Portugalin Grand Prix 1985
Portugalin Grand Prix 1985 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 21. huhtikuuta 1985 Estorilin radalla. Kilpailun voitti Lotus-tallin Ayrton Senna, jolle voitto oli uran ensimmäinen.
Portugalin Grand Prix 1985 | |
---|---|
2 osakilpailu 16 osakilpailusta kaudella 1985.
|
|
Päivämäärä | 21. huhtikuuta 1985 |
Rata | Autódromo do Estoril |
Sijainti | Estoril, Portugali |
Ratatyyppi | moottorirata |
Radan pituus | 4,350 km |
Kilpailun pituus | 67 (69) kierrosta, 291,450 km |
Sää | sateinen |
Paalupaikka | |
Kuljettaja |
Ayrton Senna (Lotus) |
Paaluaika | 1.21,007 |
Palkintokoroke | |
Voittaja |
Ayrton Senna (Lotus) |
Toinen |
Michele Alboreto (Ferrari) |
Kolmas |
Patrick Tambay (Renault) |
Nopein kierros | |
Kuljettaja |
Ayrton Senna (Lotus) |
Kierrosaika | 1.44,121 (kierroksella 15) |
Tulokset
muokkaaSija | Nro | Kuljettaja | Talli | Kierrokset | Aika/keskeytys | Lähtöruutu | Pisteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | 12 | Ayrton Senna | Lotus-Renault | 67 | 2.00.28,006 | 1 | 9 |
2 | 27 | Michele Alboreto | Ferrari | 67 | + 1.02,978 | 5 | 6 |
3 | 15 | Patrick Tambay | Renault | 66 | + 1 krs. | 12 | 4 |
4 | 11 | Elio de Angelis | Lotus-Renault | 66 | + 1 krs. | 4 | 3 |
5 | 5 | Nigel Mansell | Williams-Honda | 65 | + 2 krs. | 9 | 2 |
6 | 4 | Stefan Bellof | Tyrrell-Ford | 65 | + 2 krs. | 21 | 1 |
7 | 16 | Derek Warwick | Renault | 65 | + 2 krs. | 6 | |
8 | 28 | Stefan Johansson | Ferrari | 62 | + 5 krs. | 11 | |
9 | 24 | Piercarlo Ghinzani | Osella-Alfa Romeo | 61 | + 6 krs. | 26 | |
NC | 9 | Manfred Winkelhock | RAM-Hart | 50 | Ei sijoitusta | 15 | |
Kesk. | 1 | Niki Lauda | McLaren-TAG | 49 | Moottori | 7 | |
Kesk. | 23 | Eddie Cheever | Alfa Romeo | 36 | Moottori | 14 | |
Kesk. | 2 | Alain Prost | McLaren-TAG | 30 | Ulosajo | 2 | |
Kesk. | 25 | Andrea de Cesaris | Ligier-Renault | 29 | Rengas | 8 | |
Kesk. | 7 | Nelson Piquet | Brabham-BMW | 28 | Rengas | 16 | |
Kesk. | 18 | Thierry Boutsen | Arrows-BMW | 28 | Sähköt | 10 | |
Kesk. | 3 | Martin Brundle | Tyrrell-Ford | 20 | Voimansiirto | 22 | |
Kesk. | 21 | Mauro Baldi | Spirit-Hart | 19 | Ulosajo | 29 | |
Kesk. | 6 | Keke Rosberg | Williams-Honda | 16 | Ulosajo | 3 | |
Kesk. | 26 | Jacques Laffite | Ligier-Renault | 15 | Rengas | 18 | |
Kesk. | 17 | Gerhard Berger | Arrows-BMW | 12 | Ulosajo | 17 | |
Kesk. | 29 | Pierluigi Martini | Minardi-Ford | 12 | Ulosajo | 25 | |
Kesk. | 22 | Riccardo Patrese | Alfa Romeo | 4 | Ulosajo | 13 | |
Kesk. | 10 | Philippe Alliot | RAM-Hart | 3 | Ulosajo | 20 | |
Kesk. | 8 | Francois Hesnault | Brabham-BMW | 3 | Sähköt | 19 | |
Kesk. | 30 | Jonathan Palmer | Zakspeed | 2 | Ripustukset | 23 | |
Lähde:[1] |
Muuta
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Arkistoitu kopio koti.mbnet.fi. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 1.7.2014.
- ↑ STATS F1: Statistics Drivers - Misc - Hat trick - SENNA Ayrton • STATS F1 www.statsf1.com. Viitattu 11.8.2017. (englanniksi)
Formula 1 -luokan Portugalin Grand Prix’t
1950-luku | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1960-luku | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
1970-luku | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
1980-luku | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 |
1990-luku | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
2000-luku | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
2010-luku | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
2020-luku | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029 |
Radat | Circuito da Boavista (1958, 1960) Monsanto Park (1959) Autódromo do Estoril (1984–1996) Autódromo Internacional do Algarve (2020–2021) |
Brasilia | Portugali | San Marino | Monaco | Kanada | Yhdysvallat
Ranska | Iso-Britannia | Saksa | Itävalta | Hollanti | Italia | Belgia | Eurooppa
Etelä-Afrikka | Australia