Location via proxy:   [ UP ]  
[Report a bug]   [Manage cookies]                
Wikipedia

Moskova

Venäjän pääkaupunki
Tämä artikkeli käsittelee Venäjän pääkaupunkia. Petsamossa sijainnutta samannimistä kolttakylää käsittelee artikkeli Moskova (Petsamo).

Moskova (ven. Москва́, Moskva Ru-Москва.oga [mɐˈskva] (ohje)) on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan. Moskova on Euroopan suurin kaupunki, koska Istanbul ei sijaitse kokonaan Euroopassa. Moskova on myös Venäjän tärkein teollisuuskaupunki ja liikenteen solmukohta. Tsaarinvallan aikaan Venäjän pääkaupunkina toimi Pietari, mutta Moskovasta tuli Neuvostoliiton pääkaupunki ja on pysynyt seuraajavaltio Venäjän pääkaupunkina Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Moskovassa sijaitsee Kreml, jossa sijaitsevat Venäjän keskeiset hallintoelimet.

Moskova
(Москва, Moskva)
Vastapäivään alkaen isosta kuvasta: Kreml, Kristus Vapahtajan katedraali, Moskovan valtionyliopisto, Bolšoi-teatteri, Punainen tori, liikekeskus
Vastapäivään alkaen isosta kuvasta: Kreml, Kristus Vapahtajan katedraali, Moskovan valtionyliopisto, Bolšoi-teatteri, Punainen tori, liikekeskus
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Moskovan sijainti Venäjällä
Moskovan sijainti Venäjällä

Koordinaatit: 55°45′21″N, 37°37′03″E

Valtio Venäjä
Federaatiopiiri Keskinen
Talousalue Keskinen
Perustettu 4. huhtikuuta 1147
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi liittovaltiokaupunki
 – Pormestari Sergei Sobjanin (YV)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 2 510 km²
Korkeus <130–253 m
Väkiluku (2019) 12 646 679[1]
 – Väestötiheys 5 039 as./km²
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)[2][3]
Postinumero 101xxx–129xxx
Suuntanumero(t) +7 495, +7 499









Historia

muokkaa
 
Pyhän Vasilin katedraali Moskovan Punaisella torilla rakennettiin Iivana Julman aikana 1555–1561 Kazanin kaanikunnasta saavutetun voiton kunniaksi arkkitehti Postnik Jakovlevin suunnitelman mukaan.
Katso myös: Moskovan ruhtinaskunta

Moskova-nimen alkuperästä ei ole varmuutta. Erään teorian mukaan Moskova olisi saanut nimensä suomalais-ugrilaisesta Mustajoki-nimestä, jolla viitattiin kaupungin läpi virtaavaan jokeen,[4] mutta lukuisia kilpailevia etymologioita on esitetty. Moskova-nimi esiintyy ensi kertaa vuoden 1147 Ipatijevskaja-kronikassa, jossa Suzdalin ruhtinas Juri Dolgoruki kutsuu Severskin ruhtinaan Svjatoslavin vieraaksensa Moskovaan. Moskova oli tällöin kartano tai majatalo, jonka omisti pajari Stepan Kutško. Juri surmautti hänet, jotta kukaan ei syyttäisi hänen saaneen tilan vääryydellä haltuunsa. Juri ympäröi tilan paaluvarustuksella vuonna 1156 eli perusti kaupungin. Paikalle muodostui jo varhaisena aikana kaupan keskus. Vanhin säilynyt rakennus oliselvennä 1300-luvulla rakennettu kivikirkko Spas na Boru (ven. Спас на Бору).lähde?

Dmitri Donskoi rakensi ensimmäisen Kremlin kivilinnoituksen, joka valmistui vuonna 1367.[5][6][7]

Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. Kesällä 1699 melkein koko Moskova tuhoutui tulipalossa.[8] Vuonna 1703 pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari I Suuren perustamaan Pietariin. Moskova paloi jälleen Napoleonin sodassa vuonna 1812, kun Moskovan kuvernööri määräsi kaupungin tuhottavaksi ennen Napoleonin armeijan saapumista.[9]

Keisarivallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Vladimir Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin perustuslaissa Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922. Joulukuussa 1941 Saksan keskinen armeijaryhmä pysäytettiin kaupungin rajoille ja ajettiin pois talven aikana Moskovan taistelussa.lähde?

