Puserolaki

Puserolaki eli laki kiellosta käyttää poliittisia tunnusmerkkejä eräissä tilaisuuksissa (AsK 132/1934) säädettiin Suomessa 5. huhtikuuta 1934. Lain nojalla kiellettiin poliittisten tunnusten käyttö julkisissa tilaisuuksissa. Lailla pyrittiin ensi sijassa vaikeuttamaan mustiin kauluspaitoihin ja sinisiin solmioihin pukeutuvan Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) mutta jossain määrin myös kommunistien julkista toimintaa.

IKL:n johtohahmot (oikealla) tyypillisessä asussaan vastaanottamassa Mussolinin kuvaa Italian delegaatiolta 1933.

Puserolaki oli määräaikainen, ja se oli aluksi voimassa vuoden 1936 loppuun. Voimassaoloaikaa jatkettiin vuosina 1936, 1938 ja 1942 niin, että laki oli kaiken kaikkiaan voimassa vuoden 1945 loppuun.

Puserolain voimaantuloon liittyen IKL:n toiminnassa mukana ollut kirjailija Heikki Asunta jätti maaliskuussa 1934 oikeuskanslerille kirjelmän, jossa hän syytti kansanedustajia Ernst von Born ja Ernst Estlander siitä, että nämä eivät eduskunnan täysi-istunnoissa käyttäneet heille aatelisina kuuluvaa pukua. Vuoden 1863 asetuksen mukaan nimittäin aatelisarvon omaavien miesten oli pukeuduttava sinimustaan aatelispukuun valtiopäivillä ja asetus oli vielä voimassa. Oikeuskansleri jätti Asunnan kirjelmän käsittelemättä, koska valtiopäiväjärjestyksen 58. pykälän mukaan vain valtiopäivillä oli oikeus ratkaista valtiopäivien sisäistä järjestystä koskevia asioita.

Katso myös

• Pukeutumiskiellot

Aiheesta muualla

• Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu puserolain soveltamisesta (KKO 1936-I-58) (ruotsiksi)
• Ylen Elävä arkisto: Puserolaki ja poliittisten paitojen muotinäytös
• Puserot pois, Suomen Kuvalehti, 06.05.1933, nro 19, s. 26, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Puserolaki vahvistettu, Laatokka 07.04.1934, nro 39, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot