Rauma

Rauma (ruots. Raumo) on vuonna 1442 perustettu Suomen kaupunki eteläisessä Satakunnassa. Rauman kaupungissa asuu noin 39 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 65 000 henkilöä. Asukasluvultaan Rauma on Suomen 29:nneksi suurin kaupunki. Kaupungin pinta-ala on 1 110,12 km², josta 496,35 km² on maata, 13,75 km² sisävesialueita ja 600,02 km² merialueita.

Rauma Raumo
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°07′45″N, 021°30′20″E
Maakunta	Satakunnan maakunta
Seutukunta	Rauman seutukunta
Kuntanumero	684
Hallinnollinen keskus	Rauman keskustaajama
Perustettu	1442
Kuntaliitokset	Rauman mlk (1993) Kodisjoki (2007) Lappi (2009)
Pinta-ala ilman merialueita	510,10 km² 189:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	1 110,12 km² 105:nneksi suurin 2022
– maa	496,35 km²
– sisävesi	13,75 km²
– meri	600,02 km²
Väkiluku	38 874 29:nneksi suurin 31.8.2024
– väestötiheys	78,32 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	14,5 %
– 15–64-v.	59,3 %
– yli 64-v.	26,2 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	91,1 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	8,6 %
Kunnallisvero	7,90 % 257:nneksi suurin 2024
Työttömyysaste	7,8 % (2018)
Kaupunginjohtaja	Esko Poikela
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2021–2025  • SDP  • Kok.  • PS  • Kesk.  • Vas.  • Vihr.  • KD	16 10 6 4 3 2 2
www.rauma.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Rauma sijaitsee Selkämeren itärannalla, Euran, Eurajoen, Laitilan ja Pyhärannan ympäröimänä. Kaupunki sijaitsee 49 kilometriä Porista etelään ja 94 kilometriä Turusta pohjoiseen.

Rauma on Suomen kolmanneksi pisimpään toiminut kaupunki Turun ja Porvoon jälkeen (neljänneksi pisimpään, jos Viipuri lasketaan). Rauma on satamakaupunki, minkä ansiosta Rauman murre on saanut vaikutteita etenkin ruotsista ja englannista, mutta myös ranskasta, venäjästä ja virosta. Rauman murre (”giäl”) on lounaismurre, joka eroaa selvästi Turun murteesta. Rauma on yksikielisesti suomenkielinen kunta.

Raumalla on kaksi Unescon maailmanperintökohdetta. Pohjoismaiden suurin yhtenäinen ja hyvin säilynyt vanha puutaloalue Vanha Rauma on elävä ja kaunis kaupungin keskus: täynnä museoita, kauppoja, ravintoloita ja koteja. Toinen kohteista on Lapin Kivikylässä sijaitseva pronssikautinen kalmistoalue Sammallahdenmäki.

Rauma tunnetaan murteestaan, pitsinnypläyksestä, meri- ja metsäteollisuudesta. Rauma sai vuoden kaupunkikeskusta -tunnustuksen 2009 ja vuoden pyöräilykunta -tunnustuksen vuonna 2010.

Historia

Keskiajalta peräisin oleva Kalatori 1900-luvun alun kuvassa.

Vanha Rauma kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Rauman kaupunki katsotaan perustetuksi huhtikuun 15. päivänä 1442, jolloin Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi Kalmarin unionin silloisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen nimissä Rauman porvareille oikeuden harjoittaa kauppaa ja nauttia kaikkia niitä lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia, mitä Turunkin porvareilla oli. Rauma oli jo ennen erioikeuksien myöntämistä ollut alueen kaupallinen ja uskonnollinen keskus. Tältä ajalta on jäljellä alun perin Rauman fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.

Vuonna 1550 kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin. Kuninkaan ja hänen neuvonantajiensa mielestä muutama iso kasvukeskus olisi useaa pientä kaupunkia parempi kuningaskunnan kannalta, joten myös raumalaisia porvareita määrättiin muuttamaan Helsinkiin. Osa porvaristosta totteli kuninkaan määräystä, mutta monet jäivät Raumalle; varsinkin kun Helsinkiin muuttivat etupäässä vain miehet. Uppiniskaisia raumalaisia porvareita jahdattiin useita vuosia Rauman ympäristöstä, useimpia sakotettiin ja kaikkein hankalimpia uhattiin kuolemantuomiolla. Tilanne rauhoittui huomattavasti sen jälkeen, kun porvaristo sai paluuluvan vuonna 1557.

1500-luvulla kaupunki paloi monta kertaa, mutta siitä huolimatta merenkulku kannatti ja raumalaiset porvarit ja laivurit kävivät kauppaa omien laivojensa kanssa Ruotsissa, Saksassa ja Baltiassa sekä Pohjanmerellä. Vientiin meni puutavaraa ja -astioita ja paluulaivoilla tuotiin suolaa, kankaita ja juomia. 1500-luvun lopulta 1700-luvulle kaupungin kehitys oli pysähdyksissä Ruotsin suurvalta-ajan keskittämispolitiikan takia. Muun muassa ulkomaanpurjehdus oli kielletty 130 vuoden ajan, alkaen vuodesta 1636, jolloin tavaraa sai viedä vain Tukholmaan ja Turkuun. Lisäksi samaan aikaan perustettiin kilpailevia kaupunkeja, kuten Uusikaupunki Rauman eteläpuolelle ja kahdeksan muuta kaupunkia Pohjanmaalle. Viimeisin lähes koko kaupungin tuhonnut palo tapahtui vuonna 1682.

Raumo Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Rauman purjelaivakausi oli parhaimmillaan 1800-luvulla, jolloin sen purjelaivasto oli Suomen suurin. Samalta ajalta on peräisin myös suurin osa Vanhan Rauman puutaloista. 1800-luvun lopulla Rauma investoi mereltä saatuja varoja kehitykseen: kaupungista rakennettiin rautatie Kokemäelle ja kaupunkiin perustettiin museo sekä Opettajaseminaari. Rauman radalla kulki henkilöliikennettä vuosina 1897-1988.

1900-luvulla Rauma muuttui merenkulku- ja koulukaupungista teollisuuskaupungiksi, minkä johdosta siellä ei enää 1950-luvun jälkeen ollut purjelaivoja. Teollisuuden ja väestön kehitys oli nopeaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Nopean kasvun seurauksena 1960- ja 1970-luvun vaihteessa lähes koko vanhaa puutaloaluetta uhkasi purkutuomio. Lopulta kuitenkin vain yksi rakennus kauppatorin laidalta ehdittiin purkaa ja tilalle rakentaa uusi tiilitalo. Vanha Rauma lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.

Raumalle perustettiin vuonna 1821 jo edellisellä vuosisadalla tunnetun terveyslähteen yhteyteen kylpylä, jossa annettiin perinteisiä vesihoitoja. Rauman kylpylä oli suosittu vielä 1830-luvulla, mutta huonokuntoisiksi menneet rakennukset purettiin 1857. Kaivopuistoksi nimetty alue oli pitkään suosittu ulkoilualue, ja terveyslähde mainittiin vielä paikallisessa lehdessä vuonna 1890.

Kartta Rauman kuntaliitoksista.

Rauman maalaiskunnan puolella sijainneet Sampaanala ja Syvärauma kasvoivat kaupungin vetovoimassa esikaupunkialueiksi, ja ne liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1954. Loputkin maalaiskunnasta yhdistettiin Raumaan vuonna 1993, Kodisjoen liittyessä Raumaan 2007 ja Lapin kunnan 2009.

Fåfängan alueelle oli suunnitteilla kylpylähotelli, jonka suunnitteluvaihe tuli päättyä kesällä 2015. Hanke kuitenkin kariutui vuonna 2019.

Ilmasto

Rauma kuuluu ilmastoltaan eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Kasvukausi kestää yleensä 160–175 vuorokautta, vuoden keskilämpötilan ollessa +5 °C. Helmikuu on yleensä kylmin kuukausi (−5 °C) ja heinäkuu lämpimin (+15,5–16,5 °C). Vuoden sademäärä on Raumalla 600 mm.

Merellinen Rauma

Vanha Rauma

Rauman merimuseo

Rauma on rannikkokaupunkina elänyt aina merestä ja käynyt kauppaa meriteitse. Kaupunkiin on tullut vuosisatoja ulkomaisia vaikutteita muiden satamakaupunkien tapaan.

Laivanrakennus Raumalla alkoi jo 1500-luvulla, jolloin kaupunkiin perustettiin ensimmäinen laivaveistämö eli varvi. Purjealuksia rakennettiin Raumalla aina purjelaivakauden loppuun saakka ja 1800-luvulla Raumalla oli jopa Suomen suurin purjelaivasto. Kuuluisin purjelaivoista on Raumalla 1891 rakennettu purjelaiva, kuunarilaiva Uljas, joka poltettiin ja upotettiin juhlallisin menoin kesäkuussa 1950. Alus makaa 40 metrin syvyydessä Rauman edustalla Valkiakarilla. Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Rauman Korkeakariin perustettiin F.W. Hollming Oy:n telakka valmistamaan sotakorvauslaivoja Neuvostoliitolle. Hollmingin telakka rakensi vuoteen 1952 mennessä yhteensä 34 puurakenteista kuunaria. Sotakorvausten valmistuttua telakka siirtyi valmistamaan moderneja teräsrakenteisia aluksia, joita toimitettiin aina 1970-luvulle saakka pääosin neuvostoliittolaisille tilaajille. Raumalla oli vielä 2020-luvun alussa nähtävissä kolme purjelaivaa: Priki Gerda (uponnut ja purettu 2023), kuunari Kathrina (nykyään Helsingissä ympäri vuoden) ja kaljaasi Marita laivasatamassa, Otanlahden rantapuiston alueella Poroholman lomakeskuksessa, jossa ne palvelevat mm. ravintoloina.

Rauman Merimuseo sijaitsee merenkulkuoppilaitoksen vanhassa rakennuksessa. Laivanvarustajan kotimuseo Marela sijaitsee Vanhassa Raumassa. Merimiehen kotimuseo Kirsti sijaitsee Vanhassa Raumassa.

Saaristo

Rauman edustalla oleva saaristo on myös tunnettu turistialue ja kesäinen pienveneiden matkailukohde. Saaristoon on vesibussiyhteys mantereelta, Otanlahden rantapuistosta. Entinen rannikkotykistön linnakesaari Kuuskajaskari toimii nykyään matkailusaarena. Rauman vanhin matkailusaari on Reksaari. Saariston uloimmalla luodolla sijaitsee Kylmäpihlajan majakka.

Satama

Rauman satama oli vuonna 2008 satamassa käyneiden alusten perusteella maan viidenneksi vilkkain 1 657 aluksella. Satamassa on 20 laituripaikkaa, joista peräporttipaikkoja on 7, lo-lo-laituripaikkoja 9, öljy- ja kemikaalilaitureita 3 ja muita 1. Laitureiden yhteispituus on 3 233 metriä. Sataman suurin artikkeli on Raumalla sijaitsevan paperitehtaan ansiosta paperi ja kartonki.

Teollisuus ja kauppa

Rauma on perinteinen laivateollisuuskaupunki. Raumalla sijaitsee potkurilaitteita valmistava Kongsberg Maritime Finland Oy. Satama-alueella toiminut Rauman telakka myytiin maaliskuussa 2014 Rauman kaupungille STX Finlandin lopettaessaan toimintansa telakalla. Rauman kaupunki perusti entisen telakan alueelle raskasteollisuuden alueen, Seaside Industry Park Rauman. Kaupungissa on myös sellu- ja paperiteollisuutta; UPM:n Rauman paperitehdas on Euroopan toiseksi suurin. Fredman Group valmistaa ruoanlaittotuotteita, kuten suodatinpusseja ja leivinpaperia. Forchemin mäntyöljytislaamo on alansa suurin maailmassa. Kaupungissa toimiva Oras on merkittävä eurooppalainen talotekniikan vesikalustetoimittaja. Kaupungissa toimiva Alfa Laval Aalborg Oy suunnittelee ja valmistaa lämmöntalteenottojärjestelmiä ja toimittaa niitä ympäri maailmaa. Raumalla sijaitsee myös maailmanlaajuisesti materiaalinkäsittelyjärjestelmiä toimittava Raumaster Oy. Lisäksi Rauman lähellä, Eurajoella sijaitseva Olkiluodon ydinvoimalaitos työllistää myös raumalaisia teollisuuden alan yrityksiä ja työntekijöitä.

• 
  Rauman telakka-aluetta.
• 
  Forchemin mäntyöljytislaamo.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Rauman väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			42 973
1985			43 564
1990			42 410
1995			42 089
2000			41 001
2005			40 381
2010			39 715
2016			39 614
2020			39 190
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Raumalla oli 39 620 asukasta, joista 36 383 asui taajamissa, 2 894 haja-asutusalueilla ja 343:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Rauman taajama-aste on 92,6 %. Rauman taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Rauman keskustaajama	33 654
2	Lapin kirkonkylä	1 506
3	Kolla	503
4	Vasarainen	391
5	Kodisjoen kirkonkylä	329

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

Pyhän Ristin kirkko

Rauman helluntaiseurakunta kesäkuussa 2013.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Raumalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Rauman seurakunta (ent. Rauman kaupunki- ja maaseurakunta)
  • Lapin kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Rauman alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Raumalla toimii Rauman Avainseurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Rauman kaupungin nykyisellä alueella.

• Lapin seurakunta (liitetty Rauman seurakuntaan 2009)

Vuoteen 2006 Kodisjoen saarnahuonekunta kuului Laitilan seurakuntaan.

Politiikka

Talo Vanhassa Raumassa.

Rauman kaupunginvaltuusto kokoontuu yleensä joka kuukauden viimeisenä maanantaina, vanhan kaupungintalon valtuustosalissa. Rauman kaupunginvaltuustossa on 43 paikkaa. Vuoden 2021 kuntavaalissa annettiin 16 480 hyväksyttyä ääntä, joka vastaa 51,7 prosenttia äänioikeutetuista.

Valtuuston puheenjohtajana toimii Otso Huuska. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Reijo Kallio, toisena varapuheenjohtajana Susanna Ruponen ja kolmantena varapuheenjohtajana Pasi Kailaanmäki.

Puolue	Äänimäärä	Prosenttimäärä	Paikkamäärä	Muutos
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue	5 706	34,6	16	−2
Kansallinen Kokoomus	3 796	23,0	10	+2
Perussuomalaiset	2 345	14,2	6	+2
Suomen Keskusta	1 606	9,7	4	−1
Vasemmistoliitto	1 156	7,0	3	0
Vihreät	949	5,8	2	−1
Suomen Kristillisdemokraatit	852	5,2	2	0

Kaupunginjohtajat

Kaupunginjohtaja	Toimikausi
Oskar Nero	1923–1937
A. B. Tammivaara	1937–1956
Eelis Oksanen	1956–1978
Uljas Mäkelä	1978–1988
Pentti Koivu	1988–2004
Arno Miettinen	2005–2012
Kari Koski	2012–2020
Johanna Luukkonen	2020–2021
Esko Poikela	2022–

Koulutus

1800-luvun lopulta alkanut opettajaksi kouluttautumisen mahdollisuus on tehnyt Rauman tunnetuksi koulukaupunkina. Nykyään Rauman opettajankoulutuslaitos toimii Turun yliopiston alaisena yksikkönä. Opettajankoulutuslaitoksen lisäksi Raumalla toimii 18 peruskoulua, ammattiopisto, musiikkiopisto, kansalaisopisto, lukio ja ammattikorkeakoulu.

Perusopetus

Rauman peruskouluista 13 on keskittynyt peruskoulun alaluokkien (1–6) opetukseen ja kaksi peruskoulun yläluokkien (7–9) opetukseen. Lisäksi peruskoulun jokaisen luokka-asteen (1–9) käsittäviä yhtenäiskouluja on kolme. Rauman peruskouluista kaksi toimii muun kuin Rauman kaupungin hallinnon alaisuudessa: Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston ylläpitämä luokkien 1–9 yhtenäiskoulu ja Rauman freinetkoulu on Rauman Avokas ry:n ylläpitämä freinetpedagogiikkaa soveltava luokkien 1–6 koulu.

Toisen asteen koulutus

Raumalla toisen asteen koulutusta tarjoavat Rauman Lyseon lukio sekä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova.

WinNova tarjoaa Raumalla opintoja sosiaali- ja terveysalalla, kauneudenhoitoalalla, matkailualalla, ravintola-alalla, elintarvikealalla, liiketalouden ja kaupan alalla, turvallisuusalalla, tekniikan alalla, logistiikan alalla sekä merenkulkualalla.

Korkea-asteen koulutus

Satakunnan ammattikorkeakoulu tarjoaa Raumalla hoitotyön, liiketalouden, logistiikan, merenkulun, tuotantotalouden ja tekniikan opintoja. Turun yliopistolla on Raumalla opettajankoulutuslaitos, joka tarjoaa varhaiskasvatuksen opettajan, luokanopettajan sekä käsityön aineenopettajan koulutusta.

Urheilu

Satakunnan paikalliskamppailu marraskuussa 2019 Kivikylän Areenalla.

Rauman jäähalli, talviharjoitteluhalli ja uimahalli sijaitsevat lähellä toisiaan.

Jääkiekko

Raumalla on Liigaa pelaava Rauman Lukko, jonka kotihalli on Kivikylän Areena. Lukon naisten joukkue pelaa Naisten Liigaa.

Pesäpallo

Naisten Superpesistä pelataan Otanlahden pesäpallostadionilla. Vuonna 1958 perustettu seura tunnetaan nimellä Fera. Nimi juontaa Raumalla aikaisemmin nimillä fera ja feda pelattuun neljän maalin tyyppiseen pallopeliin. Feran edustusjoukkue pelasi Superpesiksessä kaudet 2011–2017 seurayhteistyösopimuksen mukaisesti Rauman Lukon logolla ja väreillä.

Jalkapallo

Rauman pääjalkapallokenttänä toimii Äijänsuon stadion. Pallo-Iiroilla on miesten joukkue kakkosessa ja naisten joukkue ykkösessä.

Muut lajit

Laji	Seura	Taso
Futsal	FC Rauma	Futsal-ykkönen
Golf	Rauma Golf
Koripallo	Kaaron Roima	II-divisioona, naiset
	Rauma Basket	V-divisioona
Lentopallo	Narvi-Pallo	miesten ja naisten 2-sarja
Rugby	Rauma Ice Pack	I-divisioona
Salibandy	SalBa	Salibandy Divari
Suunnistus	Rasti-Lukko
Tennis	Rauman Verkkopalloseura
Judo	Kaigan ry Fudoshin Rauma ry

Liikenne

Valtatie 8 Rauman kohdalla. Kuva otettu Rauman vesitornista.

Syväraumanlahden pienvenesatama on yksi Suomen suurimmista pienvenesatamista.

