Palaestina prima
Palaestina prima (Palaestina I, lat. Provincia Palaestina prima) oli myöhäisen Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Palestiinassa pääosin nykyisten Israelin ja Palestiinan valtioiden alueella.[1][2]
Palaestina prima Provincia Palaestina prima |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Valtio |
Rooman valtakunta Itä-Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Oriens |
Diokeesi | Oriens |
Nykyinen valtio/alue | Israel, Palestiina, Egypti |
Perustettu | n. 395–409 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Caesarea Maritima |
Maantiede
muokkaaPalaestina priman provinssi käsitti Palestiinan ydinalueet: aiemman Juudean alueen sekä aiemman Syria Palaestinan provinssin eteläosan. Siihen kuului nykyisen Israelin keskiosa, osa nykyisestä Palestiinan valtiosta sekä jonkin verran nykyisen Egyptin aluetta Siinain rannikolla. Provinssin pohjoispuolella sijaitsivat Phoenice priman ja Palaestina secundan provinssit, itäpuolella Arabian provinssi ja eteläpuolella Palaestina salutariksen eli Paleastina Tertian provinssi.[1] Provinssin hallinnollinen keskus oli Caesarea Maritima eli Caesarea Turris Stratonis.[3][4]
Kaupunkeja
muokkaaPalaestina priman roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
- Aelia Capitolina eli Jerusalem (Hierosolyma)
- Askalon (Ascalon)
- Dora
- Caesarea Maritima
- Flavia Neapolis
- Gaza
- Ioppe (Joppe)
- Maiuma (Maioma Ascalonitis)
- Maiuma (Maioma Gazae)
- Rafia (Raphia)
Historia
muokkaaPalaestina priman alue oli aiemmin osa ensin Judaean ja sitten Syria Palaestinan provinssia. Palaestina priman provinssi perustettiin keisari Theodosius I:n aikaa seuranneen, vuonna 395 tapahtuneen Rooman valtakunnan jaon aikoihin, jolloin Syria Palaestinan provinssi jaettiin kolmeksi provinssiksi, joista Palaestina prima oli yksi. Viimeistään jako on ollut voimassa vuonna 409, sillä se esiintyy Codex Theodosianuksessa kyseisenä vuonna.[3][5] Provinssi oli osa Itä-Roomaa ja kuului Oriensin prefektuuriin ja Oriensin diokeesiin.[2]
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | |||
---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | ||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | ||||
Judaea 44–135 |
Syria Palaestina | Syria Palaestina | Palaestina prima | (Palestiina) | |
Palaestina secunda | |||||
Arabia Petraea 106– |
Palaestina salutaris (Palaestina tertia) | (Siinai) | |||
Arabia | Arabia | (Jordania) | |||
Selitykset:
|
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 117, 128–129. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ a b Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ a b Dan, Yaron: Palaestina Salutaris (Tertia) and its Capital. Israel Exploration Journal, 1982, 32. vsk, nro 2/3, s. 134–137. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Leitch, John: Handbook of the Geography and Statistics of the Church, s. 62. (Nide 1) Bosworth & Harrison, 1859. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Burns, Thomas S. & Eadie, John W. (toim.): Urban Centers and Rural Contexts in Late Antiquity, s. 96–97. MSU Press, 2012. ISBN 9780870138980 Teoksen verkkoversio.
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis