Peshmerga
Peshmerga (kurdiksi: pêşmerge sanoista pêş ennen, edessä, merg kuolema, e on ”ne jotka ovat kasvotusten kuoleman kanssa”) on kurdien käyttämä nimitys kurditaistelijoista. Peshmergaa edelsivät löyhästi järjestäytyneet rajavartijoina toimineet heimosoturit 1800-luvun lopulla, mutta varsinaisesti peshmerga perustettiin Osmanien valtakunnan hajoamisen ja ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Nykyisin peshmergaan kuuluu arviolta 100 000–150 000 jäsentä[3] ja peshmerga toimii Irakin Kurdistanin alueellisena puolustusvoimana[1].
| Peshmerga | |
|---|---|
 Kurdistanin lippu. |
|
| Tyyppi | Irakin Kurdistanin puolustusvoimat[1]. |
| Jäsenet | 100 000–150 000[2] |
Historia
muokkaa
Kurdien asuttama alue eli Kurdistan oli aluksi tärkeä strateginen puskurivyöhyke Osmanien valtakunnan ja Persian eli nykyisen Iranin välillä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alueelle muodostettiin useita valtioita, kuten Turkki, Irak ja Syyria, ja kurdit alkoivat ajaa omaa itsenäistä kurdivaltiotaan. 1970-luvulla Irakin kurdit olivat jakautuneet kahteen keskenään kilpailevaan ryhmittymään, mutta heidän rivinsä yhdisti Irakin–Iranin sota 1980-luvun puolella. Tuolloin kurdit, joista suuri osa oli loikkareita Irakin armeijasta, alkoivat taistella Saddam Husseinin hallintoa vastaan vallatakseen alueita Irakin Kurdistanista. Saddam vastasi kurdien toimiin Al-Anfal-kampanjalla, jonka ehkä tunnetuimmaksi tullut osa oli Halabjan joukkomurha, jossa Irakin ilmavoimat surmasi arviolta 5 000 henkilöä myrkkykaasulla. Al-Anfal-kampanjan myötä tuhannet kurdit kuolivat ja noin miljoona pakeni kodeistaan. Hävityksen takia kurdit luopuivat lopulta taistelusta Saddamia vastaan.[4]
1990-luvulla kurdien sisäiset poliittiset jännitteet puhkesivat sodaksi kahden pääasiallisen kurdiryhmittymän eli Massoud Barzanin johtaman Kurdistanin demokraattisen puolueen (KDP) ja Jalal Talabanin johtaman Kurdistanin isänmaallisen liiton (PUK) kannattajien välillä. Samaan aikaan peshmerga otti yhteen jälleen myös Saddam Husseinin kanssa ensin Persianlahden sodan ja Irakin sodan myötä. Tänä aikana peshmergaan alettiin ottaa myös naispuolisia taistelijoita.[4]
Vuoden 2014 puolella ääri-islamilainen Isis-järjestö otti haltuunsa suuria alueita Pohjois-Irakissa, mukaan lukien alueen suurimman kaupungin Mosulin. Irakin armeijan vetäytyessä Isisin taistelijoiden tieltä peshmerga otti haltuunsa alueita varsinaisen Irakin Kurdistanin ulkopuolella. Näihin alueisiin kuului esimerkiksi Kirkuk, joka on ollut pitkään kurdien ja arabien aluekiistojen lähde.[5] Sittemmin peshmergan jäsenet ovat taistelleet Isisiä vastaan Irakissa ja heitä on osallistunut myös taisteluihin Syyrian kurdijoukkojen eli YPG:n puolella esimerkiksi Kobanen taistelun aikana.[6]
Organisaatio
muokkaaPeshmerga jakautuu kahteen erilliseen yksikköön, joukko 70 ja joukko 80. Jako muodostuu joukkojen sidonnaisuuksista KDP:hen ja PUK:hon. Nämä joukot vastaavat yhdessä alueellisista puolustusjoukoista, jotka toimivat virallisesti Kurdistanin aluehallinnon alaisuudessa.[3]
Varustus
muokkaa
