michael Curtiz – aloitti uransa näyttelijänä ja ohjaajana kotimaassaan Unkarissa vuonna 1912.[1] Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Curtiz jatkoi uraansa ohjaajana Itävallassa ja Saksassa, myöhemmin myös muissa Euroopan maissa.
Hollywood
muokkaaCurtiz muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1926, kun hänellä oli takanaan 61 Euroopassa ohjattua elokuvaa alle viidessätoista vuodessa.
Yhdysvalloissa hän aloitti työskentelemisen Hollywoodissa elokuvayhtiö Warner Brosille, jonka ”hoviohjaajaksi” hän ryhtyi ja tekikin urallaan elokuvia genrestä kuin genrestä.
Kuuluisimmat teokset
muokkaaCurtiz ohjasi vuonna 1937 valmistuneen elokuvan Gangsterivalmentaja (Kid Galahad), jonka tähtenä esiintyi hänen luottonäyttelijänsä Humphrey Bogart. Sitä ennen hän oli saanut Oscar-ehdokkuuden Kapteeni Bloodin (Captain Blood) ohjauksesta vuonna 1936. Vuonna 1939 hänet huomioitiin kahdella Oscar-ehdokkuudella kahdesta eri ohjauksesta (Likakasvoiset enkelit (Angels with Dirty Faces) ja Neljän tytön sankari (Four Daughters), ja vuonna 1943 hän sai ehdokkuuden Yankee Doodle Dandy -elokuvan ohjauksesta.
Vuonna 1944 hän voitti parhaan ohjauksen Oscarin tunnetuimmasta teoksestaan, Casablancasta (1942), joka on äänestetty useaan otteeseen maailman parhaaksi elokuvaksi.
Curtizin viimeiseksi merkkiteokseksi jäi vuonna 1958 ilmestynyt Elvis Presleyn tähdittämä Kitara kainalossa (King Creole), joka on valittu useaan otteeseen parhaaksi Presleyn elokuvaksi.
Yksityiselämä
muokkaaCurtiz avioitui elämänsä aikana kolme kertaa, aina näyttelijättären kanssa. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Lucy Doraine vuosina 1918–1923, toinen Lili Damita vuosina 1925–1926 ja kolmas Bess Meredyth, jonka kanssa hän eli aviossa vuodesta 1929 aina kuolemaansa, vuoteen 1962, asti.
Curtiz kasvoi juutalaisessa perheessä.[2][3] Hänen veljensä David Curtiz toimi hänen apulaisohjaajanaan kahdessa elokuvassa vuonna 1949.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Michael Curtiz Hollywood Walk of Fame.
- ↑ David B. Green: This Day in Jewish History / A Star Director Is Born (Or So He Says) Haaretz. 24.12.2012. Viitattu 22.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Michael Curtiz | Hungarian-American director, actor, and writer Encyclopedia Britannica. Viitattu 22.3.2019. (englanniksi)
Kirjallisuutta
muokkaa- Rode, Alan K.: Michael Curtiz : A Life in Film. The University Press of Kentucky, 2017. ISBN 978-0-8131-7391-7.