Nikolaus V
Nikolaus V (1397–1455), alk. Tomaso Parentucelli, oli paavina 6. maaliskuuta 1447 – 24. maaliskuuta 1455.[1] Nikolaus V suosi humanismia ja toi renessanssin vaikutteita Roomaan. Nikolaus V halusi palauttaa Rooman Italian tärkeimmäksi sivistyskeskukseksi. Hän pyrki myös kohentamaan kaupungin rakennuksia ja vedenjakelua.
| Nikolaus V | |
|---|---|
 Paavi Nikolaus V |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Tomaso Parentucelli |
| Syntynyt | 15. marraskuuta 1397 Sarzana, Genovan tasavalta |
| Kuollut | 24. maaliskuuta 1455 (57 vuotta) Rooma, Kirkkovaltio |
| Paavi | |
| Paavius alkoi | 6. maaliskuuta 1447 |
| Paavius päättyi | 24. maaliskuuta 1455 |
| Edeltäjä | Eugenius IV |
| Seuraaja | Calixtus III |
Nuoruus ja uran alkuaika
muokkaaTommaso Parentucelli oli syntyjään kirurgin poika Sarzanan pikkukaupungissa. Hän toimi aluksi opettajana. Kirkolliselle uralle siirryttyään hän kohosi Bolognan arkkipiispaksi ja roomalaisen Santa Susannan titulaarikirkon kardinaaliksi. Hän oli eloisa puhuja ja hänellä oli tarkka muisti. Hän osallistui vuoden 1439 Firenzen kirkolliskokoukseen, jossa hän kiinnostui humanistisista aatteista, kirjallisuudesta ja antiikin filosofioista. Häntä alettiin pitää “kirjallisuuden tukipylväänä”. Hänen kirjalliseksi neuvonantajakseen nousi firenzeläinen kirjakauppias Vespasiano da Bisticci. Parentucelli piti välttämättömänä koota lännen kirkolle suuri kirja-aarteisto, jollainen Bysantin kirkolla oli. Sen perustaksi muodostui Boccaccion yksityiskirjasto Biblioteca Mariana Venetsiassa. Tavoite oli oikea-aikainen, sillä Nikolaus V:n paavikaudella vuonna 1453 Bysantti kukistui.[2]
Paavina
muokkaaPaaviksi noustuaan Nikolaus V käynnisti mittavan käännösohjelman, jonka tavoitteena oli kääntää antiikin klassisia teoksia latinaksi. Nikolaus V:n aikana käännetyt ja jäljennetyt käsikirjoitukset muodostivat pohjan Vatikaanin kirjastolle.
Paavien harjoittaman tieteen historiassa merkittäväksi virstanpylvääksi voidaan katsoa juuri paavi Nikolaus V:n pontifikaatti vuosina 1447–1455. Nikolaus V oli ensimmäinen humanistisista paaveista, ja hän suosikin suuresti tieteitä ja taiteita. Vatikaanin tieteitä kyseinen paavi tuki erityisesti kirjojen osalta, sillä innokkaana bibliofilian harrastajana tunnettu paavi päätti perustaa Roomaan kirjaston "oppineiden yhteiseksi hyväksi", sekä hankkia sinne "kaikki kreikkalaiset ja latinalaiset kirjat, jotka ovat paavin ja apostolisen istuimen arvoisia".[3] Nikolaus V keräsi kirjoja ympäri Eurooppaa lähettämällä asiamiehiään etsimään niitä, ja hänen kuollessaan paavinistuimelle jäi haltuunsa kyseisen aikakauden laajin kirjakokoelma, joka käsitti yli tuhatkaksisataa käsikirjoitusta.[4] Näiden joukossa oli useita kreikankielisten antiikin filosofien kuten Aristoteleen teoksia, joita Nikolaus V:n Roomaan hankkineet idästä tulleet oppineet olivat kääntäneet. Nikolaus V:n toiminnan seurauksena syntyi Vatikaanin kirjasto Biblioteca Apostolica Vaticana, joka oli vuosisatoja ja on yhä erittäin merkittävä tieteellinen kirjasto.[4]
Roomaa alettiin myös rakentaa. Aluksi kunnostettiin Pantheonin lähelle johtanut Aqua Virgo -akvedukti. Vuonna 1453 avattiin suihkulähde, joka nykyisin tunnetaan nimellä Fontana di Trevi. Nikolaus V:n käynnistämiä rakennustöitä olivat myös Santo Stefano Rotondo -kirkko (1453), Capitoliumin torni ja Castel Sant'Angelon linnoituksen muuri. Nikolaus V:n aikana katakombit nousivat arvostuksen kohteeksi pyhimysten lepopaikkoina.[2]
Nikolaus V kirjoitti vuonna 1452 Portugalin kuningas Alfonso V:lle bullan Dum Diversas, joka valtuutti kuninkaan alistamaan saraseenit ja pakanat orjuuteen. Tätä bullaa käytettiin Portugalin orjakaupan luvallisuuden perustana Länsi-Afrikassa.[5]
Lähteet
muokkaa- Jussi Hanska: Kristuksen sijaiset maan päällä? (Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vammala 2005. ISBN 951-746-719-2
- Simo Heininen: Ihmistä suurempi: paaviuden historia. Edita, 2004. ISBN 951-37-4184-2
Viitteet
muokkaa- ↑ Hanska 2005: 322.
- ↑ a b Hintzen-Bohlen, Brigitte & Sorges, Jürgen: ”Renessanssi ja Rooman jälleenrakentaminen Nikolaus V:n aikana”, Taide & Arkkitehtuuri: Rooma, s. 286–291, 400. Suomentanut Riikka Ketonen & Maija Pellikka & Pirkko Roinila & Merja Turunen. Königswinter: Könemann, 2006. ISBN 978-3-8331-2309-2
- ↑ Heininen 2004: 54.
- ↑ a b Heininen 2004: 55.
- ↑ Popes For Slavery Romancatholism.org. Arkistoitu 20.12.2007. Viitattu 30.12.2007.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nikolaus V Wikimedia Commonsissa