Valtatie 12:n alkupisteenä toimii Rauman satama, jonne tie jatkettiin Kairakadun–Kaunisjärventien risteyksestä. Uusi osuus kulkee ensin vanhaa Kairakadun osuutta ja alittaa Rauma–Kokemäki-rautatien ja sen jälkeen jatkuu rautatien varrella Syväraumankadun–Rautatienkadun risteykseen ja siitä Rautatienkatua satamaan asti. Uusi osuus valmistui vuoden 2008 lopulla. Valtatie 8 (E8) kulkee kaupungin läpi ja kaupunkialueella valtatielle pääsee kahdesta eritasoliittymästä. Toisessa näistä liittymistä VT 8 ylittää VT 12:n.

Lähimmät lentoasemat sijaitsevat Porissa ja Turussa.

Rautatieliikenne

Raumalta on raideyhteys Kokemäelle. Yhteydestä käytetään nimitystä Rauman rata. Vaikka radan henkilöliikenne loppui vuonna 1988, niin radalla on edelleen paljon tavaraliikennettä; vuonna 2011 radalla kuljetettiin 2 750 000 tonnia tavaraa. Tampereen suunnasta pääsee junalla Kokemäelle, mistä on kaksi kertaa viikossa junabussi-vuoro Raumalle. Matka-aika Tampereelta junabussi-yhteydellä on kaksi tuntia ja kymmenen minuuttia.

Linja-autoliikenne

Rauman linja-autoaseman toiminnot siirtyivät 17.8.2019 alkaen tilapäisesti Harmaidenveljesten pysäköintialueelle, joka sijaitsee kirkon ja Tallikedon kiertoliittymän välissä. Tilapäisen linja-autoaseman alueelle on rakennettu uusi liittymä Tallikedonkadulta.

Linja-autoasemalla on viisi lähtevän linjaliikenteen laituria, tilausajolaituri, saapuvan liikenteen laituri sekä alue rahdin lastausta ja purkua varten. Myös matkahuollon palvelut siirtyivät alueelle.

Asemalta on päivittäin suoria yhteyksiä Turkuun, Poriin ja Huittisiin. Huittisista pääsee eteenpäin muun muassa Tampereelle ja Helsinkiin. Matka-aika linja-autolla Turkuun on puolitoista tuntia, Poriin tunti ja Tampereelle Huittisten kautta kaksi ja puoli tuntia.

Rauman paikallisliikenne, Rauman Gyyt, on kaupungin kilpailuttama, ja vuodesta 2023 liikennettä on hoitanut LS-Liikennelinjat. Paikallisliikenteen keskuspaikkana toimii Savilanpuisto, jossa on myös Rauman taksiasema.

Etäisyyksiä

Etäisyyksiä Raumalta muille paikkakunnille nopeinta ajoreittiä pitkin:

• Eurajoki 16 km
• Helsinki 258 km
• Huittinen 69 km
• Kokemäki 59 km
• Pori 51 km
• Tampere 143 km
• Turku 93 km
• Uusikaupunki 54 km

Media

Raumalla ilmestyvät 5-päiväinen sanomalehti Länsi-Suomi sekä kerran viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Raumalainen. Lisäksi Raumalla jaetaan kerran viikossa Satakunnan Viikkoa. Kaupungissa toimii radiokanava Radio Ramona sekä nettiradio Radio Dynamo.