Maantiede

muokkaa

Moskova sijaitsee Venäjän euroopanpuoleisessa osassa, tasangolla Oka- ja Volgajoen välissä, Moskvajoen varrella. Kaupunki on keskimäärin 156 metriä merenpinnan tasoa ylempänä. Moskova on Venäjän federaatiosubjektina Pietari tavoin liittokaupunki ja sitä ympäröi useimmista ilmansuunnista erillinen federaatiosubjekti Moskovan alue; heinäkuun 2012 aluelaajennuksen jälkeen Moskova rajoittuu lounaassa Kalugan alueeseen.[10] Suuren osan Moskovan kaupungin rajasta muodostaa vuonna 1962 valmistunut 109 kilometriä pitkä kehätie. Sen sisään jäävästä noin tuhannesta neliökilometristä kolmannes on puistoa ja viheraluetta.lähde?

Ilmasto

muokkaa

Moskovassa vallitsee mannerilmasto: talvet ovat kylmiä ja kesät kuumia. Vuoden keskilämpötila on +5 °C ja keskimääräinen sademäärä 688 mm. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin saadaan keskimäärin 92 mm sadetta.lähde?

Moskovassa on talvella yleensä 12–15 astetta pakkasta, joskus jopa −20 °C, mutta tuuli ei lisää pakkasen purevuutta siinä määrin kuin rannikkoseuduilla. Kaupungissa on pysyvä lumipeite marraskuun lopusta maaliskuun puoliväliin. Moskvajoen jäät lähtevät tyypillisesti huhtikuun alkupuolella.lähde?

Moskovan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,9 −3,0 3,0 11,7 19,0 22,4 24,7 22,7 16,4 8,9 1,6 −2,3 ka. 10,1
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −8,7 −8,8 −4,2 2,3 8,1 12,2 14,8 13,0 8,0 3,0 −2,4 −6,5 ka. 2,6
Vrk:n keskilämpötila (°C) −6,2 −5,9 −0,7 6,9 13,6 17,3 19,7 17,6 11,9 5,8 −0,5 −4,4 ka. 6,3
Sademäärä (mm) 53,2 44,0 38,9 36,6 61,3 77,8 84,1 78,3 66,2 70,1 52,0 51,0 Σ 713,5
Sadepäivät (d) 8 6 9 15 16 16 15 16 16 17 13 18 Σ 165
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−3,9
−8,7
−3,0
−8,8
3,0
−4,2
11,7
2,3
19,0
8,1
22,4
12,2
24,7
14,8
22,7
13,0
16,4
8,0
8,9
3,0
1,6
−2,4
−2,3
−6,5
S
a
d
a
n
t
a 		53,2
44,0
38,9
36,6
61,3
77,8
84,1
78,3
66,2
70,1
52,0
51,0


Talous

muokkaa
 
Skolkovon alue on Venäjän teknologiakeskus.

Moskovan, väkiluvultaan Euroopan suurimman kaupungin, talous on yksi Euroopan kaupunkien suurimmista. Vuonna 2010 se tuotti 8 401,9 mrd. RUB eli Moskova vastasi 22,5 prosentista koko Venäjän federaation bruttokansantuotteesta.[11] Henkeä kohti Moskovassa tuotettiin kansantuotetta 730 400 RUB eli 17 893 EUR. Tämä oli 279 prosenttia maan keskiarvotasosta 261 800 ruplaa tai 6 413 euroa.[12][13] Moskovaa korkeampaan BKT-osuuteen asukasta kohti vuonna 2010 ylsi vain viisi raaka-ainevaroiltaan vaurasta, mutta harvaan asuttua federaatiosubjektia: Nenetsia, Jamalin Nenetsia, Hanti-Mansia, Sahalinin alue ja Tšukotka.[11][13] Näille alueille on tyypillistä, että ainakin osa alueen kansantuotteesta tehdään ympäröivien alueiden työvoimalla. Esimerkiksi Moskovaan tulee päivittäin työntekijöitä ympäröivältä Moskovan alueelta.lähde?