Suurin osa peshmergan käyttämästä sotilaskalustosta on peräisin Neuvostoliiton ajoilta. Uudempien asejärjestelmien hankkiminen on ollut hankalaa, sillä Peshmerga tarvitsee tällaisiin hankintoihin luvan Irakin hallinnolta, joka taas ei ole halunnut aseistaa oman kontrollinsa ulkopuolisia joukkoja. Kun taistelut Isis-järjestöä vastaan puhkesivat Yhdysvallat ja Ranska, sekä myöhemmin Saksa toimittivat peshmergalle aseita Isisin vastaisia taisteluja varten.[7][8] Ulkomaat ovat myös kouluttaneet peshmergan sotilaita ja osana tätä myös Suomi lähetti Irakin Kurdistaniin 50 sotilaan vahvuisen joukon toukokuussa 2015.[9]
| Nimi | Tyyppi | Huom. | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ajoneuvot | ||||||
| T-62 | Taistelupanssarivaunu | |||||
| T-55 | Taistelupanssarivaunu | |||||
| T-54 | Taistelupanssarivaunu | |||||
| EE-9 Cascavel | Tiedusteluajoneuvo | |||||
| EE-11 Urutu | Rynnäkköpanssarivaunu | |||||
| MT-LB | Panssaroitu miehistönkuljetusvaunu | |||||
| YW-701 | Panssaroitu miehistönkuljetusvaunu | |||||
| M1117 | Panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo | |||||
| Humvee | Sotilasajoneuvo | |||||
| M1114 | Sotilasajoneuvo | Humvee lisäpanssaroinnin kanssa. | ||||
| Cougar | MRAP | |||||
| Otokar APV | MRAP | |||||
| Reva APC | MRAP | |||||
| ATF Dingo | MRAP | |||||
| Kenttätykistö | ||||||
| 2S1 Gvozdika | Panssarihaupitsi | |||||
| Ordnance QF 25 | Haupitsi | |||||
| D-30 | Kanuunahaupitsi | |||||
| Type 63 | Raketinheitin | |||||
| BM-21 | Raketinheitin | |||||
| HM 20 | Raketinheitin | |||||
| M224 | Kranaatinheitin | |||||
| M252 | Kranaatinheitin | |||||
| M120 | Kranaatinheitin | |||||
| M-46/type 59 | Kranaatinheitin | |||||
| D-20 | Kranaatinheitin | |||||
| Panssarintorjunta | ||||||
| MILAN | Panssarintorjuntaohjus | |||||
| SPG-9 | Sinko | |||||
| Carl Gustav | Sinko | |||||
| M40 | Sinko | |||||
| Panzerfaust 3 | Sinko | |||||
| Ilmatorjunta | ||||||
| 14,5mm ZPU | Ilmatorjuntakonekivääri | Teknikaaleissa. | ||||
| 20mm Tarasque 53T2 | Ilmatorjuntakanuuna | Teknikaaleissa. | ||||
| 23mm ZU-23-2 | Ilmatorjuntakanuuna | Teknikaaleissa ja MT-LB-vaunuissa. | ||||
| 57mm ZU-57 | Ilmatorjuntakanuuna | Teknikaaleissa. | ||||
| 57mm S-60 | Ilmatorjuntakanuuna | Teknikaaleissa. | ||||
Lähteet
muokkaa- ↑ a b The Kurdistan region in brief Kurdistan Regional Goverment. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 24.6.2015. (englanniksi)
- ↑ a b IISS: The Military Balance 2015, s. 491–492. Routledge, 2015. ISBN 978-1-85743-766-9 (englanniksi)
- ↑ a b IISS: The Military Balance 2017, s. 563. Routledge, 2017. ISBN 978-1857439007 (englanniksi)
- ↑ a b Profile: Who are the Peshmerga? BBC. Viitattu 9.11.2014.
- ↑ Iraqi Kurds 'fully control Kirkuk' as army flees BBC News. BBC. Viitattu 24.6.2015. (englanniksi)
- ↑ Syria IS: Iraqi Peshmerga fighters 'enter Kobane' BBC News. BBC. Viitattu 24.6.2015. (englanniksi)
- ↑ Arms for Kurdish peshmerga to affect military balance Deutsche Welle. Viitattu 24.6.2015. (englanniksi)
- ↑ Diese Waffen liefert Deutschland an die Kurden Bild. Viitattu 24.6.2015. (saksaksi)
- ↑ Heikki Aittokoski: Suomalaiset lähtevät kouluttamaan peshmerga-sotilaita Irakin Kurdistaniin Helsingin Sanomat. Viitattu 24.6.2015.