Osa-alueet

Kiikartorni

• Kaaro–Sorkka
• Uotila
• Kolla–Nihattula–Tarvola
• Vasarainen
• Kortela–Monna
• Unaja
• Voiluoto–Anttila
• Vermuntila–Kulamaa
• 1. kaupunginosa
• Tarvonsaari
• Sinisaari
• Otanlahti
• Lonsi
• Nummi
• Paroalho
• Kourujärvi
• Syvärauma
• Pyynpää
• Sampaanala
• Lajo
• Merirauma
• Äyhö
• Kappelinluhta
• Kinno
• Paloahde
• Susivuori
• Tuomoniemi
• Uusilahti
• Helistö
• Ottila
• Mudainen
• Pirttialho
• Vanhalahti
• Saaristo

Rauman kylät

• Anttila
• Haapasaari
• Kaaro
• Kauklainen
• Kaukola
• Kodisjoki
• Kolla
• Kortela
• Kulamaa
• Lappi
• Monna
• Nihattula
• Ruona
• Sorkka
• Soukainen
• Tarvola
• Tiilivuori
• Unaja
• Uotila
• Vasarainen
• Vermuntila
• Voiluoto

Rauman ystävyyskaupungit

Raumalla on viisi ystävyyskaupunkia:

Gjøvik, Norja Gävle, Ruotsi Kaposvár, Unkari

Kolpino, Venäjä Næstved, Tanska

Rauman kumppanuuskaupunkeja ovat Boynton Beach Yhdysvalloissa ja Zhuhai Kiinassa.

Kulttuuri

Murre

Rauman alueella puhutun kielen perustana on Rauman murre, joka kuuluu Lounais-Suomen murrealueeseen. Euran murre kuuluu lounaismurteiden pohjoisryhmän Rauman alaryhmään. Rauman murteessa näkyy viron, ruotsin, hollannin, saksan ja englannin kielen vaikutuksia. Rauman murteelle on tyypillistä, että sanoissa kuuluvat g-, b- ja d-äänteet. Murteelle on ominaista myös loppuheitto eli sanojen katkeaminen lopusta.

Tapahtumat ja festivaalit

Rauman kirjasto Kanalin rannassa.

Fåfängan niemi Raumalla.

Rauma Blues

Vuodesta 1986 lähtien kaupungissa on järjestetty Rauma Blues -festivaali aluksi maaliskuussa ja 1990-luvun alusta lähtien heinäkuun loppupuolella. Viime vuosina kaksipäiväisen tapahtuman ajankohta on vakiintunut elokuun puoleen väliin. Tapahtuma keskittyy bluesin, soulin ym. roots-musiikin tarjoamiseen.

RMJ

Vuosina 1999–2007 sekä jälleen vuodesta 2016 lähtien Rauman Otanlahdessa on järjestetty Raumanmeren juhannus, jota markkinoitiin maailman suurimpana juhannusfestivaalina. Vuosina 2008–2009 tapahtuma järjestettiin Porin Kirjurinluodossa, jossa se ei saavuttanut tavoitteitaan. RMJ siirrettiin takaisin Raumalle, Unajan viihdepuistoon, jossa festivaali järjestettiin vuosina 2010–2011. Vuonna 2016 RMJ palasi Otanlahteen ja sitä tullaan järjestämään ainakin muutaman vuoden ajan.

RMJ herätti joka vuosi keskustelua sen mukanaan tuomien haittojen, kuten melun, ilkivallan ja kotirauhanrikkomisten takia. Myös tapahtuman siirto Raumalta Poriin oli pitkään keskustelun aiheena.

Pitsiviikko

Raumalla on järjestetty vuosittain vuodesta 1971 lähtien Rauman Pitsiviikko. Pitsiviikon tarkoituksena on pitää yllä Raumalle oleellista pitsinnypläyskulttuuria ja käsityöläisperinnettä. Erityisesti Vanhan Rauman alueella järjestetään käsityö- ja pitsinäyttelyitä ja lisäksi osa Vanhan Rauman liikkeistä koristelee näyteikkunansa pitsiteemalla. Pitsiviikko huipentuu perjantaisin järjestettävään Mustan pitsin yöhön, jolloin Vanhan Rauman liikkeet ovat auki pidempään ja erilaisia tapahtumia järjestetään yömyöhään. Osana Pitsiviikkoa on alettu 2010-luvulla järjestää myös Kansainvälisiä suurmarkkinoita.

