Prolamiini
Prolamiinit ovat ryhmä kasvien varastoproteiineja, joissa on korkea proliinipitoisuus. Niitä löytyy kasveista, pääasiassa viljajyvien kuten vehnän (gliadiini), ohran (hordeiini), rukiin (sekaliini), maissin (tseiini), durran (kafiriini) ja kauran (aveniini) siemenistä. Niille on ominaista korkea glutamiini- ja proliinipitoisuus, ja ne liukenevat huonosti veteen. Ne liukenevat parhaiten vahvaan alkoholiin [70-80 %], kevyeen happoon ja emäksisiin liuoksiin. Triticeae-heimon prolamiinien, kuten vehnän gliadiinin ja siihen liittyvien proteiinien tiedetään laukaisevan keliakian, autoimmuunisairauden, geneettisesti alttiilla yksilöillä.[1]
Maissin ja durran prolamiinit lajitellaan molekyylipainon mukaan neljään luokkaan, α, β, γ ja δ. Alfa- ja deltaproamiinit ryhmittyvät laajaan fylogeneettiseen ryhmään (ryhmä 1). Loput klusterit ryhmään 2.[2] Tietokanta Triticeae-proliineista (gluteenit) on saatavilla.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Shewry P.,Halford N.: Cereal seed storage proteins: structures, properties and role in grain utilization. Journal of Experimental Botany, 15. huhtikuuta 2002, 53. vsk, nro 370, s. 947–958. Oxford Academic. Artikkelin verkkoversio. (pdf)
- ↑ Holding, D.: Recent advances in the study of prolamin storage protein organization and function. Front Plant Sci, 20. kesäkuuta 2014. Frontiers Media SA. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Bromilow, S. et al: A curated gluten protein sequence database to support development of proteomics methods for determination of gluten in gluten-free foods. Journal of Proteomics, 23. kesäkuuta 2017, nro 163, s. 67–75. Elsevier. Artikkelin verkkoversio.
