Rastatt (kaupunki)

Rastatt on kaupunki Baden-Württembergin osavaltion länsiosassa Saksassa 22 kilometriä Karlsruhesta lounaaseen ja 12 kilometriä Baden-Badenista pohjoiseen. Se on Rastattin piirikunnan hallinnollinen keskus. Kaupunki sijaitsee Ylä-Reinin alangolla, joka idässä rajoittuu Schwarzwaldiin ja lännessä Ranskan puolella Vogeesien vuorijonoon. Rastattin halki virtaa Murgjoki. Kaupungin väkiluku oli kesäkuun 2022 lopussa 51 525.

Rastatt
vaakuna
Rastatt
Koordinaatit: 48°51.4′N, 8°12.5′E
Valtio	Saksa
Osavaltio	Baden-Württemberg
Hallintopiiri	Karlsruhe
Piirikunta	Rastatt
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	59,02 km²
Korkeus	123 m
Väkiluku (30.6.2022)	51 525
– Väestötiheys	873 as./km²
Postinumero	76437
www.rastatt.de
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Rastattin kävelykeskustaa

Rastattin naapureita pohjoisesta myötäpäivään ovat Steinmauern, Ötigheim, Muggensturm, Bischweier ja Kuppenheim (kaikki Rastattin piirikunnassa), Baden-Baden, Iffezheim (Rastattin piirikunnassa) sekä Reinin länsipuolella Ranskassa Munchhausen, Beinheim ja Seltz Bas-Rhinin departementissa. Naapurikuntien asukkaat kutsuvat rastattilaisia lempinimellä Staffelschnatzer. Nimi juontuu siitä, että rastattilaiset aikoinaan istuskelivat mielellään talojensa ulkoportailla, jotta pääsivät rupattelemaan ohikulkijoiden kanssa.

Historia

Varhaisin asiakirjamaininta Rastattista on vuodelta 1084 muodossa Rasteten. Kuningas Ruprecht julisti 16. lokakuuta 1404 paikkakunnan kauppalaksi (saks. Marktflecken).

Ranskalaiset tuhosivat Rastattin lähes täysin 24. elokuuta 1689, mutta se rakennettiin uudelleen ja vuosina 1697–1699 alueelle kohosi metsästyslinna. Rastatt sai kaupunkioikeudet 1700-luvun vaihteessa, hieman ennen kuin kreivi Ludwig Wilhelm vuonna 1705 siirsi asuinpaikkansa Baden-Badenista Rastattiin. Samoihin aikoihin metsästyslinna rakennettiin osin uudelleen. Rastattin rauha 1714 päätti Espanjan perimyssodan. Kreivitär Franziska Sibylla Augusta von Sachsen-Lauenburg rakennutti rauhan kunniaksi kappelin (saks. Einsiedelner Kapelle).

Rastatt oli Baden-Badenin rajakreivien asuinpaikka vuoteen 1771, jonka jälkeen se oli vielä pitkään badenilainen varuskuntakaupunki. Varhaiset teollistamisyritykset epäonnistuivat. Rastattista oli määrä tulla yliopistokaupunki 1776, mutta hanke kaatui rahapulaan. Vuosina 1797–1799 Rastattissa järjestettiin lukuisia rauhanneuvotteluja Ranskan ja Preussin välillä (ransk. Congrès de Rastatt). Ne päättyivät lähettiläiden murhiin (saks. Rastatter Gesandtenmord) keväällä 1799. Murhien tapahtumapaikalle Rastattin kaupunki on asettanut muistokiven.

Kapina Rastattin varuskunnassa 11. toukokuuta 1849 käynnisti Badenin vallankumouksen, joka päättyi Preussin väliintuloon muutamia viikkoja myöhemmin. Vuonna 1863 Rastattin hallintoalue (Bezirksamt Rastatt) liitettiin Baden-Badenin piiriin, joka lakkautettiin 1939. Siitä lähtien Rastatt on ollut tuolloin perustetun Rastattin piirikunnan keskus, joka sai nykyisen muotonsa vuoden 1973 piirikuntauudistuksessa, jolloin siihen liitettiin pohjoinen osa Bühlin piirikunnasta ja pieni osa Kehlin piirikunnasta.