Moskovassa on muuta Venäjää korkeampi tulotaso. Forbes-lehden mukaan vuonna 2008 kaupungissa asui enemmän miljardöörejä kuin missään muualla maailmassa.[14] Kaupungissa asui 79 dollarimiljardööriä vuonna 2011, toiseksi eniten eli 58 miljardööriä asui New Yorkissa.[15] Vuosina 2006 ja 2007 Moskova listattiin Mercer HR:n tekemässä kuluttajien tavarakorin perusteella maailman kalleimmaksi kaupungiksi.[16] Vuoden 2009 UBS-pankin listalla se oli pudonnut sijalle 55.[17]

Väestö

muokkaa
 
Moskovan väkiluvun kehitys 1350–2005.
Moskovan asukasmäärän kehitys
1400: 40 000 1840: 348 562[18] 1926: 2 101 200
1638: 200 000 1856: 368 800 1931: 2 781 340[19]
1710: 160 000 1863: 462 500[20] 1939: 4 137 018[21]
1725: 145 000 1868: 416 400 1959: 5 045 905[22]
1738: 138 400 1871: 601 969 1970: 6 941 961[23]
1775: 161 000 1888: 753 459 1979: 7 830 509[24]
1785: 188 700 1897: 1 038 591[25] 1989: 8 769 117[26]
1811: 270 200[20] 1912: 1 617 157 2002: 10 382 754[27]
1813: 215 000 1914: 1 762 700[20] 2010: 11 503 501[13]
1825: 241 500 1920: 1 027 300 2012: 11 918 057lähde?

(a) 2012 väkiluku on 1.7.2012 tapahtuneen alueliitoksen jälkeistä väestöä kuvaava väkiluku Rosstatin 1.1.2012 kuntatason väestöaineistosta. Se pohjautuu 1.1.2012 väestötilastoon (Moskova: 11 612 943 as.), johon on liitetty uusien Novomoskovskin (148 980 as.) ja Troiskin piirikuntien (94 655 as.) väkiluvut samasta tilastosta uusien piirikuntien kuntajaon mukaisesti.[28] Uusien piirikuntien kuntajako ja niiden väkiluku 1.1.2012 on kuvattu artikkelissa Moskovan hallinnolliset alueet.

Tataarit ovat venäläisten jälkeen toiseksi suurin etninen ryhmä Moskovassa. (149,043 henkeä vuonna 2010).[29]

Uskonto

muokkaa
 
Kremlin kirkot ovat suosittuja nähtävyyksiä. Iivana Suuren kellotorni.

Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Moskovan asukkaista oli oman ilmoituksensa mukaan:[30][31][32]

Koulutus

muokkaa
 
Moskovan valtionyliopiston päärakennus

Moskovassa sijaitsee useita suuria yliopistoja. Suurin ja vanhin on Moskovan valtionyliopisto. Sen päärakennus on 240 metriä korkea 36-kerroksinen tornitalo. Valtionyliopistossa opiskelee yli 40 000 opiskelijaa. Tekniikan alan yliopistoista suurin on Moskovan teknillinen valtionyliopisto. Moskovan konservatorio on yksi Venäjän merkittävimmistä musiikkioppilaitoksista.lähde?

Kulttuuri

muokkaa

Moskova on Venäjän taide-elämän keskus. Se tunnetaan erityisesti baletista sekä Bolšoi- ja Malyi-teattereista. Venäläiset rock-yhtyeet Alisa, Aria, Master, Neprikasaemye ja Gorky Park ovat kotoisin Moskovasta.lähde?

Eurovision laulukilpailu 2009 järjestettiin Moskovassa Olimpijski-areenalla.[33]

Urheilu

muokkaa

Yksi suosituimmista urheilulajeista on jalkapallo, ja Moskovan kaupungista pelaa Venäjän pääsarjassa 2011 neljä joukkuetta: Dynamo, Lokomotiv, Spartak ja TsSKA.lähde?

Toinen suosittu laji on jääkiekko. Kaupungilla on KHL-jääkiekkoliigassa kolme joukkuetta: Dinamo Moskova, Spartak Moskova ja TsSKA Moskova. Lisäksi Moskovan alueelta tulee KHL-joukkue Vitjaz Podolsk. Entisiä Moskovan alueen KHL-seuroja ovat Atlant Mytištši, MVD ja Himik Voskresensk, joilla on juniorijoukkueet Venäjän nuorten jääkiekkosarjassa.lähde?

Jääpallossa Moskovan Dynamo on voittanut Neuvostoliiton mestaruuden 15 kertaa ja Venäjän mestaruuden yhdeksän kertaa.

 
Moskovan Bolšoi-teatteri.

Koripallossa kaupunkia edustavat Moskovan Dynamo ja TsSKA Moskova. Myös himkiläinen Himki BK on tunnettu koripalloseura.lähde?

Liikenne

muokkaa
 
Monet Moskovan metroasemat ovat näyttäviä rakennustaiteen luomuksia.

Paikallisliikenteen ydin on Moskovan metro, jonka vanhimmat juhlavat asemat ovat vuodelta 1935. Metrolinjoja on 11, asemia 171 ja matkustajia päivittäin yhdeksän miljoonaa. Metroliikennettä täydentää linja-autojen ja johdinautojen verkko.lähde? Vuodesta 1933 lähtien toiminut johdinautoverkosto lakkautettiin elokuussa 2020, jolloin viimeiset johdinautot korvattiin polttomoottori- ja sähkökäyttöisillä.[34]

Moskovassa on neljä kansainvälistä lentokenttää matkustajaliikenteelle. Nämä ovat suuruusjärjestyksessä Šeremetjevo, Domodedovo, Vnukovo ja Ramenskoje. Kesällä 2019 Venäjän lentokenttiä uudelleennimettiin merkkimiesten mukaan. Sheremetyevosta tuli Puškin, Domodedovosta Lomonosov ja Vnukovosta Tupolev. Luultavasti vanha nimi säilyy käytössä uuden rinnalla.[35]

Päärautatieasemia on yhdeksän: Leningradin (Pietarin), Kazanin, Kurskin, Kiovan, Riian, Paveletsin (Pavelets-kylän/aseman mukaan), Savjolovon (Savjolovo-kylän mukaan), Jaroslavlin ja Valko-Venäjän rautatieasema. Lisäksi on lukuisia pienempiä asemia tai seisakkeita.[36][37]

Moskovaan Moskovan alueen läpi saapuvista maanteistä merkittävimpiin kuuluvat valtatiet M1–M10. Kullakin näistä on myös oman nimensä, esimerkiksi Pietarin suunnan valtatie M10 tunnetaan myös nimellä Rossija (Moskova–Tver–Novgorod–Pietari).[36] Moskovan henkilöautoliikenne on tunnettu pahoista ruuhkistaan.[38]

Hallinto

muokkaa

Moskovan kaupungin johtajana toimii pormestari Sergei Sobjanin. Hänet valittiin Moskovan toiseksi pormestariksi 21.10.2010, Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin erotettua Juri Lužkovin pormestarin virasta luottamuspulaan vedoten syyskuussa 2010. Presidentti Boris Jeltsinin nimittämä Lužkov ehti olla Moskovan pormestarin virassa vuodesta 1992 asti, jolloin Neuvostoliitto hajosi.lähde?

Hallinnolliset alueet

muokkaa
Pääartikkeli: Moskovan hallinnolliset alueet

Kaupunki on jaettu kahteentoista hallinnolliseen piirikuntaan (ven. административные округа, AO). Kaksi lounaista piirikuntaa liitettiin alueeseen 1. heinäkuuta 2012. Alueliitos toi Moskovalle paljon uutta aluetta (pinta-ala kasvoi 1 081 km2:sta 2 510 km2:iin) ja lisäsi myös piirien lukumäärää aiemmasta 124 piiristä (ven. районы). Piirikunnat on esitetty oheisessa kartassa[36][39]:

 
Moskovan hallinnolliset piirikunnat.
1 keskinen (ven. Центральный, ЦАО)
2 pohjoinen (ven. Северный, САО)
3 koillinen (ven. Северо-Восточный, СВАО)
4 itäinen (ven. Восточный, ВАО)
5 kaakkoinen (ven. Юго-Восточный, ЮВАО)
6 eteläinen (ven. Южный, ЮАО)
7 lounainen (ven. Юго-Западный, ЮЗАО)
8 läntinen (ven. Западный, ЗАО)
9 luoteinen (ven. Северо-Западный, СЗАО)
10 Zelenograd (ven. Зеленоградский)
11 Novomoskovski (ven. Новомосковский)
12 Troitski (ven. Троицкий)


Kaupunkikuva ja nähtävyydet

muokkaa
 
Moskvajoki, Kremlin muuri oikealla ja Kristus Vapahtajan katedraalin kupoli taivaanrannassa.

