Reikäkorttikone
Reikäkorttikone on kortistojen käsittelyä helpottava sähkömekaaninen kone. Arkistoitavat tiedot oli talletettu kirjoittamalla pahvikorteille, joiden reunoissa oli pyöreitä reikiä. Reikä saattoi olla kahdessa tilassa: paikallaan tai pois leikattuna, jolloin kortin laitaan leikattiin kyseiseen kohtaan lovi. Esimerkiksi kaksi viereistä reikää kuvasivat henkilökortistossa arvoja "nainen" ja "mies", ja miesten korteista lovettiin "nainen"-kohta pois.
Kun haluttiin hakea kortiston kaikki naisia koskevat kortit, pujotettiin metallipuikko oikeaan kohtaan ja korttilaatikosta voitiin nostaa oikeat kortit puikon varassa ylös. "Mies"-kortit eivät nousseet, koska puikko sujahti kortin laidan loveen.
Reikäkorttikoneella pystyttiin tekemään "tai"-hakuja, mutta ei "ja"-hakuja.
Suomen ensimmäiset reikäkorttikoneet hankittiin Tilastolliseen päätoimistoon (nykyinen Tilastokeskus) vuonna 1922. 1920-luvulla reikäkorttilaitteistoja hankkivat ainakin Henkivakuutusyhtiö Salama ja Vakuutusyhtiö Sampo. Kansaneläkelaitos otti ensimmäiset reikäkorttikoneensa käyttöön vuosina 1940–1941, ja sotavuosien jälkeen myös Yhdyspankki ja Postipankki hankkivat reikäkorttikoneita. Reikäkorttilaitteistojen valmistajana toimintansa aloittanut IBM perusti tytäryhtiön Suomeen vuonna 1936, ja vuonna 1952 IBM alkoi myös painaa reikäkortteja omassa painossaan Helsingissä. Vuonna 1955 noin 80 suomalaista organisaatiota käytti reikäkorttikoneita.[1] Reikäkorttikoneita käytettiin Suomessa pienissä kirkkoherranvirastoissa ja koulujen kanslioissa vielä 1980-luvun alussa.
Alankomaiden väestörekisterijärjestelmä oli reikäkorteilla ennen toista maailmansotaa. Niinpä natsit saattoivat pujottaa kortistoissa puikon kohtaan "Uskonto: juutalainen" ja löytää kaikkien kaupungin juutalaisten nimet ja osoitteet. Tämä jätti moniin Keski-Euroopan maihin rekisterikammon: muun muassa Yhdistynyt kuningaskunta joutui pitkään perustelemaan, kun vuonna 2002 väestönlaskennassa kysyttiin uskontoa ensimmäistä kertaa 1930-luvun jälkeen.
Reikäkortteja käytettiin myös muun muassa varhaisten tietokoneiden tiedonsyöttämiseen ja erilaisten laitteiden ohjelmointiin.
Katso myös
muokkaa
Lähteet
muokkaa- ↑ Suominen, Jaakko: Suomen tietotekniikan kronologia. TUUG – Turku Unix Users Group. Arkistoitu 7.7.2014. Viitattu 18.12.2012.