Vuonna 1650 Rastattin väkiluku oli noin 1 700. Vuonna 1800 asukkaita oli 3 040. Vuonna 1950 väkiluku oli 16 390. Vuodesta 1990 vuoteen 2007 kaupungin väkiluku kasvoi noin 12 %.

Nähtävyyksiä

Schloß Rastatt

Rastattin vesitornin korkeus on 47,3 metriä

Kaupungin tunnusmerkki on Rastattin linna, Schloß Rastatt, joka rakennettiin vuosina 1700–1707. Förchin kylässä sijaitsee 1710–1730 rakennettu linna Schloß Favorite. Se on Saksan vanhin niin kutsuttu posliinilinna ja lajinsa ainoa, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Muita nähtävyyksiä on esimerkiksi Bernharduskirkko (Bernharduskirche), josta varhaisin maininta on vuodelta 1207. Evankelinen kaupunginkirkko (Evangelische Stadtkirche Rastatt) perustettiin 1702 ja katolinen kaupunginkirkko St. Alexander vastaavasti 1756. Pagodenburgin pieni puutarhalinna on vuodelta 1722, sen lähellä sijaitsee 1901 rakennettu vesitorni (Der Rastatter Wasserturm).

Rastattin linnoitus (saks. Die Bundesfestung Rastatt) rakennettiin vuosina 1842–1852. Versailles'n rauhan jälkeen linnoitus pääosin hävitettiin, mutta siitä on säilynyt osia jälkipolville.

Talous ja liikenne

Rastattin tärkein työnantaja on Daimler AG:n autotehdas, jossa on valmistettu Mercedes-Benz A-sarjaa vuodesta 1997 ja B-sarjaa vuodesta 2005.

Rastattista on suora yhteys moottoritie A 5:lle (Hattenbacher Dreieck–Basel). Valtatiet B 3 ja B 36 ("Badische Spargelstraße") kulkevat kaupungin halki. Rastatt on rautateiden solmukohta. Sen asema sijaitsee rataosuudella Karlsruhe–Basel. Siellä pysähtyvät linjalla Konstanz–Offenburg–Karlsruhe–Stralsund liikennöivät IC-junat sekä linjalla Karlsruhe–Rastatt–Offenburg–Konstanz (Schwarzwaldbahn) liikennöivät Interregio-Express (IRE) -junat. Pohjoisen Schwarzwaldin halki kulkeva 58-kilometrinen Murgtalbahn johtaa Rastattista etelään Freudenstadtiin. Plittersdorfin kaupunginosasta on lauttayhteys Reinin yli Ranskan puolelle Seltziin.

Merkittäviä sanomalehtiä Rastattissa ovat karlsruhelainen Badische Neueste Nachrichten (BNN) ja badenbadenilainen Badisches Tagblatt (BT). Molemmilla on kaupungissa oma paikallistoimitus.

Kulttuurielämä, koulutus ja urheilu

Rastattin kulttuurielämän keskus on vuonna 1990 käyttöönotettu Badner-Halle. Kaupungissa järjestetään joka toinen vuosi Saksan suurin kansainvälinen katuteatterijuhla (saks. Straßentheaterfestival) "tête-à-tête". Kaupunginmuseo on keskittynyt paikalliseen historiaan.

Useiden peruskoulujen lisäksi Rastattissa on kaksi lukiota, yksi reaalikoulu sekä erityisoppilaitos Augusta-Sibylla-Schule ja henkisesti jälkeenjääneille tarkoitettu oppilaitos Pestalozzi-Schule. Rastattin piirikunnassa on kaikkiaan kolme ammattioppilaitosta. Alueen koulutustarjontaa täydentävät useat yksityiset oppilaitokset.

Rastattin suurin ja vanhin urheiluyhdistys on Rastatter Turnverein 1846 (RTV). Toinen merkittävä yhdistys on Turnverein Rastatt-Rheinau 1919. Kaupungin tärkein jalkapalloseura on vuonna 1904 perustettu FC Rastatt 04.

Tunnettuja henkilöitä

Rastattissa ovat asuneet muun muassa säveltäjä Johann Caspar Ferdinand Fischer (1656–1746) sekä taidemaalari ja kuvanveistäjä Anselm Kiefer (1945).

Aiheesta muualla

• Viralliset sivut (saksaksi)