Moskovan Kremlissä sijaitsevat Venäjän hallintorakennukset. Moskovan patriarkka on Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja. Kremlin läheisyydessä Moskovan historiallisessa keskustassa sijaitsee kuuluisa Punainen tori, jolla on myös Leninin mausoleumi sekä Pyhän Vasilin katedraali. Kremliä vastapäätä torin toisella laidalla sijaitsee tavaratalo GUM. Lähellä Kremliä Moskvajoen rannalla sijaitsee kaupungin suurin maamerkki, Kristus Vapahtajan katedraali.lähde?

 
Moskovan kansainvälinen liikekeskus on valmistunut 2010-luvulla

Moskovan nähtävyyksiin kuuluu myös kansallistaidemuseo Tretjakovin taidegalleria, jonka laaja kokoelma keskittyy etenkin venäläiseen realismiin (muun muassa Andrei Rubljov). Muita Moskovan museoita ovat Asevoimien keskusmuseo, Kosmonautiikan museo ja Suuren isänmaallisen sodan museo.lähde?

Kaupungin kulttuuritarjontaan kuuluu kuuluisa Bolšoi-teatteri, jonka ohjelmistoon kuuluu balettia, oopperaa ja näytelmiä.lähde?

Moskovan nähtävyyksiin voidaan lukea myös kaupungin metro. Moskovan metro on New Yorkin metron ohella maailman suurimpia maanalaisverkkoja, ja sen asemat ovat kuuluisia näyttävyydestään.

Moskovan kaupunkikuvaa hallitsevat Stalinin valtakaudella aloitetut maamerkit, neuvostobarokkia edustavat pilvenpiirtäjät, joita kutsutaan nimellä ”seitsemän sisarta” (myös: ”Stalinin hampaat”). Näihin lukeutuvat Moskovan valtionyliopisto, hotelli Ukraina ja Leningradskaja, ulkoministeriön rakennus ja kolme kerrostaloa.lähde?

Moskova tunnetaan myös lukuisista puistoistaan ja noin kolmannes Moskovan pinta-alasta on vihreää aluetta. Moskovan keskuspuisto on tunnettu 219 hehtaarin laajuinen Gorkin puisto monine kulttuuri- ja virkistyspalveluineen[40][41]. Yksi maailman suurimmista kaupunkipuistoista, Izmailovon puisto, sijaitsee itäisessä osassa Moskovaa, Izmailovon kaupunginosassa. Tämä puisto on suurelta osin lähes luonnontilainen ja yli 4 kertaa New Yorkin keskuspuiston kokoinen.lähde?