Muut kulttuuritapahtumat

• Klustermus, esittävän ja luovan säveltaiteen tapahtuma kesäkuun alussa
• Jazz-festivaali Rauma Summer Jazz kesäkuun lopussa
• Klassisen musiikin festivaali Festivo (Arkistoitu – Internet Archive) elokuussa
• Elokuvatapahtuma Blue Sea Film Festival elokuun lopulla

Raumalaisia yhtyeitä

• Rauman Poikasoittokunta, 1949 perustettu puhallinorkesteri.
• Itkevä tyttö, vuonna 2001 perustettu taiderockia soittava nelihenkinen yhtye.
• Gay-kuoro Sirppi, 2001 perustettu yhden pitkäsoiton julkaissut ja sekalaista musiikkia esittävä kuoro.
• Taipuva Luotisuora, progressiivista rockia soittava, vuonna 2002 perustettu viisihenkinen yhtye.
• Finlanders, vuonna 1984 perustettu iskelmäyhtye.
• One Taste, vuonna 2003 perustettu ja neljä pitkäsoittoa julkaissut seitsemän jäsenen pop-jazz -yhtye.
• Mellakka, vuosina 1984–1986 toiminut punk-bändi
• Rauman Poikakuoro, vuonna 1955 perustettu Suomen toiseksi vanhin kuoro
• Sähköankerias, vuonna 1999 perustettu lastenmusiikkiyhtye

Ruokakulttuuri

Rauman pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lapskoussi, riisistä ja rusinoista keitettävä makea topseilvellinki sekä Rauman piparkakot.

Tunnettuja raumalaisia

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista raumalaisista

Katso myös

• Rauman Kanali
• Rauman kauppatori
• Luettelo Rauman julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Panoraamakuva Rauman kaupungin yli Rauman vesitornista katsottuna.

Aiheesta muualla

• Rauman kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus – Rauman avainluvut
• Ylen Elävä arkisto: Vanha Rauma
• Ylen Elävä arkisto: Raumaa kamerakulmasta 1945
• Raumakuvasto, Rauma-aiheinen tietokanta

Rauman kaupunginosat

• Anttila
• Haapasaari
• Kaaro
• Kappelinluhta
• Kinno
• Kolla
• Kortela
• Kourujärvi
• Lakari
• Lajo
• Lonsi
• Merirauma
• Monna
• Nihattula
• Nummi
• Otanlahti
• Paloahde
• Paroalho
• Polari
• Sampaanala
• Sinisaari
• Sorkka
• Soukainen
• Syvärauma
• Tarvola
• Tuomoniemi
• Unaja
• Uotila
• Uusilahti
• Vanha Rauma
• Vasarainen
• Vermuntila
• Voiluoto
• Äyhö

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. elokuuta 2024)

1. Helsinki	681 802	7. Jyväskylä	148 622	13. Lappeenranta	73 084	19. Porvoo	51 621	25. Lohja	45 706
2. Espoo	318 507	8. Kuopio	124 825	14. Vaasa	69 542	20. Salo	50 912	26. Nurmijärvi	44 917
3. Tampere	258 770	9. Lahti	121 202	15. Hämeenlinna	68 296	21. Kotka	50 422	27. Tuusula	42 000
4. Vantaa	250 073	10. Pori	83 334	16. Seinäjoki	66 474	22. Kokkola	48 297	28. Kirkkonummi	41 498
5. Oulu	215 530	11. Kouvola	78 587	17. Rovaniemi	65 321	23. Hyvinkää	47 035	29. Rauma	38 874
6. Turku	204 618	12. Joensuu	78 204	18. Mikkeli	51 965	24. Järvenpää	46 804	30. Kerava	38 355

Suomen keskiaikaiset kaupungit

• Turku
• Viipuri
• Ulvila
• Porvoo
• Rauma
• Naantali