Moskova-joen rannalle kaupungin luoteisosaan Presnenskiin on rakennettu Moskovan kansainvälinen liikekeskus (Moscow-City). Se on Venäjän tärkein liiketoiminnan keskus, lisäksi siellä on asuntoja ja ajanvietepalveluita. Alue käsittää kuusi pilvenpiirtäjää, joista korkein on 373 metriä. Se on Euroopan toiseksi korkein rakennus Pietarin Lahta-keskuksen jälkeen. Noin 250 000–300 000 ihmisen arvioidaan työskentelevän, asuvan tai käyvän alueella samanaikaisesti.[42][43]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Keskimääräinen asukasluku vuodessa Rosstat. Viitattu 17.1.2021. (venäjä)
  2. ↑ Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 26.10.2014.
  3. ↑ Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  4. ↑ Tarkiainen, Kari: Ruotsin itämaa, s. 19. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010.
  5. ↑ Куранты бьют и днем, и ночью - Вечерняя Москва web.archive.org. 22.9.2019. Viitattu 23.6.2023.
  6. ↑ Paul, Michael C. : "The Military Revolution in Russia 1550–1682". The Journal of Military History. 68 (1): 31, 2004 doi:10.1353/jmh.2003.0401. S2CID 159954818.
  7. ↑ ↑ [lähde venäjänkielisellä Wikipedia-sivulla] Libson, V. Ya. & Domslak, M. I. & Arenkova, Yu. I. et al. : The Kremlin. China town. Central squares. Teoksessa: Architectural monuments of Moscow. "Taide"-kustantamo, Moskova 1983. S. 263 [ru]
  8. ↑ Tarkiainen, Kari: Moskovalainen. Ruotsi, Suomi ja Venäjä 1478-1721, s. 182. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022. ISBN 978-951-858-576-6
  9. ↑ Christensen, Else: Moskova poltettiin vuonna 1812. Tieteen Kuvalehti Historia, 2009, nro 8, s. 4. Oslo: Bonnier. ISSN 0806-5209
  10. ↑ Map of Moscow boundary expansion Moskovan hallinnon tiedotustoimisto, mos.ru. Arkistoitu 14.6.2012. Viitattu 27.11.2012. (englanniksi)
  11. ↑ a b Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998–2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru. 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 28.1.2013. (venäjäksi)
  12. ↑ Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 31.12.2010. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 28.1.2013. (englanniksi)
  13. ↑ a b c Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 30.11.2012. (venäjäksi)
  14. ↑ http://www.forbes.com/home/lists/2008/03/05/richest-people-billionaires-billionaires08-cx_lk_0305billie_land.html The World's Billionaires
  15. ↑ Forbes: Moskovassa eniten miljardöörejä, Yle.fi
  16. ↑ Tutkimus: Moskova maailman kallein kaupunki, (Archive.org)
  17. ↑ В списке самых дорогих городов мира Москва оказалась на 55 месте 24/08/2009. RIA. Viitattu 27.8.2009. (venäjäksi)
  18. ↑ Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Moskova julkaisun sivulla 21/41 otsikon Moskovskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  19. ↑ Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: I RSFSR (pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630)+ 1931. Moskova: Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet.. Arkistoitu 14.10.2012. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  20. ↑ a b c Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811–1913 gg. (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811–1913.) istmat.info. Arkistoitu 24.4.2015. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  21. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1939 goda. Natsionalnyi sostav naselenija po regionam Rossii (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1939. Väestön kansallisuus Venäjän alueilla.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  22. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  23. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  24. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  25. ↑ Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  26. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  27. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  28. ↑ 35. Tšislennost postojanogo naselenija Rossijskoi Federatsii po munitsipalnym obrazovanijam na 1 janvarja 2012 goda (rar (pakattu hakemisto väestötiedostoista)) (Excel tiedosto Tabl-35-12.xls: 35. Численность Постоянного Населения Российской Федерации По Муниципальным Образованиям на 1 января 2012 года) 2012. Moskova: Ииц «Статистика России». Arkistoitu 13.5.2019. Viitattu 30.11.2012. (venäjäksi)
  29. ↑ Москва tatarica.org. Viitattu 21.6.2023.
  30. ↑ Geografija Vybor Duha 27.8.2012. Kommersant, kommersant.ru. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 28.1.2013. (venäjäksi)
  31. ↑ Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laaja, 56 900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva atlas siitä, mihin Venäjä uskoo. Moskovan yhteenveto s. 192. Tämä 240-sivuinen teos ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB)) 21.12.2012. sreda.org. Viitattu 28.1.2013. (venäjäksi)
  32. ↑ Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laajan, 56 900 henkilölle tehdyn Venäjän uskontokartoituksen kotisivut. Sisältää linkin videoon (1 h 22 min) hankkeen esittelytilaisuudesta Ria Novostissa) 18.12.2012. sreda.org. Viitattu 28.1.2013. (venäjäksi)
  33. ↑ Eurovision Song Contest 2009 Final eurovision.tv. Viitattu 11.3.2017. (englanniksi)
  34. ↑ In Memoriam: Moscow's Trolleybus System 1933–2020 25.8.2020. The Moscow Times. Viitattu 26.8.2020. (englanniksi)
  35. ↑ [1]
  36. ↑ a b c Карта Москвы автомобильная 2009/10. ООО РИА "Алло, столица!", Moskova. ISBN 978-5-87812-100-2. (venäjäksi) (englanniksi)
  37. ↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. Omsk. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  38. ↑ Moscow traffic jams hardest to survive (Moskovan liikenneruuhkista) 16.6.2011. english.pravda.ru. Viitattu 21.4.2013. (englanniksi)
  39. ↑ Gorodskaja vlast - Administrativno-territorialnoje ustroistvo (Moskovan piirikunnat) Moskovan hallinnon tiedotustoimisto, mos.ru. Arkistoitu 22.7.2014. Viitattu 2.9.2012. (venäjäksi)
  40. ↑ Центральный парк культуры и отдыха им. Горького wikiway.com. 2022. Viitattu 6.6.2022 (venäjäksi).
  41. ↑ Парк Горького (ЦПКиО имени Горького) kudago.com. Viitattu 6.6.2022 (venäjäksi).
  42. ↑ Moskova-City citymoscow.ru. Viitattu 17.12.2020 (venäjäksi).
  43. ↑ Uusi, uljas Moskova yle.fi. Viitattu 17.12.2020.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Moskova&oldid=22826656”